álgui govvideapmi  stivra dokumeanttat  seminára   sohkagoarta  liŋkkat

SEMINÁRAOVDASÁGAT JA ‚UOVGAGOVAT   1. Jouni Kitti: álgosánit sámegillii. 2. Jouni Kitti ovdasáhka sámegillii. 3. Kerttu Vuolab: ovdasáhka sámegillii. 4. Maritta Stoor: ovdasáhka sámegillii. 5. čuovgagovat semináras   1. ÁLGOSÁNIT   Buorit Ánde Hánnobárdni Gihte maŋisboahttit!   Eallit otne dáppe historjjálaš bottuid. Go jurddašat máilmmi dakkárin go dat lei vaikkoba 1786:s, goas midjiide okta hui dehálaš olmmoš riegádii, de das maŋŋá lea dáhpáhuvvan ollu dakkár, mii lea mearkkašan máŋggaide johttisámi sogaide, maiddái Ánde Hánnobártni maŋisboahttiide.   Erenoamážit rádjegokčan cáraáiggi Ruošša ja Norgga gaskkas váikkuhii guhká ja čiekŋalit daidda sámiide, geat ledje don doložis johtalan bohccuiguin mearragátti ja vuovdeeatnamiid gaskka. Suoma ja Norgga rádjegokčama geažil Ánde Hánnobártni maŋisboahttit šadde vuos Suoma beallai ja das ain Anára guovlluide bohccuideasetguin. Bisttii guhká ovdalgo eallin stáđásmuvai ođđa ássanguovlluin. Ánde Hánnobártni maŋisboahttiin eai leat buohkat báhcán bargat bohccuiguin, muhto muhtumat leat fárren gitta Kanadai, Englándii, Austrália jna.   Otne dáppe sámemuseas lea suohtas oaidnit ahte min sohkii nu dehálaš sohkaráhkisvuohta lea čohkken fulkkežiid viidát deike. Nuba dálá stáđis dilli davviriikkain dahká vejolažžan ovddidit máttuideamet árbbi ja máhcahit fas daid sosiálalaš oktavuođaid, maid riikkarájit measta juo gerget jávkadit. Mun sávange ahte dát dilálašvuohta šattašii álgun guhkit áiggi prosessii, man ulbmilin lea duddjot lunddolaš oktavuođaid fulkkežiid ja eará sámiid gaskii Sámeeatnamis. Buresboahtin! 2. Jouni Kitti: ovdasáhka sámegillii.   Eallin Anáris 1800-logus otnábeaivái   Dáid jagiid sámitge leat beroštišgoahtán iežaset ruohttasiin. Norgga bealde leat dahkkojuvvon buorit sohkagirjjit Guovdageainnu, Kárásjoga ja Buolbmága guovlluid sámisogaid birra. Gos mun boađán ja gosa gulan leat gažaldagat, mat bidjet olbmo smiehttat. Iežas duogáža dovdan addá roahkkatvuođa birget máilmmis, mas álbmogiidgaskasašvuohta lea eanet ja eanet mielde. Earret sohkadutkama maiddái čeardadutkan lea geasuhišgoahtán olbmuid sámeguovllus. Movttáskin iežan ruohttasiin juo 1960-logus. Muhto Ánde Hánnobárdni Gihte sohkasearvi vuođđuduvvui easkka 1998:s máŋggaid ságastallamiid ja oktavuođaváldimiid maŋŋá. Dat galggai leat gulahallangaskaoapmi miehtá Suoma, Davviriikkaid ja viidáseappotge bieđganan soga lahtuide. Seammás dat vuođđuduvvui sohkadieđuid čoaggima doarjjan. Dáinna vuosttas deaivvademiin mii geahččalat duddjot ja nannet oktavuođa Gihtte-soga lahtuid gaskkas. Doaivvu mielde mii oahpásmuvvat dán deaivvadeami bokte ođđa olbmuide ja gávdnat oktasaš beroštumiid. Earálágan jahkásaš deaivvademiid bokte mii áigut doallat oktavuođa boahtevuođasge iežamet sohkii. Jahkášin ja doaivvošin oktasaš ášši bokte gavdnat ođđa oahpásiid ja buđaldanáiggeájiid. Sohkadutkan lea oanehaččat dadjat mannan buolvvaid ohcan. Gáržžet geahčadettiin dat lea áhči beale soga govvideapmi. Go dieđut čoggojit, de olbmo iežas máilmmigovva viidu ja áddejupmi mannanáiggis čiekŋu. Soga dutkkadettiin beassá oahpásmuvvat historjjá johtui ja fuomáša ahte oppa máilmmi dáhpáhusat speadjalastet veagal min máttuid eallimii.   Mo dutkagohten iežan soga? čuovvovaččas muitalan oanehaččat, mo ieš bargagohten dáinna bargguin. Movttáskin iežan sogas juo 1960-logus, go eadni Jovnniillas Mággá, lei vel eallimin. Jearahallen su ja su fulkkiid ja oahpásmuvven veháš arkiivvaide. Fuomášin, mo dát bargu nannii fulkkežiid oktiigullevašvuođa ja attii fulkkiid galledallamii áibbas ođđa mearkkašumiid. Ja de gávdnen Sámi čuvgehussearvvi sámi bearašregisttargoarttaid. Go vuosttas coakci 1700-logu bealde lei gávdnon, de fidnejin seamma goarttaid bokte lassedieđuid 1800-logus ja Ánde Hánnobárdni Gihte maŋisboahttiid birra. 