Aluksi

Suosittelen kaikille tutustumista saamelaiskäräjälakitoimikunnan mietintöön ja erikoisesti sen jäsen tohtori Juha Joonan eriävään mielipiteeseen, jossa hän arvioi toimikunnan enemmistön esitystä niin sanotun lappalaisperusteen poistamisen tarpeellisuudesta. Joona arvostelee sitä miten toimikunnassa asiaa koskevaan kuulemiseen oli kutsuttu lappalaisperusteen poistamista vaativa saamelaiskäräjien entinen puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi, mutta tasapuolisuuden vuoksi pyynnöstä huolimatta viimeksi toimitetuissa käräjien vaaleissa eniten ääniä saaneita inarinsaamelaisia Kari Kyröä ja Anu Avaskaria ei kutsuttu. Toimikunnan jäsen saamelaiskäräjien edustajana toimikunnassa ollut Martin Scheinin on ollut vahvasti tukemassa käräjien politiikkaaa.

Ääniharavien sivuuttaminen

Se, että Suomen suurimman saamelaisryhmän inarinsaamelaisten jäsenten kuuluminen saamelaiseen yhteisöön kielletään lappalaisperusteen nojalla, on häpeällistä. Siihen, että asianomaisia ei ole kuultu on todennäköisemmin vaikuttanut se, että toimikunnan jäsenistä Pirita Näkkäläjärvi ja toimikunnan varajäsen Mikkel Näkkäläjärvi ovat Klemetti Näkkäläjärven sukulaisia samoin kuin se, että toimikunnan jäsen Scheinin on jo ennakkoon lausunut asiasta oman käsityksensä.

Kyrön ja Avaskarin kuulematta jättäminen heitä koskevassa asiassa täyttää syrjinnän tuntomerkit. Se on myös erityisen syrjivä Kyröä ja Avaskaria äänestäneiden yli 400 saamelaisen kannalta, joilla on vankka luottamus molempiin henkilöihin inarinsaamelaisten oikeuksien puolustajina. Toiminta osoittaa mitä syrjintä tarkoittaa: pyrkimystä inarinsaamelaisten osallistumisoikeuksien rajoittamiseen poistamalle lappalaisperuste laista.

Päätös Kyrön ja Avaskarin kuulematta jättämisestä heitä itseään koskevassa tuntuu kohtuuttomalta. Tällainen menettely poikkeaa monijäsenisen tuomioistuimen menettelystä kuulla todistajia ennen päätöksen tekoa. Tällainen kuuleminen olisi ollut tarpeellinen kun ottaa huomioon, että monet toimikunnan jäsenet maallikkoina eivät ole tienneet lappalaisperusteen taustoista oikeastaan yhtään mitään.

Molempien osapuolten kuuleminen samanaikaisesti olisi selventänyt sitä mistä on kysymys kuin se, että lappalaisperusteen poistamista vaativan Klemetti Näkkäläjärvi pääse yksipuolisesti kyseenalaistamaan saamelaiskäräjien ääniharavien kuulumisen saamelaisyhteisöön. Tällaista demokratian halventamista on vaikea käsittää. Kaikkien kolmen Näkkäläjärven, Klemetin, Piritan, Mikkel ja Avaskarin sekä Kyrön esiintyminen samaan aikaan olisi antanut oikean kuvan siitä miten laajakantoisesta asiasta on kysymys.

Toimikunnan jäsen Martin Scheinin kirjoitti kesällä 2020 paikallislehti inarilaisessa kirjoituksen, jossa hän kyseenalaisti Kyrön saamelaisuuden. Kirjoituksesta saa sen käsityksen, että ikään kuin hänellä olisi saamelaisyhteisön tuki kertoa mitä mieltä hän Kyrön ja häntä äänestäneiden saamelaisuudesta. Vastasin hänelle todeten, että hänen kannattaisi lukea Anja Akujärven erinomainen selvitys Morottaja-suvusta. Olen sitä mieltä, että saamelaiskäräjien johdon pyrkimys käsitellä inarinsaamelaisten asioita kabineitessa on tullut tiensä päähän.

Inarinsaamelaisten rajaaminen ulos kulttuuri-itsehallinnon piiristä

Saamelaiskäräjien valtakoalition tärkeimmäksi tehtäväksi näyttää muodostuneen inarinsaamelaisten ihmisoikeuksien ja taloudellisten oikeuksien heikentäminen. Heiltä on yritetty estää saamelaisstatuksen saaminen kyseenalaisin perustein, joihin KHO on joutunut puuttumaan. Saamelaiskäräjien poliittinen johto on yrittänyt myös hyödyntää inarinsaamelaisten vastaista retoriikkaa omiin tarkoitusperiinsä. Poliittisesti epämiellyttävistä inarinsaamelaisista on jatkuvasti yritetty päästä eroon. Esitys saamelaiskäräjälaiksi johtaisi toteutuessaan sen, että osa inarinsaamelaisista poistettaisi vaaliluettelosta.

Kiistassa kyse on pohjoissaamelaisten ja kolttien intresseistä, joita kaikki saamelaiset eivät jaa. Konflitille on useita sytiä:
1. erilainen maailmankatsomus ja arvot
2. erilaiset taloudelliset tai muut poliittiset intressit
3. inarinsaamelaisalueen luonnonvaroja hamuavien pohjoissaamelaisten ja kolttien tiedon taso
4. epäluottamus, huono itsetunto
5. henkilökohtaiset ominaisuudet ja henkilöristiriidat

Nykyinen tapa käsitellä konfliktia asiaa ei ole saamelaisstatusta hakeneiden kannalta oikeudenmukainen. Ihmisten osallistumisen rajaamisen sijaan tulisi pyrkiä löytämään erilaisia mahdollisuuksia demokraattiseen osallistumiseen ja yhteisymmärryksen rakentamiseen.

Uusin esitys muuttaa saamelaiskäräjälakia kääntää selkänsä länsimaisille arvoille ja oikeuskäsityksille. Saamelaiskäräjälain uudistuksessa on unohdettu tutkitun tiedon merkitys yhteiskunnallisen keskustelun perustana sekä kaikkien ihmisten yhdenvertaisuuden ja perusvapauksien kyseenalaistamattomuus.