Inarin ja Sodankylän paimentolaissaamelaiset
Aluksi
Saamelaiset on Suomen perustuslaissa tunnustettu alkuperäiskansaksi. Saamelaisväetö voidaan jakaa kielen perusteella pohjoissaamelaisiksi, koltiksi ja inarinsaamelaisiksi sekä elinkeinojen perusteella vaikkapa porosaamelaisiksi ja kalastajasaamelaisiksi. Näistä ryhmistä näkyvin on pohjoissaamea puhuvien porosaamelaisten joukko - ryhmä, jonka voi katsoa tuoneen poronhoidon Suomeen. Suomessa elää sitkeästi käsitys siitä, että juuri porosaamelaiset olisivat olleet Suomen alueella ikuisesti ja Suomen valtio olisi riistänyt heiltä oikeuksia maihin. Inarin ja Sodankylän alueilla kyse on kuitenkin myytistä, jonka kumoamiseksi on syytä tarkastella asiaa tarkemmin veroluetteloiden pohjalta.
Inarin poro- eli tunturilappalaiset veroluetteloiden mukaan
Kuten Wirilander on todennut ei Inarissa ollut perinteisesti paimentolaissaamelaisia vaan väestö oli metsä- ja kalastajalappalaisia, jotka perustivat käytännöllisesti katsoen kaikki uudistilan 1890-lukuun mennessä. Jotta asiasta saataisiin konkreettinen kuva on siitä esitettävä hiukan asiakirjapohjaista faktaa. Alla on Inarin poro- eli tunturilappalaiset veroluetteloiden mukaan vuodesta 1844-1898. Huom. vuonna 1897 Inarissa ei enää ollut yhtään kalastajalappalaista veroluetteloissa sillä kaikki olivat perustaneet uudistilat.
| 1844 (1) | 1 perhe | Lars Mattsson West |
| 1860 (2) | 1 henkilö | leski Margeta Halt |
| 1862 | 1 henkilö | Halt, Maria Karlsdr, bor i Ryssland |
| 1963 | ei yhtään | |
| 1866 - 1867 | 4 perhettä | Nils Persson Länsman (tullut Norjasta Ustjoen kautta) |
| Johan Persson West (tullut Norjasta 1865) | ||
| Isak Pehrsson Padar (Inarin kalastajalappalainen) | ||
| Anders Henriksson Sarre (Inarin kalastajalappalainen) | ||
| 1868 - 1869 | 3 perhettä | Nils Persson Länsman (tullut Norjasta Ustjoen kautta) |
| Johan Persson West (tullut Norjasta) | ||
| Isak Pehrsson Padar (Inarin kalastajalappalainen) | ||
| 1881 | 14 perhettä | Johan Johansson Helander (tullut Utsjoelta) |
| Johan Davidsson Högman (tullut Utsjoelta) | ||
| Aslak Jomppanen (tullut Utsjoelta) | ||
| Hans Andersson Kitti (tulleet Norjasta Utsjoelle 1860-luvulla | ||
| Hans Hansson Kitti ja siirtyneet sitten Inariin, samaa perhekuntaa) | ||
| enkan Inga Bigga, Kitti | ||
| Per Persson Länsman (samaa perhekuntaa tulleet Norjasta | ||
| Nils Persson Länsman rajasulun 1852 jälkeen Utsjoelle ja | ||
| Per Nilsson Länsman sieltä Inariin) | ||
| Olof Nuorgam (tullut Utsjoelta) | ||
| Isak Padar (Inarin kalastajalappalainen) | ||
| Aslak Panne (tullut Norjasta Utsjoelle ja sieltä Inariin) | ||
| Henrik Olofsson Walle (Inarin kalastajalappalainen) | ||
| Johan Persson West (tullut Norjasta 1865) | ||