1900-logu bealde lean dássážii čoaggán dušše muhtun dieđuid vuosttažettiin Kárášjoga ja Guovdageainnu gielddaid sohkagirjjiin. Girkogirjjiid dieđuid in leat dássážii geargan olusge atnit ávkin. Dat leat goittot vuosttas, álkimus ja oalle juo máŋggabealat diehtogáldu. Daidda báhpat merko searvegotti lahtuid eatnanlaš ja vuoiŋŋalaš eallima jođu girku ektui. Girkogirjjiid lassin gávdnojit valjis earáge áššegirjjit, maid vuođul sáhttá beassat áiggis maŋásguvlui gitta 1500-logu beallai. Muhto jos háliida diehtit Ánde Hánnobártni vánhemiid ja máttuid birra, de ferte dutkagoahtit Norgga beale arkiivvaid. Dát leage min čuovvovaš ulbmil. Vaikko áiggis maŋásguvlui ii menddo guhkás beasašiige, de sáhttit čiekŋudit iežamet dovdamuša máttuideamet eallimis máŋgga gáldus. Lean fuomášan ahte sohkadutkan lea dego detektiivabargu. Ollisvuohta čoggo smávva bihtážiin. Muhtumin šaddá bargat guhkáge duššás, muhto go de gávdná juoga ođđa ášši, de dat addá buori miela. Dákkár barggus ferte leat kritihkalaš, muhto seammás olbmos galgá leat miellagovvádus. Duođaštusstuhkat fertejit leat luohtehahttit, buot eará galgá dovddastit dušše navddusin. Dán sáhkavurrui leat arkiivadieđuid vuođul čohkkejuvvon dieđut, maid dássážii lea leamaš vejolaš gávdnat Ánde Hánnobárdni Gihtes ja su mánáid ja mánáid mánáid birra. Dasa lassin lean čohkken sus persovnnalaš jearahallamiid vuođul ja eará gálduid bokte ođđa ja varrasetge dieđuid. Nubbin boahtteáiggi ulbmilin min searvvis leage váldit čielgasa Ánde Hánnobárdni Gihte buot maŋisboahttiin buot vejolaš gálduid vuođul. Sohkahistorjjá čohkken lea smávva bihtážiid čoakkildeapmi, main dasto sáhttá duddjot stuorát ollisvuođaid. Hárve gávdnojit gárvves diehtopakeahtat, main lea eambbo dohppet dieđu, man dárbbaša.   Midjiide buohkaide lea atnu Ánde Hánnobárdni Gihte sohkasearvi vuođđuduvvui čakčamánu 11. beaivve 1998. Ovttastusregistaris fidnejuvvon dieđuid mielde searvi lea Suoma áidna virggálaččat registrerejuvvon sámi sohkasearvi. Registreren lei dego álgu min soga dutkamii. Gihtiid birra eai lean ovdal čohkken systemáhtalaččat dieđuid. Dál go mis lea jurdda čohkkegoahtit systemáhtalaččat dieđuid, de oktan vuođđun mis lea ainge Sámi čuvgehussearvvi sámi bearašregisttar. Mii čohkkegoahtit juo dál maiddái iežamet sohkagoarttaid, nu ahte buorit olbmot dohppejehket fárrui bearašgoartta, man sáhttibehtet deavdit dáppe dahje maŋŋá ruovttus.   Manin aiddo Ánde? Sohkaservviin lea álo juoga ovttas sohppojuvvon vuolggasadji. Dat lea dábálaččat juoga áigečuokkis dahje vuođđoolmmoš. Máŋgii soga guovddášolmmožin válljejuvvo dakkár olmmoš, gii lea juogaláhkai mearkkašan sohkii. Midjiide dat lei muhtun olmmoš, midjiide hui dehálaš olmmoš. Namalassii álo go bođii sáhka Gihtte-sogas, de millii badjánii Ánde Hánnobárdni Gihtte. Ánde lei eallán jagiid 1786-1849. Ságastallamiid maŋŋá bođiimet dan oaivilii ahte aiddo Ánde livččii vuogas olmmoš min sohkasearvvi vuođđoolmmožin ja seammás buorre vuođđu soga historjjá dutkamii. Rádjegieldu 1852 bágge válljet juogo Norgga dahje Suoma.   Ánde Hánnobárdni Gihtte lei Suoma bealde ássan Gihtiin dat, gean ássanbáikin sáhtii gávnnahit Ohcejoga. Su birra eai leat goittot olus dieđut arkiivvas eaige boares olbmuid muitodieđus. Dan diehtit ahte Ánddes ledje guhtta máná, geat buohkat elle ollesolmmožin. Briittá, Lemet, Hánsa ja Jovnna sis vuođđudedje bearraša: Ánde Hánnobártni Gihte 1786-1849 Su eamit Mággá Ánddenieida Jomppanen Sudno mánátja mánáid mánát: Ánde rieg. 1811, Briitta 1812; Klemet 1816; Hansa 1818; Jovnna 1823; Aslat 1827 I-naittos: Mággá 1837; Mággá 1852; Ándaras 1844; Nilla 1863 Máret 1840; Ella 1855; Niillas 1846; Ovllá 1848 ; Briitta 1858; Hansa 1848 Mihkal 1852 Niillas 1863; Mággá 1851 Ráudná 1865; Inká 1856; Risten 1864; II.naittos: Hanno 1883; Johan P. 1887; Ovllá 1890; Risten 1894;   Go Gihtet 1852:s ásaiduvve Anárii ja Ohcejohkii, de sis lei geavahusas oppa viiddis meahcceguovlu, gos bohccot bállejedje guohtut. Ánde Hánnobártni mánáin ledje eanaš stuorra bearrašat. Visttit ledje duon áigge gáržžit, várra dušše okta ássanlatnja ain visttis. Makkárin Gihtet dasto oidne dan máilmmi, gos šadde eallit, go ásaiduvve Anárii? Áššegirjjiin dán birra leat uhccán dieđut. Muhto sierra gálduid vuođul sáhttit goittot govahallat, makkár lei dalá máilbmi ja makkárat dat eallindilálašvuođat, main min máttut elle. Áššegirjedieđuid mielde Ánde Hánnobárdni lei badjealmmái, ii goittot várra mihkkige boazoriggáid, muhto sus ledje almmatge dan mađe bohccot ahte ealihii daiguin iežas ja bearraša. Ovdalgo rádji Norgii giddejuvvui boazosámiin 1852:s, de Ánde lávii várra johtit giđđat mearragáddái ja máhcai fas dálvái Suoma beale vuovdeeatnamiidda, gos lei jeagil bohccuide ja suodji ja boaldinmuorra olbmuide. Vaikko Ándde riegádanbáikin