Perustuslakivaliokunta antoi mietintönsä saamelaiskäräjälakiesityksestä ja esitys etenee nyt eduskunnan päätettäväksi. Mietintö oli pettymys. Käyn seuraavaksi läpi mitä lain läpimeno tarkoittaa.

Saamelaiskriteerin muuttaminen

Keskeinen uudistus on saamelaiskriteerin kiristäminen poistamalla lappalaispykälä. Tämä johtaa muutamien satojen äänestäjien poistamiseen vaaliluettelossa. Heidän tunnetuin edustajansa on ääniharava Kari Kyrö joka on useita vuosia toiminut opposition keulakuvana käräjillä. Kyrö ja kaikki saamelaiskäräjien valtaeliitille epämieluisat ihmiset tullaan poistamaan vaaliluettelosta.

Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomioita siihen, että lakiesityksessä ei kerrota miten vaaliluettelon puhdistus toteutetaan. Voin kertoa miten se tapahtuu. Saamelaiskäräjät ja oikeusministeriö neuvottelevat asiasta ja sen päätteeksi tiedottavat, että ketään ei poisteta, vaan vanha vaaliluettelo toimii suoraan uuden pohjana. Saamelaiskäräjät ja YLE-sapmi julistavat suureen ääneen, että ketään ei poistettu, puheet puhdistuksesta olivat liioittelua.

Uuden lain mukaan vaaliluettelo on asetettava näkyville, jotta kuka tahansa voi siihen tutustua ja tarvittaessa valittaa luettelossa mukana olevien vaalikelpoisuudesta. Se, että etninen rekisteri on tällä tavoin julkinen, on yksityisyyden suojan kannalta huolestuttava yksityiskohta lakiehdotuksessa. Uusi vaaliluettelo asetetaan siis näkyville ja sen jälkeen saamelaiskäräjien hallinnossa mukana olevat valittavat kaikista KHO:n päätöksellä vaaliluetteloon hyväksytyistä. Heidät poistetaan kaikessa hiljaisuudessa vaaliluettelosta, tästä ei uutisoida. Oikeusministeriö toteaa, että sillä ei ole tietoa mistään. Saamelaiskäräjät vaikenee asiasta.

Maaoikeuskiistojen jatkuminen

Uusi laki tuo mukanaan nevotteluvelvoitteen, joka koskee käytännössä kaikkea maankäyttöä saamelaisalueella. Kuntien ja valtion ilmoitteva saamelaiskäräjille maankäyttöön liittyvistä luvista saamelaiskäräjille, minkä sen jälkeen vaatii niistä neuvotteluja. Neuvotteluissa tulisi saavuttaa saamelaiskäräjien kanssa yksimielisyys. Tuklevaisuus on siis varsin synkkä saamelaisalueen asukkaille ja yrittäjille: maankäyttöön liittyvät hankkeet tarvitsevat saamelaiskäräjien hyväksynnän. Ollaan tiellä kohti saamelaisalueesta muodostuvaa reservaattia.

Olen listaillut joitakin esimerkkejä maankäyttöhankkeista, joita saamelaiset ovat aikaisemmin vastustaneet (matkailureitit, tutka-asemat, maantiet ...) ja lista on varsin pitkä. Saamelaiskäräjät ei ole tullut tunnetuksi toimijana, joka olisi valmis kompromisseihin, joten luvassa on riitelyä ja ristiriitoja. Valitettavasti tästä seuraa väestöryhmien vastakkkainasettelua ja asenteiden kiristymistä kaikkia saamelaisia kohtaan. Kansanedustajat voivat miettiä, miltä tuntuisi elää yhteisössä, jossa pieni mutta agressiivinen vähemmistö kyttää tekemisiäsi ja puuttuu kaikkeen sellaiseen mikä heitä ei miellytä.

Vaikka laissa ei ole mainittu enää heikentämiskieltoa, saamelaiskäräjät tulee tulkitsemaan tilannetta siten, että sellaisia hankkeita, joihin ei ole saatu sen suostumusta, ei tulisi toteuttaa. Jos toteutetaan, saamelaiskäräjät valittaa YK:n. YK:sta tullaan tulevien vuosien aikana huomauttamaan Suomen valtioita siitä, että saamelaisten oikeuksia maankäytössä ei huomioida riittävästi. Alkaa vaatimukset ILO-sopimuksen ratifioinnista ja vanhat suunnitelmat maaoikeusneuvostoista kaivetaan taas esiin.

