Yhdenvertaisuusvaltuutettu on hiljattain todennut blogissaan ettei uusi saamelaiskäräjälakiesitys ole syrjivä ketään kohtaan. Näin ei ole. Tosiasia on se, että ILO-sopimuksen ratifioinnin suurimmaksi esteeksi on noussut nykyinen saamelaismääritelmä, joka jättää suuren osan inarisaamelaisista statuksettomiksi vastoin selvää tutkimustietoa ja todennettua historiaa. Yhdenvertaisuusvaltuutetun olisi suonut myös ottavan kantaa siihen onko lain valmistelussa toteutunut ns. ennakkosuostumuksen (FPIC) periaate, jonka mukaan alkuperäiskansaa tulisi kuulla sitä koskevien asioiden valmistelussa.

Jotta Suomen hallitus saisi asian tilasta oikeaa tietoa tästä tilanteesta, olisi harkittava lainvalmistelijoista riippumattoman tutkijatason asiantuntijaryhmän asettamista arvioimaan vallitsevat tutkimustiedot ja tosiseikat, joista ei voi edes poliittisesti sopia, ja selvittämään erilaisia vaihtoehtoja ILO-sopimuksen ratifioimiseksi ennen kuin asian valmistelua jatketaan pelkästään nykyisen ahtaan saamelaismääritelmän pohjalta. Asiantuntijaryhmä voisi myös arvioida vastauksia seuraaviin :

1) milloin saamelaisten kotiseutualue on asutettu,
2) ketkä ovat tosiasiallisesti asuttaneet aluetta ja sillä olevaa valtionmaata,
3) asuuko alueen alkuperäisasukkaiden jälkeläisistä enää ketään alueella,
4) ketkä ovat omistaneet ja milloin maa- ja vesialueita saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevalla valtion maalla,
5) onko Norjan puolelta 1850-luvun jälkeen tulleiden saamelaisten jälkeläisille annettava samat erityisoikeudet valtion maahan ja veteen kuin Suomeen aikaisemmin asettuneille saamelaisille, 6) onko vahojen verolappalaisten suvuille ja Neuvostoliiton puolelta tulleille ja Suomeen asutetuille Petsamon kolttasaamelaisille annettava samat oikeudet kuin Norjasta 1800 luvulla ja sen jälkeen tulleille suvuille.

Lisäksi tulisi pohtia seurauksia saamelaiskäräjälakiin ehdotetun heikentämiskiellon vaikutuksista:
1) millä tavoin tai mistä varoista korvataan muille kuin saamelaisryhmään kuuluvalle paikalliselle väestölle aiheutuvat menetykset ja haitat (esim. porolaidunten menettäminen, poronhoidon, kalastuksen, metsästyksen ja marjastuksen tai muun ammatin tai elinkeinon harjoittamisen estyminen),
2) miten turvataan muille kuin saamelaisille luonnon ja ympäristön käyttömahdollisuudet,
3) miten turvataan muille kuin saamelaisille elinkeinon harjoittamisen ja asumisen mahdollisuudet ja niiden kehittäminen,
4) miten turvataan a) valtion ja b) kunnallishallinnon mahdollisuudet hoitaa lakisääteiset tehtävänsä saamelaisalueella ja yleensäkin lakisääteisen hallinnon toimivuus alueella, (hallintoviranomaisten tulee voida hoitaa tehtävänsä saamelaisista huolimatta),
5) miten naapurusten ja toisaalta eri elinkeinonharjoittajien väliset eturistiriidat ratkotaan, jos etuoikeutettuja ovat ainoastaan saamelaiskäräjien vaaliluetteloon merkityt henkilöt,
6) millä tavoin Suomi kykenee turvaamaan Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten mukaisten velvoitteiden noudattamisen alueella (esim. kansalaisten tasa-arvoinen kohtelu, luontodirektiivin mukaisen biodiversiteetin säilyttämisen alueella, joka on jo nyt kärsii porojen ylilaiduntamisesta),

Tällainen asiantuntijatyöryhmä loisi ainutlaatuisella tavalla tarvittavaa luottamusta. Sellainen rauhoittaisi tulehtunutta tilannetta Ylä-Lapissa ja estäisi diskriminaatiota. Muualla maailmassa mm. Norjassa määritelmä on paljon väljempi eikä ongelmia ole ollut lainkaan ja myös ILO:n alkuperäiskansasopimuksen ratifiointi on ollut mahdollista.