lea merkejuvvon Ohcejohka, de su mánát gulle daidda badjeolbmuide, geat easkka jagi 1852 rádjegielddu maŋŋá ásaiduvve Suoma beale duottar- ja vuovdeeatnamiidda. Várra Norggas livčče fárren Suoma beallai ollu eanetge olbmot, jos Suoma bealde eai livčče cakkadan. Dán ášši birra čállojuvvo ng. Sámi komitea smiehttamušas ee.: "Go vierroriikka vuollai gulli sámit Suoma beallai fárredettiin dábálaččat háliidedje boahtit oktan ealuiguin, de sin illá dohkkehedje Suoma ássin, áinnas jagi 1852 rádjegielddu maŋŋá, dasgo jeageleatnamiid galggai seastit riikka iežas ássiid bohccuid várás. Vánis dáidet leat dat olgoriikalaš sámit, geat lága garvimiin leat beassan livžžádit ealuideasetguin riikii ...". Geahčča maiddái vuolábeale kárttá: Áššegirjjiid mielde vuosttas boazosámit fárrejedje Anárii juo 1860-logus. 1865:s fárrejedje Ohcejogas golbma boazosámi bearraša: West, Länsman ja Högman. Vaikko rádjegieldu dáhpáhuvai juo 1852:s, de olbmot fárredallagohte stuorábut Anára beallai easkka 1880-logu áigge. 1880-logus fárrejedje Jompásat Menešjávrri birrasiidda; Ánde Hánnobárdni Gihte mánát ja mánáidmánát fárrejedje miehtá Anára. Lismájoga guovlluide fárrejedje Länsmanit 1865:s ja 1880:s. Oassi čálkko-Niillasa nieiddain ja bártniin náitaledje Briittá Gihte mánáidmánáiguin ja oassi Briittá vielja Hánno mánáiguin. Jagi 1852 rádjegieldu Suoma ja Norgga gaskkas lei váttásmahttán boazodoalu davimus Sámis. Go boazosámit rádjegielddu maŋŋá ásaiduvve Suoma beallai, de manne vel ollu jagit ovdalgo eallin stáđásmuvai. Anára beallai fárrejedje 1880-logus vuosttažettiin Jompásat, Länsmanit ja Gihtet. Vai árbevirolaš boazodoaluin sáhtii bargat, de galge viiddis eatnamat, ja go Ohcejoga jeageleatnamat nohkagohte, de olbmuid geasuhišgohte Anára viiddis ja dadjat juo guoskameahttun jeagelguovllut. Go Gihtet ásaiduvve guvlui, de oassi Anára beahceordaguovlluide ovdal vuođđuduvvon dáluin ledje birgenvejolašvuođaid váiluma dihte báhcán ávdimin ja olbmot ledje fárren Anára girkobáikái dahje Avvilii. Lei nappo valjis sadji ođđa boahttiide. Nuppástuvvan dilisge birgenlági vuođđun lei boazodoallu. Ándde mánáin Hánno fárrii Leammái, Jovnna Marastahkii ja Lemet Anárjávrri birrasiidda. Go dáin guovlluin eai ássan olus olbmot, de eai álgojagiin badjánan stuorát riiddut ođđaboahttiid ja ovddeš ássiid gaskkas. Lemet bargagođii maŋŋá šibitdoaluin, go bearaš stuorui. Duon áigge eai lean olus niittut guorba ordarádjeguovlluin. (c)ibihiid várás olbmot láddjejedje luktiid jekkiin.   Goavis eallindilálašvuođat 1800-logus Anáris ledje uhccán olbmot ja sii ásse bieđgguin miehtá Anára. Geassit johte suga ja goarkŋu, dahje dasto vácci. Dálvit johte herggiiguin. Viiddis meahcceguovlluid čađa ledje ovddežis soames váldojohtolagat. Daid mielde lávejedje johtalit maiddái virgeválddi ja girku ovddasteaddjit. Poasta guddojuvvui oktii mánotbajis Gihttelis. Oktii jagis dálvit fitne vearuid bearramin ja gearregiid doallamin. Anáris dat dáhpáhuvai várra Bealbajávrris. Oktii jagis olbmot fitne márkaniin juogo Bossegohpis dahje Várjjagis. Min soga máttuid ássanguovllut Anáris ledje dološ goddebivdin guovllut. Olbmot rogge ráhpporokkiid gottiid johtolagaid ala. Dákkár godderokkit gávdnojit ainge vuogas sajiin miehtá Anára. Goddenálli lei goittot buorre muddui nohkan juo 1700-logu bealde liiggálaš bivddu dihte. Go Gihtet bohte guvlui, de dušše ipmašis sáhtii vel deaivat gotti. Dát áiggit ledje maiddái muhtumin nealgeáiggit ja guovllus ássi olbmot šadde ain dorvvastit guolmmasláibái, geafes olbmo láibái. Dutkiid mielde Anáris njeide jagiid 1740-1880 badjel guokte miljovnna beazi guolmmasláibbi gárvvisteami várás. Ovdal jagi 1852 Anára álgoássiin, anáraččain, eai lean galle bohcco, mannan čuohtejagi loahpageahčen ledje juo Anáris 30 000 bohcco. Muhto ainge eanet ledje várra Anára ja Ohcejohka ordarádjeguovlluin bohccot ovdal rádjegielddu, go boazosámit besse friddja johtalit riikkaráji rastá (geačča kárttá 1.). Boazodoallu dáhpáhuvai nu ahte stuorát boazoeaiggádat dolle guhtege sierra bohccuideaset. Smávva boazoeaiggádat eai sáhttán seammaláhkai bargat bohccuiguin, muhto fertejedje guođđit daid mávssu vuostá riggábuid gehččui, ja dan sivas sin eallin lei máŋgii boazoriggáid miellaválddi duohken. Boazosámiid ásaiduvvan guvlui dagahii dihto váttisvuođaid anáraččaide, geat ásse dáppe ovddežis. Namalassii boazosámiid bohccot bilidedje máŋgii báikkálaš olbmuid niittuid, mii dagahii soahpameahttunvuođaid, mat dasto gal čovdojuvvojedje áššálaččat.   