Saamelaiskäräjävaalit uusitaan

Saamelaisäkäräjävaalien uusiminen on hyvä ja odotettu uutinen. Saamelaiskäräjien johdolle tilanne on kiusallinen ja sitä yritetään kaikin keinoin kääntää jonkun muun syyksi. Vaalilautakuntaa tutkitaan mahdollisesta rikoksesta, eikä olisi yllätys jos tutkinta laajenisi muihinkin osallisiin aina käräjien hallitusta ja oikeusministeriötä myöten. Kaikki laittomien vaalien järjestämiseen äänioikeutettujen syrjintään osallistuneet tulisi saattaa vastuuseen.

KHO:n vaalien uusimista koskevan päätöksen yhteydessä tuli myös täysin selväksi, että nykyisen saamelaiskäräjälain tulkinta ei ole muuttunut, vaan oikeustila on pysynyt ennallaan. Erityisesti tämä tarkoittaa sitä, että saamelaiskäräjien johto ei enää mitenkään voi väittää, että eduskunnassa oleva lakiesitys laajentaisi saamelaisuutta - se ei sitä tee koska kielikriteeri ulottuu jo neljänteen sukupolveen.

Vaalien uusiminen ja rikostutkinnan käynnistyminen tuovat kaikkien näkyville syrjinnän, jota saamelaisten parissa harjoitetaan. Jotta tälle saadaan loppu, tulee saamelaiskäräjälaki valmistella kokonaan uudelleen siten, että kaikki syrjinnän ja kiusanteon mahdollistavat elementit poistetaan. Keskeistä olisi mahdollistaa listat ja suhteellinen vaalitapa sekä määrittää luottamushenkilöiden valintaan äänestäjien tahtoa kunnioittavat kriteerit. Vaalit olisi myös saatettava vaalilain piiriin niihin liittyvien väärinkäytösten välttämiseksi. Demokratian saapumista odotetaan vielä saamenmaalla.

Päätös vaalien uusimisesta tuli saamelaiskäräjien johdolle kiusalliseen aikaan. Eduskunnan perustuslakivaliokunta tulee vierailemaan saamelaisten kotiseutualueella, mutta nyt heitä on isännöimässä taho, joka on noussut valtaan laittomilla vaaleille. Tämä avaa mahdollisuudeen kuulla kaikkia osapuolia: nykyistä valtaeliittiä ja heidän syrjimiään ryhmiä. Uusi saamelaiskäräjälaki etenee, mutta lopputulos ei ole enää saamelaiskäräjien kontrollissa.

Eduskunnassa oleva lakiesitys on monin tavoin kestämättömällä pohjalla. Tarkoituksena on rajoittaa valtion suvereeniteettia maankäytössä antamalla saamelaiseksi määritellyille henkilöille lisää oikeuksia ja saamelaiskäräjille uutta tehtäviä päätöksentekovaltaa. Esitys ei perustu minkäänlaiseen tilanne- ja olosuhdekartoitukseen.

Saamelaisten kotiseutualueella asuu 3000 saamelaista ja muita kuin saamelaisia 13 000. Alueen saamelaiset ovat täysin riipuvaisia enemmistönä olevien suomalaisten taloudesta ja hyvinvoinnista sekä valtion ja kuntien taloudellisesta tuesta. Suurin osa Suomen saamelaisista asuu kotiseutualueen ulkopuolella (arviolta 7000). Saamelaiskäräjät ei ole käyttänyt vaikutusvaltaansa näiden ihmisten aseman parantamiseksi. Saamelaiskäräjien toiminnan ajanmukaistaminen on vielä hyvinkin mahdollista, mutta käräjien nykyinen valtaeliitti on osoittanut, että se ei pysty uudistuksia saamaan aikaiseksi.