| 1891 | 11 Ei uusia perheitä | Inarin kalastajalappalaiset Isak Padar, Henrik Walle sekä Antti Paltto oli nyt merkitty Inarin ainoiksi kalastajalappalaisiksi sillä kaikki muut alkuperäiset lappalaiset olivat perustaneet uudistilan. |
| 1897-1898 | 9 perhettä | Aikion leski Brita (Utsjoelta) |
| Helander, Jouni Juhonp. (Utsjoelta) | ||
| Högman, Johan Davidinp. (Utsjoelta) | ||
| Kitti, Antti Hannunp. (Norjasta Utsjoelle 1860-luku ja sieltä | ||
| Kitti, Niilo Klemetinp. n.1880 Inariin) | ||
| Länsman, Antti ja Aslak (Norjasta Utsjoelle rajasulun 1852 jälkeen Länsman, Niilo Petterinp. Utsjoelle ja sieltä Inariin) | ||
| Magga, Niilo (Enontekiöltä Sodankylään 31.5.1886) Panne, Ivar Antinpoika (tullut Norjasta) |
(1) Wirilander 2001, s.36, (2) Oulun maakunta-arkisto: Lapin kihlakunnan kruunun vuoti, kansiot LI: -sarja / kantoluettelot
Sodankylän Vuotson alue
Vuotson alueenkin asutushistoria on jo aiemmin eri lausunnoissa otettu esille mutta kun se on lopulta niin lyhyt ja selkeä otettakoon se uudelleen esiin. Vuotson alueesta on myös vastikään löytynyt uusi tuomio, joka todistaa, että se oli muiden asianosaisten vanhaa nautintamaata kuin Vuotsoon vasta 1870-luvulta muuttaneiden porolappalaisten.
Sodankylä on saanut porolappalaisasutuksen varsin myöhään. Näistä on julkistettu tiedot ainakin Marjut Aikion väitöskirjassa: Saamelaiset kielenvaihdon kierteessä (s.64-65) sekä Martti Linkola tutkimuksessaan Entinen Kemijoki (s.225). Kuten alla olevasta listasta ilmenee Sodankylän porolappalaiset eli saamelaiset ovat tulleet sinne muualta.
| Matti Peltovuoma | 25.2.1872 | Norjan Koutokeinosta |
| Lassi Nikodemus vaimonsa kanssa | 10.7.1874 | Lassin isä Johan Nilsson Nikodemus tuli Enontekiölle 1839. |
| Matti Ponku perheineen sekä renki Aslak Venanke | 16.4.1876 | Muutti ensin Norjasta Ruotsiin ja Ruotsista Suomeen 1876 |
| Niila Nikodemus perheineen | 21.12.1878 | Lassi Nikodemuksen veli |
| Juhani Peltovuoma perheineen | 21.12.1878 | Norjan Koutokeinosta |
| Elin Turi | 25.12.1878 | |
| Antti Kainu | 18.11.1880 | |
| Jouni Hetta perheineen | 27.12.1882 | Norjan Koutokeinosta |
| Guttorm Magga perheineen | 22.4.1897 | vaimo Lassi ja Niila Nikodemuksen veljen Pehrin tytär Carin. Tulivat Enontekiöltä |
| Niila Hirvasvuopio | 22.4.1897 | vaimo Niila Nikodemuksen tytär |
| Niila Magga perheineen | 2.1.1899 | Guttorm Maggan serkku Muuttokirja Enontekiöltä 13.2.1897 |
| Piera Sara | 16.12.1905 | Norjan Koutokeinosta vaimo Matti Ponkun tytär |
| Niila Sara perheineen | 16.12.1905 | Norjan Koutokeinosta |
| Jouni Aslakaninp. Hetta | 29.2.1911 | Norjan Koutokeinosta |
Marjut Aikio on väitöskirjassaan sivulla 64 esittänyt ja todistanut sukulaiskaaviolla, kuinka kaikki Sodankylän Vuotsoon muuttaneet ovat keskenään aivan lähisukulaisia eikä heillä ole mitään aikaisempaa asutushistoriaa tai sukulaisuuksia alueella vaan tulivat sinne uusien laitumien houkuttelemina.