Boazodoallit ja dálolaččat Ánde Hánnobártni maŋisboahttit vuođđudišgohte vehážiid dáluid miehtá Anára, muhtun vuođđuduvvui Ohcejohkiige Gáregasnjárgga birrasiidda. Fáškku Basejávrái vuođđudii Nils Kitti 1884:s Basejávri-nammasaš dálu. Niila Kitti fas vuođđudii dohko Uutela-nammasaš dálu 1902:s. Hopitosjoensuu-nammasaš báikkis ásai álggos mu áddjá Jovnniilla ja su maŋŋá seamma báikkái vuođđudii dálu Uhca Hánno bártni Niiles Kitti 1899:s. Lismájohkii fárrii Niila Länsman, gii lei náitalan Briittá Gihte nieiddain Mákkáin. Lismajoki lei dálu namma, ja dat vuođđuduvvui 1907:s. Hannula-dálu vuođđudii Uhca-Hánno, Hánsa Gihte (r. 1818) bárdni. Njávdáma guovllos ásadii Jovnna Ánddebárdni Panne, gii lei náitalan Ella Lemetnieida Gihtiin. Dálu namma lei Varpuniemi ja dat vuođđuduvvui 1895:s. čivttajoga sisa vuođđudii Kitinlompolo-nammasaš ruvnnameahccetoarppa Niilo Kitti (Lemet Gihte bárdni). Solmusenlompolo-nammasaš ruvnnameahccetoarppa vuođđudii 1901:s Rauna Panne (Lemet Gihte nieida, gii náitalii dasto Lars Ole Westiin, dán čállosa čálli áhčiin). Ohcejoga bealde Ánde Hánnobárdni bártni Hánssa nieida Mággá (r. 1851) náitalii Niiles Niittyvuopioin ("Niillasaš"). Niillas vuođđudii Karigasniemi-nammasaš dálu. Mákká oabbá Iŋgá (r. 1856) fas náitalii Uula Niittyvuopioin ("Ovllaš-Ovllá"). Soai vuođđudeigga Jokisuu-nammasaš dálu. Jos lahkosiin deive leat luondduniittut, de olbmot doallagohte gusa, muhtumin eanetge šibihiid. Anárii fárren boazosámiin ledje dávjá guovttelágan viesut, giddes hirsavisttit ja goađit, maid sáhtii sirdit. Dálveviessu lei dábálaččat guovdu guohtoneatnamiid ja lei buorebut huksejuvvon go geasseviessu. Geasseviessu huksejuvvui guollás joga dahje jávrri gáddái. Doppe sáhtii leat gieddebihttá, návehaš ja láhtu. Geassebáikái fárrejedje miessemánu loahpas guotteha maŋŋá, dálvebáikái fas čakčat vuosttas muohttagiid áigge. Ánde Hánnobárdni Gihte maŋisboahttiin soapmásat ledje beakkán boazoriggát. čálkko-Niillasis lohke lean badjel 2 500 bohcco. Son lei náitalan Briittá Gihte nieiddain, Mákkáin. Uhca-Hánnos ledje 2000 bohcco ja Basejár-Ovllás 1200 bohcco. čálkko-Niillas-guoktá dálus ledje maiddái gusat. Eiseválddit čuovvugohte dáid riggáseamos Gihtiid, go sis ledje nu ollu bohccot. Virgeválddi ovddasteaddjit balle ahte stuorra ealut loktet vuvddiid ja guohtoneatnamiid. Ánde Hánnobártni Gihte mánáid váikkuhus oidno maiddái Anáris báikenamain, dego Aŋŋela maddabealde Jovnniillas gárdovuovdi dahje Paudejávrri maddabealde čivttajotalde Kittiluobbal, Eannodaga bealde Bealdojávrri láhka lea fas varra Uhca Hánno gandda Hánssa nama mielde namahuvvon Gihttiid guohtaeana. Ávvudanáiggit Juovllat ja beassážat ledje Ánde Hánnobártni mánáidege stuorra basit. Dalle sii lávejedje ain čavget Bealbajávrri girkui. Girkogiettis sáhtii oaidnit váccašeamen girkoveaga muzet- ja gabbabeaskkat badjelis. Márkanáiggit ledje muđuige ealaskas áiggit. Dalle gávppašedje ja deaivvadedje oahpes olbmuiguin. Gearretstobus fas čovde jos guđelágan láhkaáššiid.   Árbediehtu ja muittašeamit Ja ná loahpas vel máhcán iežan eadnái, Magga Kittii. Son lei riegádan 1898:s (su áddjá Jovnna lei Ánde Hánnobártni nubbin nuoramus mánná). Vuosttažettiin sus lea báhcán mu millii dat, man čeahppi son lei muitalit. Go guldalin su muitalusaid gufihttariid ja stáluid birra, de lei dego livččen lean ieš daid oaidnimin. Su muitalusaid ruohttasat ledje dan rikkis máinnastanárbevierus, man siste son lei beassan eallit. Muittán vel hui bures muitalusa, mas muhtun sápmelaš lei lihkkohan gufihttara gusa. Ohppen diehtit ahte gufihttariid gusat ledje erenoamáš buorit bahččegusat. Doaivvun ahte dát dilálašvuohta roahkasmahttá min searvvi lahtuid gáhttet dan muitalanárbevieru, mii lea leamaš min máttuide hui ráhkis.   