-
-
-
SOHKASEARVVI OVDANBUKTIN,
LAHTTOMÀKSU
-
- Almmolaš áššit
sohkadearvedoaimma birra
Suomas beroštišgohte viidáseappot sogain ja sohkadutkamis, go ealáskii našuvnnalisma ja
duddjogohte diđolaččat suopmelašvuođa. Dál
doaibmi sohkaservošat leat duhát mađe, main registrerejuvvon
sohkasearvvit leat sullii 600.
-
- Sohkadutkan leavvá davvelii
ja davvelii. Muhto sámesogat gal eai leat vel registreren iežaset.
Dán sáhttá čilget sámiid sohkadovddus:
lea leamaš iešalddes čielggas ahte fulkkežiid
gaskkas leat oktavuođat. Sohka lea leamaš ja lea ainge dehálaš
dahkki olbmo identitehtas. Maiddái sohkadutkamiin sámit
eai leat bargan, dasgo árbediehtu lea sirdašuvvan njálmmálaččat
buolvvas bulvii.
-
- Áiggit leat goittot nuppástuvvamin.
Go árbevirolaš eallinvuohki nohkagođii, de sámit
leat fárren miehtá máilmmi. Dušše oassi
sis šat ásset dološ sohkaguovlluin. Danin lea oktavuođaid
doallama dihte dárbu sohkasearvedoibmii. Gihtte-sohka lea vuosttas
sámesohka, mii lea virggálaččat registrerejuvvon
Suomas sohkasearvin, vaikko searvi doaibmáge badjel riikkarájiid.
Dán jurdaga ovddasta min logos sátni
Oktavuohta.
-
- Vuođđudeapmi
Ándaras Hánnobárdni Gihte sohkasearvi vuođđuduvvui
11.9.1998 Helssegis. ‚oahkkáibovdejeaddjin lei dárkkisteaddji
Jouni Kitti, gii bovdii soapmásiid, geat beroštedje sohkasearvedoaimmas,
Helssegii bargat dán ášši ovdii. Vuođđudeaddjilahtuid
sávaldahkan lea dál, go sohkasearvi lea virggálaččat
vuođđuduvvon, oažžut dan maiddái registrerejuvvot.
Ulbmilin lea fidnet searvvi leavvat davás ja juohke sadjái,
gos Gihtte-sohka gávdno. Sohkasearvvi vuođđudeami
birra muitaluvvui maiddái Lapin Kansa aviissas.
-
- Ruovttubáiki
Sohkasearvvi ruovttubáikin válljejuvvui Anár
aiddo dán sivas. Anára válljen heivii bures daninge,
ahte Gihtte-sohkii leavvagođii dohko 1880-logu álggus.
Maiddái Ohcejoga jurddašeimmet vejolaš ruovttubáikin;
dohkohan dat Ándaras Hánnobárdni dolin 1786:s
fárrii Norggas. Goalmmát sivva Anára válljemii
lei dat duohtaášši ahte soga lahtuin ollugat ásset
gieldda siste ja maiddái dan birrasiin.
-
- Ulbmilat
Sohkasearvvi vuođđudemiin mii háliidat vuosttažettiin
gáhttet Gihtte-soga ja sápmelašvuođa vuoiŋŋalaš
árbbi. Nuppádassii searvvi ulbmilin lea čilget Gihtte-soga
eallinmuttuid ja goalmmádin duddjot ja bajásdoallat
oktiigullevašvuođa soga lahtuid gaskkas. Searvi geahččala
lágidit oktasaš sohkačoahkkimiid, sohkabeivviid ja mátkkiid
ja eará doaimmaid, mat geasuhit searvvi lahtuid.
-
- Soga lahtuid háliidat
maiddái bovdet čoahkkái muhtun jagi gaskkaid. Dasa
lassin áigut čoaggit ja vurket arkiivii sohkii guoski dieđuid.
Daid háliidat maŋŋelis maiddái buktit soga
olbmuid dihtui. Dieđuid čoaggit bearašgoarttaiguin, maid sáhttá friddja kopieret
dáin siidduin ja doaimmahit daid sohkasearvvi ságadoallái
dahje čállái.
-
- Searvvi ulbmilin lea maiddái
dahkat sohkaprentosa - giidiehtá juoba sohkagirjji. Nuba diehtun
juo dál buohkaide: Dat, geat dihtet juoidá Gihtte-sogas,
lehket nu buorit ja váldet oktavuođa searvvi ságadoallái
Jouni Kittii, vai sáhtášeimmet vurkegoahtit iežamet
soga vuoiŋŋalaš árbbi.
-
- Lahttomáksu ja lahttuvuođaákkat
Searvvi doaimma vuođđun leat álggos eaktodáhtolaš
ruhtaháhkamat ja lahttomáksu, mii lea 5 euroa jahkái.
Mii vuordit ollu ođđa lahtuid! Searvái sáhttet
searvat dat, geat leat deavdán 18 jagi ja gullet Ándaras
Hánnobárdni Gihte (r. 1786, j. 1849) sohkii juogo áhči
dahje eatni bealde, ja dasa lassin náittosdili bokte sáhttá
searvat min searvái. Sohkasearvvi lahtuid dohkkeha searvvi
stivra.
-
- Lahtut: 58.
Máksinráva: lahttomávssu 5 euroa sáhttá
máksit kontui OKOPANKKI Oyj Arkadia 578007-2181010. Merke dieđáhusoassái
iežat nama ja oktavuođadieđuid (čujuhus, telefonnummir
ja e-mailčujuhus)
-
-
Buresboahtin min soga vuoiŋŋalaš
árbbi gáhttet ja ovddosdoalvut!
-
|
