Mitä on terrorismi?

Kun kesällä 2015 vierailin Inarin saamelaismuseolla hätkähdin, ulkoilmamuseon sisäänkäynnin edessä oli monta suopunkiterrorismiin viittaavaa isokokokoista julistetta. Tiedustelin museon johtajalta mitä tekemistä kyseisellä suopunkiterroristeihin viittavilla julisteilla ja saamelaismuseolla on keskenään. Tähän museon johtaja ei osannut antaa järjellistä selitystä väittäen, että kyse on pelkästään taiteesta, ei sinänsä mihinkään kansalaisryhmään kohdistuvasta terrorismista. Viittasin myös terrorismi sanan käyttöön museon kohdalla. Tähänkään hän ei osannut ottaa kantaa. Asia jäi kuitenkin minua siinä määrin vaivaamaan, että päätin ottaa hiukan selvää siitä, että voidaanko näin kevytmielisesti suhtautua sanaan terrorismi ja terroristi.

Pienen selvittelytyön jälkeen tulin siihen tulokseen ettei sanaa terroria voida kevetmielisesti käyttää ainakaan etnisten saamelaisten asiasta, missä pyritään todellinen alkuperäisväestön olemassaolo mitätöimään. Sotien terrori ja rikollinen väkivalta ovat olleet tunnettuja aikojen alusta lähtien. Terrorismille ei kuitenkaan näytä olevan yksiselitteistä määritelmää, vaikka joka päivä uutiset kertovat meille lähes päivittäin eri puolilla maailmalla tapahtuvista terroriteoista.

Terroriteko on ihmisiin, ihmisryhmiin tai omaisuuteen kohidistuva väkivaltainen, tuhoava teko. Terrorismi sen sijaan sanana sisältää ideologian, uskomusjärjestlemän tai tietyn jäsitteen, joka pitää sisällää taloudellisen ja /tai sosiaalisen merkityksen. Tämä on juuri sitä suopunkiterrorismin ominta aluetta.

Tietosanakirjojen mukaan terrorismi on mitä tahansa systemaattista laitonta väkivallan käyttöä. Se on usein siviileihin kohdistunutta vainoa, jolla luodaan yhteiskuntaan yleinen uhan ja pelon ilmapiiri. Terrorismia ovat käyttäneet niin vasemmistolaisesti kuin oikeistolaisesti suunatautuneet hallinnot ja valtaryhmittymät. Sitä ovat historian saatossa käyttäneet myös uskonnolliset ja nationalistiset ryhmittymät, samoin armeijat, poliisit ja turvallisuusryhmät.

Valtio voi harrastaa terrorismia omia kansalaisiaan kohtaan ja erilaiset ihmisryhmät toisiaan vastaan. Meillä on esimerkkejä kansainvälisestä terrorismista, jossa tekijät ovat vieraan maan kansalaisia. Kansainvälisen terrorismin tavoitteet ovat usein joko poliittisia tai uskonnolisia, joilla on usein historialiset juurensa.

Valtioterrorismin vastaisena terrorismina toimivat puolestaan uhriksi itsensä tuntevien ryhmien väkivaltaiset terroriteot. Eräiden vapautusliikkeiden aktivistit ovat suunnanneet iskunsa ennen muuta niiden hallitusten kohteisiin, joiden he katsovat sortavan ja alistavan kansojaan.

Terroritekojen ja kansalaistottelemattomuuden välille on on joskus vaikea vetää rajaa. Kansalaistottellematomuus on avointa ja julkihakuista toimintaa. Se tavoitteena on ongelman esiintuominen sekä sen korjaaminen. Kansalaistottelemattomuutta pidetään kuitenkin yleisesti hyväksyttävänä joukkotoiminta, vaikka se onkin vastoin lakia. Kansalaistotelemattomuus nähdään näin moraalisesti okeutettuna.

Modernin terrorismin käsite poliittisena vaikutuskeinona juontuu Ranskan 1700-luvun lopun vallankumoukseen liittyneestä ylenmääräisestä väkivallan käytöstä. Ranskan vallankumouksen aikaa on nimetty terroriajanjaksoksi. Lenin piti Ranskan suurta vuoden 1792 vallankumoausta vallankumouksen esikuvana. Historiantutkija Robert Gelletelyn mukaan Lenin oli sanonut, että vallankumousta ei ole ilman kuolemanrangaistusta. Lisäksi Lenin on todennut, että massaterrorismi oli pakko hyväksyä erityisesti Pietarissa.

Edellä olleen perusteella voidaan todeta, että terrori ja terrorismi sanan käyttö on erittäin arveluttavaa Saamelaiskäräjiä lähellä olevien tahojen käyttämänä. Suohpanterrorin toiminta näyttääkin paljon vakavammalta, kun sitä katsoo niiden silmin, joita Saamelaiskäräjät on pyrkinyt mitätöimään. Kyseinen taidekollektiivi on teoksillaan ilmaissut vahvan tukensa Saamelaiskäräjien johdon lappalaisia ja heidän identiteettiään loukkaaville linjauksille. Esimerkiksi Saamelaiskäräjien entinen puheenjohtaja, joka on toistuvasti leimannut lappalaiset suomalaisten uudisasukkaiden jälkeläisiksi, on kuvattu Barack Obamaan rinnastettavana kansansa vapauttajana, vaikka lappalaisten silmin hän näyttää pikemminkin perinteiseltä fasistilta rotuoppeineen (lisää esimerkkejä Suohpanterrorin kuvastosta täällä, täällä ja täällä). Väkivaltaa ihannoiva kiihkonationalistinen kuvasto ja sortopolitiikan ihannointi pyrkii osin samaan kuin avoin terrori: oman viiteryhmän nostamiseen muiden yläpuolelle, vastapuolen mustamaalaamiseen ja vihan lietsontaan.