Hallituksen esitykset ILOn sopimuksen ratifioimiseksi ja saamelaiskäräjälain muuttamiseksi ovat erityisesti inarinsaamelaisten kannalta huonoja, koska nykyisessä pohjoissaamelaisten ja kolttien hallitsemassa saamelaiskäräjissä inarinsaamelaiset eivät pysty yhdenvertaisesti ajamaan omia etujaan, eivätkä pysty esimerkiksi riittävästi vaikuttamaan siihen kuka inarinsaamelaisista hyväksytään merkittäväksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon, eli kenelle annetaan virallinen saamelaisstatus ja keneltä se evätään.

Pohjoissaamelaisenemmistöinen vaalilautakunta on tähän mennessä tehnyt päätöksiä sääntelemättömästi, eikä yleisiä oikeusperiaatteita ole kunnioitettu. Pohjoissaamelaiset tunnustavat inarinsaamelaisia ylipäätänsä saamelaisiksi vain omien etujensa mukaan valikoiden, väittäen inarinsaamelaisten olevan suomalaisperäisten uudisasukkaiden jälkeläisiä. Lain edellyttämiä todisteita hakijan alkuperäisyydestä ei ole asianmukaisesti otettu huomioon, eikä vaalilautakunnan pöytäkirjoista ilmene hylkäävän päätöksen asianmukaiset perusteet.

Saamelaiskäräjät pyrkii myös kontrolloimaan sitä millaista tietoa Suomen ja hallitus ja eduskunta saavat ja millaiseksi lakiesitykset valmistellaan. Viimeisin konkreettinen esimerkki tästä on saamelaiskäräjien ja oikeusministeriön valmistelema lakiesitys saamelaiskäräjälain muuttamisesta. Lakiesityksellä pyritään entisestään vahvistamaan pohjoissaamelaisten ja kolttien johtamaa saamelaiskäräjien valta-asemaa kaikkien saamelaisryhmien edustajana. Jos saamelaiskäräjien vaalilautakunta saa jatkaa syrjivää tulkintakäytäntöään ja vieläpä entistä syrjivämmän saamelaismääritelmän tuella, saamelaiskäräjien edustavuus jää ainoastaan legaaliksi, eli pelkästään lain kirjaimeen nojaavaksi, mutta siltä tulee jatkossakin puuttumaan tosiasiallinen legitimiteetti syrjimiensä alkuperäiskansan jäsenten demokraattisesti valittuna edustajana.

Saamelaisalueen vanhimman saamelaisryhmän - inarinsaamelaisten - asema itsenäisenä, kulttuuriltaan ja kieleltään poikkeavana alkuperäiskansaryhmänä ei ole tunnustettu. Inarinsaamelaiset eivät myöskään kykene vaikuttamaan käräjien tekemiin heidän oikeuksien turvaamista tai rajoittamista koskeviin päätöksiin, jotka yleisesti ottaen ovat olleet syrjiviä. Inarinsaamelaisten kulttuuri ja kieli ovat uhanalaisia ilmankin tällaista syrjintääkin. Vetoan vahvasti Suomen hallitukseen ja perustuslakivaliokuntaan syrjivien lainmuutosten pysäyttämiseksi jotta voitaisiin avata tiet sellaisille laeille jotka turvaavat myös kaikkien alkuperäiskansaryhmään kuuluvien saamelaisten olemassaolon jatkuvuuden.

Kaiken kaikkiaan inarinsaamelaisten osalta on silmiinpistävää yhdenvertaisuuden puuttuminen heitä koskevien asioitten käsittelyssä sekä saamelaiskäräjissä että oikeusministeriössä. Edellä olevaan viitaten vetoan eduskunnan perustuslakivaliokuntaan, että molemmat lakiesitykset palautetaan sellaiseen valmisteluun, jossa ovat mukana kaikki asianosaiset, myöskin inarinsaamelaiset ja statuksettomat saamelaiset. Esitystäni tukee myös eduskunnan työelämän ja tasa-arvo ja maa- ja metsätalousvaliokuntien lausunnot vuodelta 2014.

Miten menee saamelaiset

Tämän tästä saamelaiskäräjien johto käy vaatimassa Suomen hallitukselta erityistoimenpiteitä kulttuurinsa turvaamiseksi kertomatta kuitenkaan, että Suomen 10 000 saamemelaisesta yli 7 000 asuu alueen ulkopuolella. Kertomatta jätetään kuitenkin, että erityistoimenpiteet kohdistuisivat vain 30 % saamelaisista ja suurin oma jäisi toimenpiteiden ulkopuolelle.

Mutta katsotaanpa onko Suomi niin huono maa kuin saamelaisista ääntä pitävä eliitti pitää. Useimmat teini-iässä ja aikuisista ovat vähintään käyneet peruskoulun. Suomen terveydenhuollon puutteista huolimatta saamelaisväestö on suhteellisen terve ja sen eliniän korkea. Suurin osa saamelaisista on julkisen terveydenhoidon piirissä. Saamelaiset pääsevät osalliseksi hallinnon tarjoamista palveluista, kuten sähkö, puhelin, viemäri, terveydenhuolto, tieverkosto joka yhdistää alueen kunnan keskukseen, viimeisimpänä mutta ei vähäisimpänä.

Lopuksi

Saamelaiskäräjälain muuttamista ei voi säätää oikeusministeriö työryhmän esityksen pohjalta:
- lakiluonnos ei täytä lailta yleensä vaadittavia kriteereitä
- lakiluonnos ei täytä asiallisesti sille asetettavia vaatimuksia
- lakiluonnos ei erittele oikeus- ja muita vaatimuksia teknisiltä ja muilta osilta
- lakiluonnos on karkeasti ristiriidassa perustuslain turvaamien olennaisten oikeuksien kanssa
- lakiluonnos on ristiriidassa valtioneuvoston sille asettamien perusvaatimusten kanssa ja lähtökohdiltaan myös eduskunnan eri yhteyksissä antamien lausumien kanssa paikallisen väestön valtion alueisiin kohdistumista oikeuksista
- riippumaton, tieteellinen, asiakirjoihin perustuva jatkovalmistelu on käynnistymättä, vaikka sen tulokset vaikuttavat olennaisesti lakiluonnoksen lähtökohtiin ja sisältöön
- tässä tilanteessa tulisi välttää vuosien ja vuosien kestoisia oikeudenkäyntejä, joita lakiluonnos sääntelyineen nostaa ja nostattaa
- lainvalmistelun tulee noudattaa parempaa demokraattisuutta ja perustuslain kaikille kansalaisille turvaamia osallistumisoikeuksia
- paikallisten elinkeinojen tulevaisuudesta on huolehdittava, mitä valtion toimet ovat tähän asti monin tavoin jarruttaneet
- lain valmistelun onnistumisen kannalta tilanne ja olosuhdeselvitys on tehtävä niin pian kuin mahdollista
- saamelaisväestön laskenta on tehtävä ennen mitään muita toimenpiteitä

Tietoa aiheesta

Lausunto saamelaiskäräjälakityöryhmän mietinnöstä
Uusi toimikunta, vanhat kujeet (Gunnar Petterson)
Eriävä mielipide saamelaiskäräjälain muutosta valmistelevalle toimikunnalle (Juha Joona)
Vetoomus saamelaisten yhdenvertaisesta huomioimisesta lakiehdotuksessa