Julkisuudessa näkyvä saamelaisuus on poliittisen ja akateemisen saamelaisuuden luoma kuva. Sitten on se tavallinen kansa, joka elää omaa kulttuuriaan kaikessa vaatimattomuudessaan. Eikä näillä kahdella ole kovinkaan paljoa kosketuspintaa toistensa kanssa. Vai miltä teistä kuulostaa seuraavat Suomen saamelaisyhteisöä koskevat kohdat:

1. Vaaleja manipuloidaan
2. Suomen saamelainen media ei kyseenalaista autoritaarista hallintoa
3. Omaa politiikkaa tukeville suosikeille luodaan edellytykset menestyä
4. Ääriliikevertauksia ja -retoriikkaa käytetään vaaleilla valittujen, mutta ei toivottujen henkilöiden mustamaalaamiseen

Tämä on todellisuus, jossa me alkuperäiskansana elämme Suomessa. Vuosi sitten 11.5.2021 valmistunut saamelaiskäräjälakiesitys on tähän astisista lakiesityksistä kaikista huonoin. Ajatelkaapa, jos teiltä otettaisiin äänioikeus yhtäkkiä pois. Tämä on kirjattu lakiesitykseen, joka mahdollistaisi vaaliluettelon täydellisen puhdistamisen ja uudelleen kokoamisen. Jo nyt Suomessa on saamelaisia, joilta saamelaiskäräjät on poistanut äänioikeuden lukuisia kertoja, KHO:n korjatessa asian yhä uudestaan. Viime saamelaiskäräjävaaleissa yhdeltä ehdokkaalta jopa otettiin äänioikeus pois, niin ettei hän voinut asettua ehdolle lainkaan.

Nykyiselläänkin saamelaiskäräjälaki on tehty niin huonoksi, että käytännössä saamelaiskäräjävaaleja ei tarvitsisi käydä ollenkaan. Joka tapauksessa saamelaiskäräjien autoritaarista valtaa pitävä klikki valitsee edustajat eri toimielimiin omista suosikeistaan ja sukulaisistaan – jopa omista perheenjäsenistään. Usein saamelaiskäräjiä edustavat henkilöt, eivät ole tulleet valituksi saamelaiskäräjille tai eivät edes ole olleet ehdolla vaaleissa edustamatta kuitenkaan asiantuntijuutta.

Saamelaiskäräjät ei katsonut tarpeelliseksi nimetä inarinsaamelaista edustajaa saamelaiskäräjälakia uudistavaan työryhmään. Sen sijaan saamelaiskäräjät valitsi varsinaiseksi ja varajäseneksi sisarukset (Anne Nuorgam ja Pia Nuorgam) ja yhdeksi varsinaiseksi jäseneksi Pirita Näkkäläjärvi. Yhdeksi varajäseneksi ohjautui puolueen (SDP) kautta serkkunsa Mikkel Näkkäläjärvi. Varmuuden vuoksi saamelaiskäräjät vielä esitti työryhmään ihmisoikeusasiantuntijana pidetyn professori Martin Sheininin. Hän on julkisesti toiminut inarinsaamelaisia vastaan. Oikeusministeriökään ei katsonut tarpeelliseksi nimetä toimikuntaan inarinsaamelaista edustajaa kirjelmöinnistä huolimatta. Lopulta työryhmän jäsen tohtori Juha Joona jätti esityksestä eriävän mielipiteen.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa luvattiin kunnioittaa kaikkien saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumista huomioiden kansainväliset sopimukset. Nyt näyttää siltä, että saamelaiskäräjät saa yksistään sanella lain sisällön ja oikeusministeriö antaa sen tapahtua tietoisena siitä, että lakiesitys ei noudata demokratiaa ja oikeusvaltion periaatteita.

Ihmetellä täytyy, miksi jotkut poliittiset tahot ja jopa ihmisoikeustoimijat lobbaavat osan saamelaisia poliittisia oikeuksia kaventavaa ja syrjivää lakiesitystä.

Nykyiseen lakiin ei ole sisällytetty demokratian itsekorjaavuutta. Saamelaiskäräjävaalit toteutetaan henkilövaaleina, ei suhteellisesti, kuten demokratiassa yleensä. Uusi lakiesitys ei korjaa demokratiavajetta, joka on mahdollistanut saamelaiskäräjien moniarvoisuuden kapenemisen ja osan vaaleilla valittujen jäsenien pitkäkestoisen syrjinnän.

Vaikka mielestämme laki on uudistamisen tarpeessa, tämä saamelaiskäräjälakitoimikunnan työ loukkaa osaa saamelaisten perusoikeuksia. Toivomme kaikkien ihmisoikeuksien eteen työskentelevien tutustuvan myös siihen osaan saamelaisuutta, joka ei näy julkisuuteen, tai johon ei pääse aktivistien kautta kosketuksiin. Saamelaiskäräjien inarinsaamelaiset jäsenet

Anu Avaskari
Inka Kangasniemi