Saamelaiskäräjälakiehdotus on edennyt eduskuntaan ja osa valiokunnista on jo ehtinyt antaa siitä lausuntonsa. Tietoa ja mielipiteitä päätöksenteon tueksi on kertynyt mittavat määrät. Silti lakiehdotuksesta liikkuu mitä kummallisempia käsityksiä julkisuudessa. Käyn seuraavaksi läpi joitakin näistä.

Saamelaismääritelmän kielikriteeri

Väite 1: Kielikriteeri lievenee ja mahdollistaa helpomman pääsyn vaaliluetteloon.

• lain sanamuoto muuttuu, siten että se vastaa nykylain kielikriteerin tulkintaa, eli kielikriteeri ei lievene (lisätietoa), tämä ilmenee selvästi lakiesityksestä (luk: "Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytäntö")

Väite 2: Lakiehdotuksen saamelaismääritelmä on sama kuin muissa pohjoismaissa ja pohjoismaisessa saamelaissopimuksessa.

• ei ole, sillä kielikriteerissä puhutaan ensimmäisenä opitusta kielestä, kun muissa pohjoismaissa kyse on kotikielestä (kts. hallituksen esitys luku 5)

Nykylain lappalaiskriteeri

Väite 3: Nykylain lappalaiskriteeri on mahdollistanut suomalaisten pääsyn vaaliluetteloon hyvin kaukaisten saamelaisesivanhempien perusteella.

• ei ole, sillä lappalaiskriteeri on ulottunut neljänteen sukupolveen kuten kielikriteerikin (KHO 1999:55)

Väite 4: Saamelaiskäräjät ei ole koskaan hyväksynyt lappalaiskriteeriä.

• lappalaiskriteerillä on alunperin ollut saamelaisten hyväksyntä eikä se ole tullut lakiin eduskunnan lisäämänä (lisätietoa), saamelaiskäräjien yleiskokouksen kantaa lappalaiskriteeristä ei tiedetä

Väite 5: YK:n ihmisoikeuskomitea on edellyttänyt lappalaiskriteerin poistamista.

• ei ole, vaan YK:n on vaatinut Suomelta toimia sen eteen että saamelaisten oikeudet toteutuvat paremmin (mm. täällä)
• YK:n päätös on luonteeltaan suositus (kts. L. Hannikaisen ja R. Toivasen lausunnot)
• lappalaiskriteeri ei riko saamelaisten oikeuksia ja on yhdenmukainen ihmisoikeusvelvotteiden kanssa (CERD)

Mitä uudistus korjaisi?

Väite 6: Jos saamelaiskäräjälakia ei uudisteta, jatkuu saamelaisiin kohdistuva YK:n toteama oikeudenloukkaus.

• ei jatku, Korkein halinto-oikeus on YK:n päätöksen johdosta muuttanut linjaansa eikä enää käytä kiisteltyä nk. kokonaisharkintaa (KHO:2021:46 ja KHO:2021:45), vain joitakin kymmeniä saamelaisia on hyväksytty vaaliluetteloon kokonaisharkinnalla

Väite 7. Uusi laki vähentäisi kiistelyä saamelaisuudesta.

• tuskin; uusi laki pahentaisi ristiriitoja, kun vaaliluettelosta poistettaisi osa saamelaisista

Saamelaisten kanta lakiin

Väite 8: Suurin osa saamelaisista kannattaa lakiesitystä.

• kannatusta ei ole selvitetty, tämän adressin perusteella noin 800 saamelaista vastustaa lakiesitystä
• olisi tärkeää, että lakihankkeella olisi kaikkien saamelaisryhmien laaja tuki, nyt ainakin metsäsaamelaiset ja suuri osa inarinsaamelaisista vastustaa lakiesitystä (muutamia näiden ryhmien lausuntoja: Lapinkylien parlamentti, Metsä- kalastaja- ja tunturisaamelaiset, Inarinsaamelaiset ry)

Väite 9: Saamelaiskäräjät kannattaa laajasti uutta lakia.

• hallituksen esitys hävisi saamelaiskäräjillä äänin 15-3 sellaiselle esitykselle, jossa siitä oli muutettu kuntakiintiöitä, eli tämän äänestyksen perusteella ei voi sanoa mitään varmaa lain kannatuksesta saamelaiskäräjillä
• yhdeksän saamelaiskäräjien jäsentä tai varajäsentä on valittanut käräjillä käytetystä äänestysmenettelystä (lisätietoa)

Väite 10: Koska saamelaiskäräjien enemmistö kannattaa uutta lakia, se on hyväksyttävä.

• ei ole, jos laki loukkaa jonkin joukon alkuperäiskansaoikeuksia tai eriarvoistaa saamelaisia (TyV), sitä ei tule hyväksyä

Väite 11: Lain valmistelussa ei tulisi kuunnella sellaisia henkilöitä, jotka ovat joskus vastustaneet saamelaiskäräjälakia tai saamelaisten oikeuksia.

