Tiedostussodasta

KHO:n 30.9.2015 antaman ratkaisun jälkeen ei saamelaiskäräjien hallituksessa ja saamelaisradion toimituksessa shampanja ja kuohuviinipullojen korkit poksahdelleet, vaikka aihetta juhlimisen olisi kovastikin ollut. Taas kerran haluttiin ymmärtää asiat väärin; väitettiin ties monennenko kerran valtion sortavan ja syrjivän saamelaisia. Se sivuutettiin, että saamelaiskäräjät on rikkonut lakia ja KHO:n päätöksessä on kyse ihmisten oikeusturvasta ja heidän identiteettinsä tunnustamisesta.

KHO:n ratkaisu on saamelaisradion tiedotuksessa saatu näyttämään valtion saamelaisiin kohdistamalta hyökkäykseltä, joka on hinnalla millä hyvänsä pysäytettävä. Siksi vaadittiin YK:n ihmisoikeuskomiteaa puuttumaan asiaan ja pysäyttävän saamelaisten sortaminen.

Yleisesti tällaista voimakasta reaktiota ihmeteltiin ja kummasteltiin. Käräjien kannanottoa ja saamelaisradion uutisointia pidettiin käsittämättömänä ja suorastaan järjettömänä. Miksi käräjät on päättänyt tuhota koko ILOn sopimusjärjestelmän oikeudelliset perusteet, kun se haluaa tällaisia vaatimuksia heitellä noin vain kansainväliselle yhteisölle? Miksi käräjät viis veisasi voimassa olevasta lainsäädännöstä ja kansainvälisistä sopimuksista, joiden pitäisi turvata ihmisten tasa-arvo, perusoikeudet ja tuomioistuinjärjestelmän riippumattomuus.

Saamelaiskäräjien päättäjillä on kuitenkin toisenlainen maailmankuva kuin mihin meillä on Suomessa ja Pohjoismaissa totuttu ja heillä on siksi myös alueensa edusta toisenlainen käsitys. Tärkeintä ei ole hyvät suhteet naapureihin, hyvinvointi ja tasa-arvo, tärkeintä on saamelaiskäräjien valta-aseman vahvistaminen ja sen turvaaminen. Todellisuudessa nyt pelataan nollasummapeliä, jossa saamelaiskäräjien poliittisen johdon on saamelaisradion tuella puolustettava asemaansa.

Käräjien toiminnalle on toinen kyynisempi selitys; rahat ovat loppumassa. Suomen vakavat talousongelmat heijastuvat myös käräjien toimintaan. Rahaa käräjien toimintaan ei tule valtion talousarvion kautta samalla lailla kuin aikaisemmin. Tällaisessa tilanteessa pieni voitokas kiista voisi piristää ja viedä huomiota saamelaiskäräjien ongelmista toisaalle. Ja tietysti kovat otteet statuksettomia saamelaisia kohtaan ovat selkeä tapa viestiä, että ainakaan saamelaiskäräjissä ei enää hyväksytä KHO:n tapaisia ratkaisuja. Nämä selitykset eivät välttämättä ole ristiriidassa keskenään.

Saamelaiskäräjien poliittinen elämä on suurelta osin ollut näytelmä, jossa eräät taustavaikuttajat ovat kulisseista tai suoraan käräjien hallituksesta ohjanneet asioiden kulkua. Mutta koska ihmisillä on omat etunsa, kukaan ei kuitenkaan ole voinut täysin monopolisoida politiikasta tiedottamista, johtuen internetistä. Pahimpina aikoina on monia kriittisiä ääniä pyritty hiljentämään. Kummallista on, että monet uskovat yhä saamelaisradion satuihin, vaikka monen kuuntelijan ja katsojan luulisi omasta kokemuksesta tietävän, että asiat eivät niin kuin heille satuillaan. Todellisuudessa veronmaksajien varoilla toimiva YLE-Sapmi kertoo ja uutisoi varsin valikoiden ajankohtaisista asioista.

Saamelaiskäräjien johdolle ja saamelaisradiolle demokratia on sana, jonka voi tulkita miten haluaa. Jos joku pistää vastaan, se ei ole demokratiaa vaan saamelaisvastaisuutta. Statuksettomia saamelaisia tällainen loukkaa. Ne jotka asuvat alueella tuntevat katkeamattomalla yhteydellä yhteyden alueen alkuperäisväestön historiaan. Siksi historia on tärkeä alueen kaikille alkuperäisille asukkaille siitä riippumatta kuuluuko ihminen saamelaiskäräjien vaaliluetteloon vai ei. Miksi tästä faktasta tietoisesti vaietaan? Onko se poliittisesti liian arka kysymys?

Mutta huolimatta alueen pitkästä historiasta ja huolimatta siitä, että kaikki etniset ja statuksettomat saamelaiset pitävät itseään alkuperäisväestöön kuuluvina, ei oikeastaan kukaan aiemmin ole uskonut siihen, että statuksettomien maiden hallinta siirrettäisiin saamelaiskäräjille poliittisella päätöksellä. Käräjät ei ota huomioon sitä, että todellisuudessa kaikki alueen asukkaat ovat saamelaiskäräjien poliittista johtoa lukuun ottamatta nykyisin vallitsevaan tilanteeseen tyytyväisiä.

Etniset ja statuksettomat saamelaiset kuuluvat samaan saamen kansaan. Heidät ovat vain keinotekoisesti jaettu, koko homma on keksitty. Jokunenhan siitä jää voitolle, etteivät ihmiset rakasta toisiaan vaan välittävät vain rahasta ja vallasta. Nyt valitulla saamelaiskäräjillä on näytön paikka siitä, että jatketaanko tällaista eriarvoistavaa politiikkaa?