Fuolkefuođa birra Árbevirolaš sápmelaš servodaga vuođđun lea fuolkevuohta. Diehtu fuokevuođas seaillui njálmmálaččat sohkabuolvvas nubbái. Ovdamearkan mu eatni muitii viđa sohkabuolvva duohkái dán gos ieš guđet Kitti dahje čalkku sohkii gullevaš sámit johte bohccuiguin. Fuolkevuohta čatnasii gillii, namma addimii, risváhnemiidda, bealljemearkkaide, siidaoktavuhtii, naittosdiliide jna. Dál máŋgasat eai šat dieđe olu iežaset sogaid dahje fulkkiid birra. Oktan sivvan dasa oainnán, ahte dálá sámenservodatvuohta lea láivon máŋgga láhkai. Máŋggat sámit leat maŋimuš logiid jagiid áigge fárren sámeguovllu olggobeallái látte- ja dažagiliide, márkaniidda ja gávpogiidda. Eret fárren olbmuid vuosttas sohkabuolva diehtá vel juoidda iežas soga birra, muhto dán máŋŋa dilli juo nuppástuvvagoahtáge johtilit; giella molsašuvvá, árvvut rievdagohtet jna. Ieš doaivvonge ahte 1800-logu áigge rádjegiddemiid čuovvumuššan boatkanan oktavuođat fulkiide das duohko buorránit ja gulahallan sin gaskka boađašii lunddolaš beaivválaš áššin. Dakkár sávaldagaiguin sávan din Ánde Hánnobárdni Gihtte sohkasearvvi beales buresboahtin dán dilálašvuhtii. Bargu lea dál biddjojuvvon álgui, muhto ollu lea vel barganláhkai.   Girjjalasvuohta: Aarseth, Bjorn 1980: Grenseoppgjorene og konsekvensene av disse for den nordsamiske bosetting i Norge. Grenser i Samenlanded. Norsk Folkmuseums SAMISKE SAMLINGER (s. 43-82). Itkonen T.I. 1948: Suomen lappalaiset vuoteen 1945. I ja II osa. Porvoo Karasjokslekter 1989: Slekhistorie for Karasjok fra 1600-årene till 1980-årene Kautokeinodlekter.2. 1986: Slekhistorie for Kautokeino sogn fra slutten 1600-årene till 1985. Komiteanmietintö 1905:3: Mietintö Lapinmaan taloudellisten olojen tutkimisesta. Komiteanmietintö 1901: Karjan ja porojen omistus Suomen maalaiskunnissa vuonna 1901. Komiteanmietintö 1904:2: Tilattoman väestön alakomitean mietintö kruununmetsämaiden asuttamisesta. Lapin Sivistysseuran saamelainen perherekisterikortisto Nahkiaisoja, Tarja 1995: Inarin pitäjän asutuskehitys vuosina 1805 vuosina 1805 - 1910. Oulun yliopisto, historian laitos. Suomen ja Skandinavian historian pro gradu-tutkimus lokakuu 1995. -s.125. Paulaharju, Samuli 1962: Lapin muisteluksia. Werner Södeström Osakeyhtiö. Porolaidunkomissio 1914. Renvall, A 1919: Mäntymetsän elinehdot sen pohjoisrajalla sekä tämän rajan alenemisen syyt. Valtionneuvoston kirjapaino.   3. Kerttu Vuolab: ovdasáhka sámegillii.   Kerttu Vuolab Gihtiid sohkadeaivvadeamis Anáris 8.7.2000   Buorre beaivi buohkaide mun lean Kerttu Vuolab. Váimmolaš giitu go ožžon bovdejumi boahtit dán sohkadeaivvadeapmái rábmot sohkamet! Báhpáriin gal ovddalgihtii oidnui ahte hálan golmma boalvva máinnasteaddjiin. Go jo geardde bovdiidet mu doallat sága, de in duđage rábmot dušše golbma buolvva, muhto hálange dás máŋgga buolvva máinnasteaddjiin.   Máŋgga buolvva máinnasteaddjit   Mun gulan Gihttesohkii sihke eatni ja áhči bealde. Mu eadni, Hánssa Risten lea Hánssa Ándaras Hánssa nieida. Mu áhčči, Nillá Niillas Niillas maid gullá Gihttesohkii. Son fas lea Hánssa Niillas Risten Máreha bárdni, vaikko áhkkorohki gal gohčodedje Piera Niillas Márehiin, áhčis mielde. Mu áhkku lei nuppi boalvva oarbmealli iežas maŋiin, mu etniin. Nuorran mun maid ledjen dego buot earátge nuorat dien ahkásažžan. Jurddašadden, ahte ná earenoamáš nieida go dá de duolmmada ii máilbmi leat vel goassige beassan muosáhit. Váccašin Deatnogátti 15 jahkásažžan ja gádden ahte eallin lea munnje eambbo go bidjat hurgit iežan miela mielde.   Leimme ádjáin oaggumin ja sugadettiin munnos lei buorre astu háladit. Áddjá muitalii maid nu min fulkkiid birra. Válddahalai olles olmmošálbmoga, geat leat mu vilbealit ja oarbmealit ja logahalai geat fas leat munnje fuolkkit nuppi ja goalmmát buolvvas. Muitalus orui bistimin oalle guhká, dolkagohten ja jearralin: - Gosa ipmašiid mun dárbbašan buot dieid stuorra sohkadieđuid, vuosttas, nuppi ja vel goalmmát buolvva oarbmeliin ja vilbeliin? Áddjá vastidii: - Mánážan, alccesat don dárbbašat iežat sohkadieđuidat. Oainnát olmmoš, guhte dovdá iežas fulkkiid ja soga, dovdá maiddái iežas gieđa návccaid. Dakkár olmmoš diehtá, gokko su sohka lea nanus ja gokko fas headju. - Bealgi leat don ieš. Dus lea nana oktavuohta čuvdái, váhnemiiddát bulvii. Vel áhkuidat ja ádjáidat bulvii dus leat čavga čatnasat. Muhto máttarváhnemiid bulvii min čárvvát jo loažžagohtet. Go ain mannat dobbelii, de bealggi ja čelkkena veagas gal eat nagot šat menddo lossa gálvvuid loktet. - Jos dovddažat buot dán gieđa buolvvaid (‚ÁJET SUORPMAID!), de leatge jo buorre mealgadii dovdagoahtán iežat. Don oainnát iežat soga olbmuin váttuid, mat leat maiddái du iežat ozasge, jos fal duttožat dárkilabbot guorahallat. Muhto dieid seamma olbmuin, iežat fulkkiin gávnnat vel alddát vel buriid beliidge ja maiddái iežat buriid attáldagaidat. Diet du soga nannosut bealit fas veahkehit du dohkkehit alddát headjuvuođaid.   