YLE-Sapmin perustuslakivaliokunnan Inarin vierailusta 26-27.4.2016 tekemä yksipuolinen uutisointi panee jälleen kerran pohtimaan missä kulkee propagandan ja oikean tiedon raja.

Perustuslakivaliokunnnan vierailusta YLE-Sapmi välitti todella yksipuolisen kuvan saamelaisten ongelmista. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta kuin näin tehtiin. YLE-Sapmin uutisointi on ollut jatkuvasti tarkoitushakuista ja valikoivaa. Ajatellaanpa vaikka tätä keskustelua ILOn sopimuksesta. Keskusteluun liittyvät taustat ovat jääneet täysin selvittämättä. YLE-Sapmin johtajaa on toistuvasti vaadittu palaamaan tiedotuksessa YLE:n toimintaa säätelevien normien mukaisiin käytäntöihin. Näitä vaatimuksia on esitetty suoraan saamelaistoimituksen johtajalle itselleen, hänen esimiehelleen ja julkisuudessa. Tämä ei ole johtanut mihinkään, vaan meno muuttuu yhä villimmäksi.

Inarinsaamelaisiin liittyvistä asioista on uutisoitu etupäässä julkaisemalla muita kuin inarinsaamelaisten poliittisten johtajien näkökantoja. Milloin jonkun henkilön kanta poikkeaa saamelaiskäräjien johdon ja sitä myötäilevän YLE Sapmin linjasta, kannanottoa ei yleensä julkaista ennen kuin sen yhteydessä voidaan julkaista kommentti, jossa poikkeava näkemys tehdään vaarattomaksi. Tuoreena esimerkkinä on uutinen Kanadan hallituksen statuksettomia intiaaneja koskeva päätös, joiden uutisointia YLE Sapmi viivytti kunnes sillä oli julkaistavaksi haastattelu jossa Torontossa toimiva saamelaistutkija Rauna Kuokkanen Suomesta toteaa, ettei päätöksellä ole ei niin minkäänlaista merkitystä Suomen statuksettomille saamelaisille. Kuokkanen todistelee haastattelussa, että koska Suomessa ei ole juridista kategoriaa "statussaamelaiset", ei myöskään voi puhua "statuksettomista saamelaisista" - väite on täysin naurettava, sillä statussaamelaiset voidaan yksiselitteisesti määritellä heiksi, jotka on hyväksytty saamelaiskäräjien vaaliluetteloon (lisätietoja).

Tuoreempi esimerkki liittyy perustuslakivaliokunnan Inarissa järjestämään kuulemiseen. Inarinsaamelaiset Anu Avaskari esitteli perustuslakivaliokunnalle vaatimuksia inarinsaamelaisten oikeudellisen aseman vahvistamisesta. YLE Sapmi sammutti vääräoppisen vaatimuksen 27,4,2016 julkaistulla jutulla, joka oli otsikoitu "Inarinsaamelaisille vaaditaan omaa lakia - Saamelaiskäräjäedustaja tuomitsee perustuslakivaliokunnalle kerrotut jutut". Tekstissä kerrotaan saamelaiskäräjien jäsenen Neeta Jääskön kirjoittaneen facebookissa että perustuslakivaliokunnan keskustelutilaisuudessa kuultiin "paksua pajunköyttä". Lisäksi lainataan Jääskön kommenttia, jossa hän leimaa inarinsaamelaisia suomalaisiksi tavalla, jota voisi luonnehtia vihapuheeksi: "...vaikuttaa siltä että oikea inarinsaamelainen puhuu suomea, kasvaa suomalaisessa kulttuuriympäristössä ja ajaa suomalaisia arvoja."

YLE:n saamelaistoimituksen kautta toteutetaan inarinsaamelaisiin kohdistuvaa syrjintää ja sen kautta levitettään järjestelmällistä heihin kohdistuvaa yllytystä ja vihapuhetta. Tämä ilmenee myös Oikeusministeriön tuoreesta kyselyssä, jossa vihapuhetta kokeneet saamelaiset nimesivät sellaisen levittäjiksi mm. saamelaisradion (YLE sapmi) ja Saamelaiskäräjät (lisätietoja). YLE-Sapmin uutistoiminta ei täytä Yleisradion eettiselle toiminnalle asetettuja vaatimuksia. Niiden mukaan tiedotustoiminta ei saa olla ihmisoikeuksia loukkaavaa ja kansainvälisten sopimusten vastaista. Varsinkin kun tiedotuksessa kysymyksessä käsitellään ihmisistä sosiaalisina olentoina yhteiskunnassa, toimittajan ja toimituksen journalistisesta toiminnasta vastaavan johtajan keskeisiin taitoihin kuuluu kyky tarkastella aihettaan vastuullisesti, leimaamatta ja syyllistämättä. Tämä edellyttää toimittajalta ja johtajalta hänen omien lähtökohtiensa ja mahdollisten ennakkoluulojen tunnistamista ja niiden ammatillista kurissapitämistä, jotta ne eivät pääsisi vaikuttamaan ja värittämään tiedotusta hänen mieleisekseen. Toimittajilla on luonnollisesti oikeus omiin mielipiteisiinsä, mutta uutistyön ja uutisten muotoilun ohjaaminen niiden mukaisesti ei mahdu hyvän lehtimiestavan puitteisiin.

Toimituksen johtajalta vaaditaan kykyä ja taitoa arvioida objektiivisesti aihetta johon kohdistuu ristiriitaisia paineita ja odotuksia, eli sitä mitä siitä tiedotetaan. Jo vuosien ajan on nähty miten YLE:n saamelaistoimituksen johtajan omat arvot ja uskomukset vaikuttavat hänen tekemiinsä valintoihin. Ongelma ei kuitenkaan liity vain johtajaan, vaan sama toimintakulttuuri on suorastaan pesiytynyt toimitukseen, ja tuntuu istuvan tiukemmassa kuin home toimitustilojen rakenteissa.

Yksi varteenotettava mahdollisuus YLE:n saamenkielisen toimituksen tason parantamiseksi olisi pohtia sitä, voisiko budjettivaroin toimivalta YLE-Sapmilta leikata määrärahoja ja siirtää vastaava määrä tukena esimerkiksi Radio Inarille, joka voisi näin lisätä uutisointiaan saamelaisten asioista sekä suomeksi että saamenkielillä. Tuen edellytyksenä olisi, että toimitus sitoutuisi noudattamaan hyvää lehtimiestapaa ja YLE:n toimintaa koskevia normeja.

Kts. myös kirjoitukset Mitä mieltä olen saamelaismedioiden toiminnasta vuodelta 2015 ja Yle Sapmin toiminnasta vuodelta 2013