Johtaako Martin Scheinin valtiojohtoa tietoisesti harhaan

Kunnioittava keskikesän tervehdyksemme inarinsaamelaisten synnyinseuduilta, Inarijärven rannalta!

Yksipuolisen uutisoinnin johdosta pyydämme ystävällisesti saattamaan sähköposti viestimme Suomen Sosialidemokraattisen puolueen ministereiden ja kansanedustajien tietoon.

JOHTAAKO MARTIN SCHEININ VALTIOJOHTOA TIETOISESTI HARHAAN

Useat tiedotusvälineet ovat uutisoineet Suomen rikkoneen kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevaa yleissopimusta. Uutisen mukaan kysymys on ollut siitä, että sopimuksen täytäntöönpanoa valvova YK:n komitea (CERD) on ratkaisussaan todennut, että korkein hallinto-oikeus on hyväksynyt henkilöitä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon, ilman että henkilöt ovat täyttäneet saamelaiskäräjälain 3 §:ssä olevia objektiivisia kriteerejä. Samassa yhteydessä tuodaan esille se, että Suomessa saamelaiskäräjälain 3 §:n muutosta koskeva esitys julkaistiin vuonna 2021, mutta esitys on poliittisesti kiistanalainen, eikä se ole edennyt. (esim. Yle 14.6.).

Nämä asiat kytketään yhteen ja annetaan ymmärtää, että CERD edellyttää lain muuttamista siten saamelaiskäräjien enemmistön haluamaan suuntaan. Kysymys on 3 §:än sisältämästä nk. lappalaisperusteesta, jonka nojalla myös Suomen alkuperäiset saamelaiset eli inarinsaamelaiset ja metsäsaamelaiset ovat voineet tulla merkityksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.

Uutisointi on monella tavalla harhaanjohtavaa. CERD ei ole ensinnäkään tuomioistuin tai viranomainen vaan lähinnä poliittinen elin, jonka kannanotot eivät velvoita Suomea millään tavalla. Toisaalta kysymys ei ole edes päätöksestä tai ratkaisusta vaan mielipiteestä (opinion) kuten jo otsikossa todetaan.

Asian tekee erityisen ongelmalliseksi jo se, että niitä henkilöitä, joita asia koskee, ei ole kuultu asiassa lainkaan. He eivät tienneet, että tällainen heitä koskeva asia on edes vireillä. Asian osapuolia olivat kantelijat eli saamelaiskäräjien enemmistön kantaa edustaneet henkilöt, asiamiehenään Martin Scheinin ja Suomen valtio (UM). Kun ulkoministeriö ei käytännössä ota lainkaan kantaa varsinaiseen asiaan, CERD:n ainoaksi informaatioksi asiassa jää ainoastaan se, mitä Scheinin on asiassa esittänyt. Uutisoinnissa ei kuitenkaan tuoda lainkaan esille, että kiista toista osapuolta ei ole kuultu lainkaan.

Tätä taustaa vasten olisi voitu olettaa, että CERD kannanotto olisi ollut saamelaiskäräjien enemmistön tahdon mukainen. Kannanotossa todetaan kuitenkin seuraavasti:

"The Committee also notes that the definition in Section 3 of the Sami Parliament Act is used exclusively for the purposes of establishing the electoral roll to the Sami Parliament, but it does not determine the enjoyment of other rights. The Committee finally notes that the purpose of the subjective and objective requirements of Section 3 of the Sami Parliament Act is to ensure the representativeness of the Sami Parliament for the Sami as an indigenous people. In that context, the use of a decent-based distinction as an objective criterion in the specific circumstances of the current case is reasonable and justified by that purpose and is compatible with other human rights obligations."

Asian lopputulos on siis täysin päinvastainen kuin mihin Scheinin on asiassa pyrkinyt. CERD ei siis vaadi, että 3 pykälää tulisi muuttaa saamelaiskäräjien enemmistön vaatimaan suuntaan, vaan päin vastoin, että polveutumiseen perustuva kriteeri - eli lappalaisperuste - on perusteltu, koska saamelaisella tarkoitetaan alkuperäsikansaan kuuluvaan henkilöä. Uutisointi on tältäkin osin harhaanjohtava. Siinä ei tuoda lainkaan esille sitä, mikä CERD:n kannanotossa on oleellista ja jolla on vaikutusta Suomessa käytävään keskusteluun saamelaismääritelmästä. Uutisoinnissa ei myöskään tuoda esille sitä, että CERD:n Suomen saamelaismääritelmää koskevan pysyvän kannanoton mukaan määritelmän tulisi perustua ensisijaisesti itseidentifikaatioon. Jokaisella, joka tuntee kuuluvansa vähemmistöön, tulisi olla tämä oikeus.

Asian taustalla on saamelaiskäräjien ensisijaisesti pohjoissaamelaisen enemmistön ja inarin- ja metsäsaamelaisen vähemmistön välinen kiista. Vähemmistön kannatus on lisääntynyt edellisissä vaaleissa. Tästä syystä enemmistöä edustavat saamelaispoliitikot ovat pyrkineet estämään uusien äänestäjien hyväksymistä vaaliluetteloon. Kysymys on ainoastaan muutamasta sadasta henkilöstä, mutta he voivat muuttaa voimasuhteita. Asiaan ei vaikuta se, että he ovat kiistatta saamelaisia ja täyttävät sekä 3 §:n ja ILO:n alkuperäsikansasopimuksen vaatimukset alkuperäiskansaan kuulumisesta.

saamelaiskäräjien jäsenet
Anu Avaskari
Kari Kyrö
Inka Kangasniemi

Muita tämän sivuston kirjoituksia, joissa mainitaan Martin Scheinin:

Saamelaiskäräjälain muuttamista koskevia huomioita, toukokuu 2021
Demokratia on saamelaisille vaikea laji, syyskuu 2020
Onko kysymys vallasta ja vai mistä muusta?, huhtikuu 2019
Selitys ei vie maaoikeuksia eikä ILO-sopimus tuo niitä, vastine Martin Scheininille Lapin kansassa 15.1.2014