Perustuslakiovaliokunnan toiveet

Perustuslakivaliokunta tekee meitinnössään muutamia tärkeitä linjauksia. Ensinnäkin se antaa tukensa kokonaisharkinnalle ja ihmisoikeusmyönteiseele tulkinnalle sen arvioinnissa kuka on saamelainen. Lisäksi valiokunta muistuttaa siitä, että vuoden 1962 väestölaskennan lisäksi muukin näyttö saamelaisuudesta tulee hyväksyä. On hyvä, että valiokunta tunnistaa ongelmat saamelaisuuden määrittelyssä, mutta asia olisi tullut ottaa lainvalmistelussa paljon vakavammin ja pohtia huolellisesti sitä, mikä on riittävä näyttö saamelaisuudesta siten, että mitään ryhmiä ei syrjitä.

Valiokunta toteaa myös, että saamelaiskäräjälaissa ei jatkossa määritellä saamelaista, vaan ainoastaan vaalikelpoisuus. Tästä seuraavat johtopäätökset jäävät kuitenkin tekemättä. Ketä saamelaiskäräjät edustaa, jos osa saamelaisista on suljettu pois vaaliluettelosta? Millainen on kulttuuri-itsehallinto, johon kaikki eivät saa osallistua? Laki jää siis ristiriitaiseksi. Toisaalta saamelaiskäräjät tulee edustamaan (ainakin omasta mielestään) kaikkia saamelaisia, mutta samalla osa on suljettu sen piiristä ulos.

Perustuslakivaliokunta selvästi tiedostaa yllä kuvatunn tilanteen ja kirjaa, että "viranomainen voi olla velvollinen neuvottelemaan sen toimivaltaan kuuluvasta asiasta muidenkin tahojen kuin saamelaiskäräjien kanssa tai sen on sovitettava yhteen useiden asianosaistahojen erilaisia intressejä". Keitä ovat nämä muut tahot? Millä tavalla turvataan se, että näillä tahoila on mahdollisuus ja resursseja lähteä neuvottelemaan saamelaiskäräjien rinnalla maankäytöstä? Tämä perustuslakivaliokunnan linjaus on kuitenkin tärkeä ja saamelaisalueen asukkaiden on käytettävä oikeuttaan päästä mukaan neuvotteluihin.

Perustuslakivaliokunta tuo esiin, että lakiehdotukselle on saamelaiskäräjien ennakkohyväksyntä. Minulle on epäselvää mihin tällä viitataan. Vaikuttaa siltä, että valiokunta lataa jonkinlaisia odotuksia siihen, että saamelaiskäräjät tuklkitsisi lakia sen linjaamilla tavoilla vaalikelpoisuuden ja neuvotteluvelvoitteen osalta. Voin jo nyt kertoa, että tulevien vuosien saamelaiskäräjiä ei mitenkään sido mitkään vanhat "ennakkohyväksynnät". Perustuslakivaliokunnan tulkinnat ja toiveet eivät myöskään voi olla sellaisia, mille saamelaiskäräjät olisi voinut antaa ennakkohyväksynnän. Tilanne on siis se, että saamelaiskäräjät tulee tulkitsemaan lakia juuri kuten itse parhaaksi näkee.

Perustuslakivaliokunnan kannoilla on merkitystä, kun halinto-oikeus tekee päätöksiä lain tulkinnasta. Historia on kuitenkin osoittanut, että saamelaiskäräjät ei ole oikeusistuinten ratkaisuja hyväksynyt, jos oikeuden tulkinnat ovat ristiriidassa sen tulkintojen kanssa. Luvassa on siis samanlaista riitelyä kuin aikaisemminkin.

Lopuksi

ILO-sopimuksen mukaan alkuperäiskansan määritelmän mukaan kieli tai etninen perusta ratkaise yhtään mitään, vaan polveutuminen. Nykylaissa oleva lappalaiskriteeri on polveutumiskriteeri, joka tulisi olla osana saamelaismääritelmää. Tekemällä ahdas määritelmä tai tulkitsemalla määritelmää vielä ahtaammin, täysin toisin kuin esimerkiksi Norjassa, varmistetaan vain se, että syntyy kaksi alkuperäiskansaa ja kaksi hallintojärjestelmää; saamelaiskäräjät ja statuksettomien saamelaisten kansalaisjärjestöt. Lakiuudistus on askel tähän suuntaan eikä tämä ole oikea tie. Statuksettomien saamelaisten asema jää liian heikoksi ja luvassa on vain ristiriitoja eri väestöryhmien kesken. Tämä olisi vielä estettävissä.

Aiemmat kirjoitukset lakiehdotuksesta

Saamelaiskäräjälaki taas eduskunnassa
Kohti uutta saamelaiskäräjälakia
Väitteitä saamelaiskäräjälaista
Lausunto eduskunnan Talousvaliokunnalle
Saamelaismääritelmä: mistä on kyse?
Demokratiavaje: mistä on kyse?