Aluksi

Olen edellisessä kirjoituksessa käsitellyt saamelaismääritelmään liittyviä ongelmakohtia uudessa saamelaiskäräjälaissa: saamelaismääritelmän. Tässä kirjoituksessa käyn lyhyesti läpi lakiehdotuksen ne ongelmakohdat, jotka koskevat demokratian toteutumista saamelaisessa kulttuuri-itsehallinnossa. Voidaan sanoa, että saamelaiskäräjien vaalitapaa ja sekä päätöksentekoa vaivaa demokratiavaje: vaalijärjestelmässä on elementtejä joiden ilmeinen tarkoitus on suosia epäreilulla tavalla pohjoissaamenkielistä enemmistöä.

Kuntakiintiöt

Lakiehdotuksessa määritellään vaaleihin kuntakiintiöit samaan tapaan kuin tällä hetkellä:

• kiintiöille ei ole esitetty mitään perustelua eivätkä ne vastaa väestösuhteita (kts. esim. Inarinsaamelaiset ry:n lausunto ja tilastot vuoden 2019 vaaleista)
• kiintiöt suosivat pohjoissaamenkielistä enemmistöä, vaikka niitä alennettaisi käräjien uusimman päätöksen mukaisesta
• saamelaisten kotiseutualue kärsii saamelaisnuorten poismuutosta, on odotettavissa että väestösuhteet muuttuvat nykyisestä ja kuntakiintiöit muuttuvat yhä vinoutuneemmiksi

Kotiseutualue

Lakiehdotuksessa rajataan saamelaisten kotiseutualue:

• ehdotuksessa kotiseutualue vastaa pohjoissaamelaisen väestön asuttamaa aluetta
• kotiseutualueen määrittäminen suosii pohjoissaamelaista enemmistöä: Sodankylän kuntakiintiö koskee kotiseutualueen rajauksen takia ainoastaa pohjoissaamenkielistä Vuotson aluetta
• saamelaisia asuu muualla Sodankylässä enemmän kuin Vuotson alueella (kts. tilasto vuoden 2019 vaaleista)

Vaalitapa

Lakiehdotuksessa ei ole muutettu käytössä olevaa vaalitapaa ja eikä edistetä demokratian toteutumista saamelaiskäräjävaaleissa:

• saamelaiskäräjävaalit ovat henkilövaalit, eli minkäänlaisia listoja tai ryhmiä ei ole käytössä
• myöskään saamelaiskäräjillä ei ole virallisia ryhmiä
• muissa Pohjoismaissa saamelaiskäräjillä on ryhmiä ja käytössä on suhteellinen vaalitapa

Kun kaikesta päätetään määräenemmistöllä, tarvetta kompromisseilla ja neuvotteluille ei ole: enemmistö jakaa kaikki luottamuspaikat haluamallaan tavalla, mikä johtaa yksipuoiseen päätöksentekoon. Vaalitavan kehittämistarve on tuotu esiin useissa lausunnoissa.

Päätöksenteko saamelaiskäräjillä

Saamelaiskäräjien päätöksentekoa ohjaava nykyinen lainsäädäntö on sen verran puutteellista, että päätöksenteko on epädemokraattista ja toisinaan jopa nepotistista. Lakiehdotus ei tuo muutoksia siihen miten saamelaiskäräjien sisäinen päätöksenteko järjestetään:

• laki ei määritä sitä miten luottamuspaikat (ml. jäsenet vaalilautakunnassa) jaetaan
• käytännössä puheenjohtajista ja hallituspaikoista on päätetty äänestämällä niistä yksi kerrallaan, jolloin seurauksena on se, että kaikki paikat päätyvät enemmistön kannattamille ehdokkaille
• seurauksena on se, että vaaleissa eniten saaneita ehdokkaita on jätetty ilman hallituspaikkoja tai muita luottamustehtäviä

Kaikkien saamelaisten huomioiminen

Eduskuntakeskustelussa saamelaiskäräjälakityöryhmän jäsenenä toiminut kansanedustaja Raimo Piirainen kertoi, että vähemmistösaamelaisia ei otettu työryhmän jäseneksi ja heidän kuulemisensa jäi vähäiseksi. Myös Oikeuskanslerinvirasto nostaa lausunnossaan esiin huolen siitä miten lakiesitys huomioi kaikkien saamelaisten aseman ja oikeudet. Huoli on perusteltu:

• saamelaiskäräjien nimeämät ehdokkaat lakia valmistelleessa työryhmässä olivat enemmistön nimeämiä
• lakityöryhmän kaikki varsinaiset saamelaiset jäsenet olivat pohjoissaamelaisia ja monet vieläpä sukua keskenään
• yksi työryhmään nimeityistä oli Martin Scheinin, joka toimi valittajien asianajajana YK:n Ihmisoikeuskomiteaan tehdyssä valituksessa
• työryhmässä ei ollut yhtään metsäsaamelaista, inarinsaamelaiset eivät saaneet valita edustajaa keskuudestaan, yksi varajäsen oli koltta, huom. FPIC periaatteen mukaan alkuperäiskansoja itseään tulisi kuulla heitä koskevan lain valmistelussa (lisätietoa)

Yhteenveto

Kokoan vielä lopuksi johtopäätökset yllä esitetystä:

• valtaa ollaan keskittämässä lisää pohjoissaamelaiselle enemmistölle: kuntakiintiöt suosivat pohjoissaamelaisia samoin kuin esitetty saamelaisten kotiseutualueen rajaus
• lakiehdotuksessa ei edistetä demokratian toteutumista käräjien päätöksenteossa: puheenjohtajuudet ja luottamuspaikat voidaan edelleen jakaa yksinkertaisella enemmistöllä samanmielisille
• kaikkia saamelaisryhmiä ei ole huomioitu valmistelussa (on oikeuttua kysy onko valmistelussa edes oltu tosissaan, kts. esim. Reetta Toivasen näkemykset)

Kirjoituksia demokratian tilasta saamelaiskäräjillä

Saamelaiskäräjälakiesitys tukee autoritarismia, Inka Kangasniemi ja Anu Avaskari
Inarinsaamelaiset ry:n kannanotto saamelaiskäräjälakityöryhmän mietinnöstä
Saamelainen itsehallinto syrjimättömälle pohjalle
Saamelaiskäräjälain muuttamista koskevia huomioita
Lausunto saamelaiskäräjälakityöryhmän mietinnöstä

Takaisin