Vuotson aluetta koskeva käräjätuomio
Sodan kylän Vuotso ei suinkaan ollut oikeudetonta maata minne porolappalaisten oli lupa tulla vaan sinne tunkeuduttiin ja käytettiin hyväksi uuden asutuslainsäädännön luomaan epäselvää tilannetta sekä metsähallituksen aseman vahvistumista. Katsotaan aluksi millainen tuomio alueelta annettiin
Sodankylän, Sompion ja Kemikylän Lappien käräjät 12. maaliskuuta 1789
Lähde SVA FR 705, f. 925-926
Läsnä: Commisarien och krono Länsmannen wälaktad Sven Matlein. Tings Tolken Anders Hacksell samt följande nämdemän (lautamiehet): Johan Olofsson Pelkonen, Lars Mattsson Rasaka, Mårtin Mårtinsson Nousu, Pehr Pehrsson Wärrie, Anders Hansson Musta, Pehr MattssonSaskali, Hans Hansson Keringi, Johan Pehrsson Ara, Matts Mattsson Ripi, Johan Mattsson Jackola, Johan Johansson Alatalo och Hans Mattsson Aska.
Tuomio:
Sitten johtuen Inarin Käräjäoikeuden 26. helmikuuta edellisvuotta (1788) antamasta tuomiosta asiassa, jossa osapuolina ovat toisella puolella Ivalon kylänmiehet kantajina sekä kylännimismies Johan Andersinpoika Morottaja vastaajana, koskien näiden edellisten vaadetta osuuteen siitä peuranpyynnistä mitä Morottaja on harjoittanut Sompion rajojen sisällä; Sen lausuman johdosta, että lupa on saatu Sompion kylänmiehiltä kysyttiin heiltä josko ja kuinka vain kylännimismies Morottaja yksin, niin kuin hän asian ilmoittaa, on saanut heidän luvan Sompion rajojen sisällä harjoittaa peuranpyyntiä sekä eivätkö muutkin Inarin kylänmiehet omista siihen yhtäläisen oikeuden.
Tähän lausuivat Sompion asukkaat jotta he ovat täysin tietämättömiä siitä, että kylän nimismies Morotajalle olisi erotettu jonkin oikeus yksin harjoittaa peuranpyyntiä Sompion Lapinmaan rajojen sisällä, vaan on heidän ja Inarin Lapin kesken sovittu, sekä heille vahvistettu heidän välisessä rajankäynnissä heille langennut omistusoikeus peuranpyyntiin niin, että pyydetyistä peuroista ei tule mitään osuutta kuulumaan heille joiden alueella peurat on ansaan saatu: Toki niin että tämä oikeus ei anna lupaa asettaa ohjainnaruja syksyaikaan. Ja annetaan ote tästä pöytäkirjasta Ivalon Kylänmiesten valtuutetulle nimismies Gabriel Mexbergille jotta pyynnöstä tiedoksi heille välittää.
Kuten edellä esitetty tuomio selkeästi osoittaa oli Inarin kylänmiehillä mukaan lukien Ivalon kylänmiehillä lailliseen tuomioon perustuva oikeus pyytää peuroja Sompion lapinkylän alueella, mikä käytännössä käsitti alueen pohjoisimman osan eli nimenomaisesti Vuotson alueen.
Ei riitä, että asiasta oli annettu selkeä tuomio vaan lisäksi kyseinen alue merkattiin myös Ivalon kylänmiesten katselmus kirjoihin merkinnällä "Wildrensfånge uti Raututunturi", joka käsittää nimenomaisesti Vuotson alueen parhaat porolaitumet. Tällainen maininta on löytynyt ainakin Inarin Kiviniemi No3 Inarin Kyrön kylästä katselmuskirjoista liittyen tuomioon, jossa vahvistettiin 13.8.1840 suoritettu katselmus. Tämän lisäksi käytännöllisesti katsoen kaikissa ennen vuotta 1880 perustettujen tilojen perustamiskatselmusasiakirjoista löytyy maininta pyyntimaat yhteiset kyläkunnan tai kylänmiesten kanssa.
Tämä osoittaa sen, että vielä 1800-luvun puolenvälin tietämissä, ennen kuin Vuotson alueelle edes oli porolappalaisia saapunut, tunnustettiin alueen pyyntimaihin oikeus muille kuin siellä nykyisin asuville saamelaisille. Eli ehdotus, jolla maaoikueksia siirretään uusille tulokkaille loukkaa muiden paikallisten perustuslaillisia oikeuksia.
Lähde: Lapinkylien lausunto 15.8.2002 Pokan toimikunnan mietinnöstä
Porolappalaisten tulo Suomeen
Porosaamelaisten historiasta