Dalle nuorran jurddašin ahte áddjá gal boaresvuođaiguin hoavrresta ja máinnasta buot máilmmi duššiid. Daid áiggiid máinnasteaddji gal ii Sámis beaggán moge viissis olmmožin, baicce vel ilmmiid gopmiid dáikin. Vaikke dalle badjel 30-jagi dassái min servodat oppa lohkái ain máinnasttii birra jándoriid, earenoamážit doaresbeale guovlluin.   Man nu sivas eatnašat eai atnán rivttes máinnasin eará go stáluid, eahpáraččaid, lávarádjá, čáhcerávgga, gopmiid, gorremačča, guržuid, gufihttariid ja dien diekkáriid. Várra danin olbmuid mielas máidnasat ja dološ báhkinoskku orro oktii gullamin. Dalle gal ii heiven duohta kristtalaš olbmui máinnastit nu go ii heiven gal juoigatge. Oskku olbmot dávjá dubmejedje máinnasteaddjiid duššiid šoambbisteaddjin.   Ádjá ja eatni máidnasat láidestedje mu girječálli bálgái Min áddjá Hánssa Ándaras Hánsa gal lei iežas mánnávuođas vásiihan máidnasa buot eará go suddun. Son lei meahcis muosáhan dan buorrin oahpahanvuohkin. Várra son danin bagadalaige min ádjubiidis máinnastemiin. Son lávii máidnasiiguin min oahpahit dovdat ealliid ja čilgii midjiide geatnegasvuođaideamet. Min eadni lea áhčis nieida, guhte lea máinnastandáidduin rohtašuvvan viehka olu áhčásis. Eadni láve vel dálge midjiide mánáidasas hállat máinnastemiin. Min mánnávuođas son lávii bargguid válddahallat vaikkeba nu ahte hállagođii midjiide ealliid njálmmiin: - De lea doamihit gusaid lusa hoahpumus lágiid. Dat gullojedje eske lohkamin, ahte dán dálu veagas gal dáidet leat buot diimmut bisánan, go ná guhká ádjánišgohte!   Máinnas lea čuvvon mu oppa eallinagi hui máŋgga hámis gitta dássážii. Oktii logemat jagi dassái leimme etniin gávppašeamen. Moai leimme jo bardán máksinbeavddi ala duobbariid ja dábbariid. Mun roggagohten burssas ruđa máksima váras, eadni fas coggagođii munno gálvvuid sehkkii ja máinnastišgođii: Áigá don dolin gáranas ja gaccepaš leigga mannan meahccái muoraid geassit heasttain. Guorpmi barddedettiin gáranas dunttardii: - ‚ulkkut bunnái, galddat botnái! Muhto gaccepaš nággegođii: - Ii, izizi bunnái, izizi bunnái, rissit vuolimužžii! Dat áitto lánedeigga muoraid nugo gaccepaš gohčui. Rissiid bijaiga vuolimužžii ja daid ala easkka barddiiga galddaid. Ruoktot manadettiin ceakkus mihtolagas guorbmi gopmánii ja gáranas bealkigođii: - Munhan áigon bidjat galddaid vuolimužžii, muhto dus in bállen. Donhan nággegohtet: čIi, izizi bunnái, bardu baicce rissiid vuolimužžii!č Dás duohko seađát vel donge jáhkkit, ahte nie lánemiin gal guorbmi gobmána. Eará dat lea dalle go galddat leat vuolimuččas, de reahka gal bissu ceaggut ja čoahkis gitta ruoktot.   Nieida, guhte válddii mávssu gálvvuin, orui atnimin imašin ja ártegin, go dáppe Sámis ain ellet olbmot, geat astet ja máhttet nie viisáid máinnastit dábálaš árgadoaimmaid gaskkas. Munnje gal boddu ii lean veháge ártet. Aiddo niehan eadni leage midjiide mánáidasas hállan ja oahpahan gitta unnivuođa rájes: Máinnasttii, jos makkár áššiid.   Eaige máinnasteaddjit leat Sámis velge jávkan, muhto vátnon dat gal leat. Dán áiggi olbmuid máinnastandáiddu gáržudit biillat, TV:t, dihtorat, telefovnnat ja eará teknihkalaš rusttegat, mat eai astat olbmuid gaskaneaset háladit. Lihkus leat maiddái almmustuvvagoahtán girjjit, mat čállet máidnasiid boahttevuođa sápmelaččaid olá muddui. Dán áigái sápmelaš mánát besset oahppat skuvllas sámegiela lohkan- ja čállindáiddu. Mis leat ain šaddamin ođđa buolvvat, geat máhttigohtet eanet ahteanet ávkkástallat girjjálaš máinnastandáidduin.   Eanaš boarrasut sápmelaččain ja vaikke ležžet vel eanaš mu ahkosaččatge mánnán biebmaduvvon njálmmálaš girjjálašvuođain eallimii. Mu máttaráddjá Hánssa Ándaras lei oktan máinnasgáldun leamaš Samuli Paulaharjui, guhte jođii dáppe davvin ja mearkkui muitui njálmmálaš dieđuid ja máidnasiid. Mu mielas orru ahte máinnastandáidu lea riggodat, maid mii leat sogas árben ja seailluhan buolvvas bulvii.   