• kaikkia saamelaisryhmiä on kuultava, poliittiset erimielisyydet ei ole syy sivuuttaa asiasta ihmisiä, joita se koskee

Valtaoikeudet

Väite 12: Laki ei vaikuta maaoikeuksiin.

• lakiehdotuksessa oleva kulttuurin heikentämiskielto koskee saamelaiselinkeinoja; poronhoitoa ja kalastusta, jotka perustuvat maiden ja vesien käyttöön
• heikentämiskielto ulottuu myös yksityisten omistuksessa oleviin maihin, eli lailla on laajoja vaikutuksia maa- ja vesioikeuksiin (MmV)

Väite 13: Laki ei anna saamelaisille veto-oikeutta päätöksentekoon.

• laki ei suoraan anna veto-oikeutta, mutta on selvää, että kaikkia maankäyttöhankkeita ei jatkossa voi toteuttaa saamelaisalueella
• vasta oikeuskäytäntö määrittää sen millainen tosiasiallinen veto-oikeus saamelaiskäräjille muodostuu (MMM ja TEM)

Väite 14: Laki ei tuo muita oikeuksia kuin vaalikelpoisuuden.

• vaaliluetteloon hyväksytyt voivat tehdä aloitteita (§17b) ja vaaliluettelossa olevat voivat vaatia muiden poistamista siitä (§25b)
• saamelaiskäräjien neuvotteluvelvoite ei lähtökohtaisesti koske yksittäisten saamelaisten hallintoasioita
• on oletettavaa, että vaalikelpoisuutta käytetään sen arvioimiseksi ketkä ovat saamelaisia

Suomalaispoliitikkojen rooli

Väite 15: Saamelaiskäräjälakia ei ole uudistettu, koska suomalaisilla päätöksentekijöillä ei ole ollut siihen halua.

• päinvastoin, saamelaiskäräjälakia on yritetty uudistaa viimeisen kolmen hallituksen aikana
• Sipilän hallituksen aikana lakihankkeen kaatoi saamelaiskäräjät

Väite 16: Saamelaiskäräjälakia ei ole uudistettu, koska poliitikot eivät saa ääniä edistämällä saamelaisten oikeuksia.

• saamelaiset ovat merkittävä äänestäjäryhmä saamelaisalueella
• osa puoluesta on profiloitunut saamelaisten etuja ajavina mahdollisesti äänten takia

Lakiuudistuksen merkitys saamelaisille

Väite 17: Saamelaiskäräjälain viivästyminen uhkaa saamelaiskulttuuria.

• ei uhkaa, mikään ei estä saamelaisia harjoittamasta kulttuuriaan (mm. kielen asema on parantunut) ja tai rajoita heidän oikeuksiaan perinteisiin elinkeinoihinsa (mm. Metsähalllitus huomioi jo nyt saamelaiselinkeinot)

Väite 18: Saamelaiskäräjälaki tulisi hyväksyä, koska se olisi tarpeellista saamelaisnuorille.

• se, että osa saamelaisista suljetaan kulttuuri-itsehallinnon ulkopuolelle, on saamelaisnuorille kielteinen asia
• noin 80 prosenttia alle 18-vuotiaista saamelaisnuorista elää saamelaisalueen ulkopuolella ja heidän elämäänsä saamelaiskäräjälain uudistamisella ei ole juuri mitään vaikutuksia eikä lakiesityksessä tai sen perusteluissa ole sellaisia tuotu esiin (lisätietoa)

Lakiuudistuksen erinomaisuudesta ja välttämättömyydestä

Väite 19: Saamelaiskäräjälaki on hyvä kompromissi.

• on epäselvää missä kysymyksissä on tehty kompromisseja ja kenen kanssa tai mitä edes alunperin on tavoiteltu
• perustuslaillisten oikeuksien osalta ei voi tehdä kompromisseja

Väite 20: Uuden lakiehdotuksen mahdollistama vaalibussi helpottaisi äänestämistä ja vahvistaisi demokratiaa.

• kyllä, mutta perusoikeuksia ei voi heittää vaalibussin alle

Väite 21: Nykyinen laki on välttämätöntä uudistaa.

• nykylaki on monin tavoin kehno ja vanhentunut, mutta sen kanssa voidaan elää; lain tulkinta elää joka tapauksessa ajassa ja saamelaisten oikeudet tulevat koko ajan paremmin huomioiduksi muualla lainsäädännössä
• jos säädetään uusi laki, sillä tulisi olla sekä saamelaisten että suomalaisten laaja hyväksyntä
• saamelaiskäräjien sisäisen demokratian kehittäminen on tähän asti jäänyt aivan liian vähälle huomiolle ja on sivuutettu myös uudessa lakiesityksessä (kts. lausuntoni lakiehdotuksesta, kts. myös Inarinsaamelaiset ry:n lausunto)

Takaisin