Aslak Holmbergin Lapin Kansassa 13.1.2018 julkaistua haastattelussa mainitsema ajatus saamelaisen järjestäytymismallin kehittämisestä siida/lapinkyläpohjaiseksi on todellakin sellainen, että siihen kannattaisi tarkastella positiivisessa hengessä, ja nopeasti nyt kun saamelaiskäräjälaki on auki.

Holmberg ei tosin ole ensimmäisenä ideaa esittämässä (kts. esim. täällä), mutta mitäpä tuosta. Tärkeää olisi, että vaikka järjestelmä olisi kattava ja osien yhteensovittamisen mahdollistamiseksi (kaikkia saamelaisia yhdessä edustavaksi elimeksi) ne (osat) olisivat yhtenäisiä niin ulkoisilta pääpiirteiltään kuin olemuksensa ytimeltä, lainsäädännön pitäisi jättää sopivasti väljyyttä niin että kukin ryhmä saisi hioa oman siidansa/kylänsä organisaation oman tahtonsa ja tuntojensa mukaisesti, ja käyttää osista omia valitsemiaan nimiä. Tämä koskisi kaikkia Kemin Lapin alueella sijaitsevia lapinkyliä.

Nythän ollaan suunnilleen tällaisessa tilanteessa: 1) Pohjoissaamelaisilla ei ole siidapohjaista järjestelmää, mutta voisi olla. He tosin menettäisivät nykyisen saamelaiskäräjät sellaisina "kaikkia saamelaisia" edustavana elimenä jossa heillä on enemmistö. Mutta mitäpä tuosta jos tarkoituksena on löytää sopu isommista asioista.

2) Koltilla on jo esimerkkinä toimiva kyläkokouksensa, jonka asema kohennettaisiin takaisin neuvoa-antavasta päättäväksi määrätyissä asioissa.

3) Inarilaiset historiallisenn inarin lapinkylälle saisivat oman, kolttien kyläkokousta vastaavan elimensä.

4) Utsjoen jokisaamelaisilta puuttuu, mutta tässä ensimmäisen kerran tässä mahdollisuus omalle, viralliselle päätöksenteolle ja edustukselle, mikä voisi antaa lisää painoarvoa kalastusasioissa. Erityisesti pitäisi kuitenkin huolehtia ettei paikallisten lohenkalastajien mahdollista yhtenäisyyttä revitä pitkin etnistä rajaa. Minulla ei ole eväitä tämän pohtimiseen.

5) Pelkosenniemen-Sallan suunnan metsäsaamelaiset saisivat oman virallistetun elimensä.

6) Kuusamon suunnan saamelaisuuden mahdollisen selkiytymisen ja elpymisen toteutuessa heille jää mahdollisuus kytkeytyä järjestelmään. Onneksi perustiedot lapinkylän osakkaista ja heidän jälkeläisistään tästäkin ovat olemassa.