Áddjárohkki ja eadni eaba suige leat áidna čeahpes Gihtet, geaid mun lean gullan máinnasteamen. Dakkár Gihtet leat olu: áhččán Uhca Niillas, mu goaskki isitrohkki Sofe Ovllá, Hánsa čeahcerohkki, áhkkorohki viellja Uutel Ovllárohkki, Biehtár Ándde Rávdnárohkki (Rauna A. Guttorma), Bealdovuomi Ánde, Bikko Jusse... namuhin duo dušše muhtimiid, geaid máidnasiid ieš lean beassan hervvošit. In sáhte dás buohkaid logahallagoahtit. Muhto dis gal várra alddádet leat dien listui olu olu eanet vel čeahpes máinnasteaddjit, jos muittašehpet iežadet vásáhusaid lagaš Gihttefulkkiid máidnasiid guldalettiin.   Olbmot háliidivčče álot addit mánáidaset eallimis ceavzinniestin buot viisodagaid ja visot ráhkesvuođa, maid sii ieža leat vásihan. Máinnasteapmi lea hui liekkus vuohki čájehit nubbái (lehkos dal mánná dahje ollesolmmoš) beroštumi ja ráhkesvuođa. Ráhkesvuohta lea mu mielas viisodat, maid mun lean iežan olbmuin gullan máidnasiin. Dien ráhkesvuođa mun háliidivččen addit boahttebuolvvaide. Mun čálán girjjiid, amas min divrras máinnastanárdna láhppot. Danin mun oččodan alccesan áigáiboađu čállin- ja giellakonsulentta bargguiguin, vai riekta beasan dusset, dállet ja dikšut máinnastanriggodaga boahttebuolvvaid várás. Dál ávžžuhan vel buohkaid din, ráhkis fuolkkit: - Geahččet guđet guoibmádet čalmmiide, vai oaidnibehtet Gihttefulkkiid čalmmiin iežadet dego speadjalis! Dá lei dán oktavuođas mu sohkasáhka, dál giittán din muosis iežan beales!   4. Maritta Stoor: ovdasáhka sámegillii.   Mu sáhkavuorru, mii dulkojuvvo sámegillii, juohkása guovtte sadjái. Vuos muitalan oanehaččat sohkasearvedoaimmas oppalohkái ja dasto Ándaras Hánnobárdni Gihte sohkasearvvis. Nuppádassii oažžubehtet rávvagiid earret eará searvái searvamis, sohkadieđuid čoaggimis ja lahttomávssuin. Loahpas vel moadde almmuhusášši.   Sohkadovdu lea dehálaš. Mii gullat máŋggaide sogaide. Mii leat iežamet áhči ja eatni sogas, ádját ja áhkut mis leat oktiibuot njeallje ja máttarádját ja -áhkut juo gávcci. Dasto máttut leatge juo guhttanuppelohkái, golbmalogiguokte, guhttaloginjeallje jna. Sukuviesti-bláđi doaimmahusčálli Heikki Manninen čálii gieskat Lapin Kansas (6.6.2000): čJos sáhttit čilget buot máttuideamet gitta 1700-logu gaskkamuddui, de mis buohkain leat 256 máttu dahje gullat seamma máŋgga sohkii. Ja go mannat 1500-logu beallai, de mis leat juo máttut goittot 30 000!č Lea nappo identitehtagažaldat, guđe sohkii dahje maidda sogaide háliidat gullat. Mii dáppe diehtit iežamet gullat Gihtte-sohkii, mii háliidat leat Gihtet - dahje, jos vehá leaikkastalan, de eat háliit leat eará go Gihtet.   Mii buohkat leat guhtege iežametláhkai Gihtet, leat earáláganat, sierragielagat ja olmmožinge mii leat guhtege iežametláganat. Earáláganvuohta lea midjiide iešalddes čielga ášši ja resursa. Ja vaikko leat earáláganat, de mis gávdnojit maiddái bealit, mat čatnet min oktii. Sohkadovdu lea dehálaš, ja dan gáhttemii min sohkasearvi lea erenoamáš buorre gaskaoapmi.   Sohkasearvvi vuođđudeami sivat: Sogas lea šaddan dáid áiggiid dehálaš oassi olbmo identitehtas máŋgga sivas: gávdnojit indiviida- ja joavkopsykologalaš sivat ja leat maiddái servodatlaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš sivat. Soapmásiidda sohkadutkan lea maiddái aktiivvalaš etnopolitihka gaskaoapmi. Midjiide searvvi vuođđudeaddjilahtuide, Paula Ahonen`ii, Jouni Kittii, Satu Natunen`ii, Aslak Niittyvuopioi ja munnje alccesan, deháleamos sivvan lea goittot leamaš hálo hukset sohkadovddu ja sohkaovttasbarggu badjel riikkarájiid. Soga dehálašvuođahan Kerttu Vuolabge giehta -veardádusainis deattuhii. Nubbin sivvan mis lei dárbu oahppat dovdat iežamet ruohttasiid ja oahppat dohkkehit ja árvvusatnit iežamet historjjá. Dát áššit merkejuvvojedje searvvi njuolggadusaide dan virggálaš ulbmilin sohkadieđuid ja árbedieđuid čoaggima lassin.   Sohkasearvvi vuođđudeapmi: Ándaras Hánnobárdni Gihte sohkasearvi rs vuođđuduvvui 11.9.1998 Helssegis, ja dat registrerejuvvui 16.4.1999. Searvvi ruovttubáikin merkejuvvui Anár, gos eatnašat soga lahtuin ásset. Searveregistaris fidnejuvvon dieđuid mielde min searvi lea áidna registrerejuvvon sámi sohkasearvi Suomas. Doaibmi sápmelaš sohkaservošat, mat leat doallan juo máŋggaid sohkačoahkkimiidge, gal gávdnojit. Dákko lea buorre lasihastit ahte aiddo dál olbmot leat Suomas sakka movttáskan sohkasearvedoibmii: registrerejuvvon sohkasearvvit leat sullii 600 ja doaibmi, muhto registrerekeahtes sohkaservošat leat 1200. Divdna iežaset sohkaoktavuođaid gáhttejeaddji čearddalaš joavkkut, dego sámit - dahje vaikkoba romanit (čmustelaččatč) - eai leat ovdal dárbbašan dálá láhkai organiseret iežaset. Beaivválaš oktavuođat sogalaččaide leat leamaš doarvái ja dákkár oktavuođat leat álo leamaš. Dál dilli lea fárremiid ja sámesogaid siskkáldas sierranemiid ja gáidamiid dihte nuppástuvvagoahtán.   Sohkasearvái searvan: Dán sohkasearvái sáhttet searvat sihke Suomas ja olgoriikkain ássi soga lahtut. Jos áigu searvvi lahttun, de ferte leat deavdán 18 jagi ja galgá leat Ándaras Hánnobárdni Gihte (r. 1876) maŋisboahtti juogo áhči dahje eatni bealde. Sohkasearvvi lahttun sáhttá searvat maiddái náittosdili bokte. Sohkačoahkkimiidda sáhttet oassálastit dás duohkoge buot Gihtet náittos- dahje ovttasorrunguimmiideasetguin, vaikko eai livččege lahtut. Muhto jos háliidat searvat sohkasearvái, maid mii dieđusge sávvat, de merke iežat nama juogo dáppe sáles johtti listui dahje juoga listui, mat gávdnojit feaskkerhállas. Lahttomávssu sáhtát máksit dál báikki alde dahje maŋŋelis báŋkui. Lahttomávssu sturrodat lea 30 mk jahkái olbmos. Deavdinskovit deavdinrávvagiiguin gávdnojit maiddái feaskkerhállas. Muitet merket iežadet nama ja oktavuođadieđuid, uhcimustá nappo čujuhusa, muđui eat oaččo dutnje oktavuođa.   Sohkasearvedoaimma lagamus áiggi ulbmilat: Min jurddan lea lágidit dákkár deaivvademiid juohke njealját jage, jos searvi ruhtadilli lea dan mađe nanus. Ruđaid čoaggit lahttomávssuiguin, skeŋkemiiguin ja smávva gávppašemiin (jed.). Dán háve min deaivvadeapmi lei vejolaš, go olbmot barge nuvttá dan ovdii ja skeŋkemiid veagas. Dađibahábut sáhtiimet dán háve fállat didjiide dušše vuoiŋŋalaš biepmu, muhto eat ovdamearkka dihte káfe dahje borramuša.   Nubbi guhkit áiggi jurdda mis lea čohkket ovttaid bearpmaid gaskii Gihtte-soga eallinmuttuid ja dieđuid soga dálá ja juo jápmán lahtuin. Dán diehtočoaggima várás leat juogus feaskkerhállas bearašgoarttat. Goarttas jearrat din heaggadieđuid ja dieđuid dain ovddit buolvvain. Bivditge din ustitlaččat váldit bearašgoartta fárrui, deavdit dan juo dál dahje doaimmahit dan maŋŋá munnje, searvvi čállái, arkiivii vurkenláhkai. Diehtočoaggin lea goittot maiddái dat, ahte boares máidnasat ja sohkii guoski muittašeamit vurkejuvvojit. Dá mis lea buohkaide oktasaš bargu: searvi váldá hui mielas vuostá čuovgagovaid, čállosiid, jietna- ja govvavurkemiid jna. - maid ihkinassii fuomášehpetge.   Goalmmát ulbmil lea oktavuođaid doallan badjel riikkarájiid. Sohkasearvi fidne lagamus boahtteáiggis iežas šleađgapoastačujuhusa ja www-siidduid. Geahččalat sáddedaddat maiddái ovddešlágan poastta duollet dálle sohkačoahkkimiid gaskkas.   Prográmmadieđut ja almmuhusat: Loahpas muhtun dehálaš dieđáhus: Báiddit ja dáiddáriid buktagat leat vuovdimassii feaskkerhállas. Vel oanehaččat eahketprográmma birra: Oassi mis jotket vel otnáeahket ságastallama borramušbeavddis Solojávrris Paadariid boazofárpmas d. 18 rájes. Borrat besset dušše dat, geat leat ovddalgihtii almmuhan. Mávssu, 80 mk ollesolbmos ja 40 mk mánás, berret Paadarit ieža. Várrejehket, jos vejolaš, dásseruđa. Daidda, geat leat diŋgon sáhtu, diehtun: sáhttu Solojávrái vuolgá d. 17.30 Siidda šiljus.   Ihttin sáhttibehtet oahpásmuvvat oahppása fárus Siidii d. 10.30-11.30. Dát máksá 15 mk olbmos. Buresboahtin. Oahpistanjoavkkut leat guokte: nubbi sámegillii ja nubbi suomagillii. Máksu berrojuvvo čoahpistanmátkkič álggus, ja nuba várre dásseruđa. Das ii leat ovdal almmuhuvvon, ja danin jearan: Geat livčče boahtimin? Gieđat bajás! Ihttáža Siidii-oahpásmuvvama ja boatkka maŋŋá vuolgit d. 13 musea gáttis Matti Meskanen`a fatnasiin fanas- ja vázzinmátkái Anárjávrri ala, Bealbavutnii, gos joatkit vácci Bealbajávrri meahccegirkui. Doppe lea oanehis rohkosboddu ja Aslak Niittyvuopio doallá sága sámiid vuoiŋŋalaš árbbis. Fanas vuolgá Bealbajávrri gáttis d. 17. Dát diehtun daidda, geat bohtet ruovttoluotta fatnasa mielde. Sullii d. 18.30 leat fas dáppe. Dat, geat bohtet vácci, dádjadit ieža deike Girkobáikái.   Giitosat Lea loahppagiitosiid áigi! Giittán din, ráhkis fuolkkit, das ahte bođiidet. Liegga giitosat min lágideaddjiid beales maiddái Merja-Alettai, Kerttui, Satui ja Sverrei ja oppa Siidda bargovehkii. Dat, geat vulget: Buori mátkki ja oaidnalat fas njealje jagi geažes! Didjiide, geat báhcibehtet: Oaidnalat fas eahkedis dahje ihttin. Giitu!