Syrjintä on myrkkyä yhteisölle ja yksilölle
Saamelaiskäräjien taistelu oikeuksiaan puolustamaan nousseita statuksettomia saamelaisia vastaan on ollut masentavaa seurattavaa. Statuksettomat saamelaiset eivät ole halunneet tätä kiistaa. He ovat yrittäneet tehdä valtiovallalle rakentavia ehdotuksia tilanteen normalisoimiseksi. He ovat toivoneet poliittisten päätöksentekijöiden ymmärtävän statuksettomien saamelaisten ja rekisterisaamelaisten olevan samaa väestöä, jolla on samat lailliset oikeudet.
Statuksettomat saamelaiset ovat olleet kärsivällisiä ja koettaneet päästä yhteiseen neuvottelupöytään rekisterisaamelaisten kanssa, mutta saamelaiskäräjien johto on kieltäytynyt kaikesta rakentavasta yhteistyöstä heidän kanssaan. Tämä on selvä merkki käräjien poliittisen johdon vihamielisyydestä verisukulaisia statuksettomia saamelaisia kohtaan. Tätä vihanpitoa, Suomen saamelaisväestön sisäistä syrjintää kestämättömillä kielellisillä, etnisillä ja kulttuurisilla perusteilla, on nyt jatkunut 20 vuotta.
Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan ja käräjien hallituksen hylkäävät päätökset yli 200 hakijan saamelaisuudesta osoittaa, että eräiden saamelaispiirien vihamielisyys ja piittaamattomuus ympäröivästä yhteiskunnasta ja tosiasioista on suurempaa kuin arvata saattaa.
Käräjien poliittinen johto on ryhtynyt vihamielisiin valmisteluihin statuksettomien saamelaisten esiin nostamien tosiasioiden mitätöimiseksi tilatessaan asioista tietämättömiltä tutkijoilta lausuntoja, joilla statuksettomien saamelaisten vaateet pyritään mitätöimään. Vaikka eduskunta kaatoi saamelaiskäräjälain uudistamisesityksen ydinkohdan muodostaneen saamelaismääritelmän kavennushankkeen, voimaan jääneen saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmä on nykyiselläänkin mitä suurimmassa määrin keinotekoinen ja leikkaa samaan alkuperäisväestöön kuuluvat ihmiset oikeudellisesti erilleen toisistaan. Ihmiset jotka kuuluvat sivistyksellisesti ja taloudellisesti samaan väestöön jaetaan kahtia, saamelaiskastiin ja kastittomiin, jotka leimataan epäpuhtaiksi ja kelvottomiksi.
Sellainen jos mikä on rasistista mutta myös osa surkuhupaisaa mutta yhtä kaikki vaarallista ja vastenmielistä maanvalloituspolitiikkaa, jota pohjoissaamelaiset harjoittavat ikään kuin he eläisivät edelleen nomadiaikansa. Tuo aika on takanapäin, mutta siihen liittyvät asenteet elävät sitkeästi. Saamelaisnationalistisen liikkeen kautta ne on saatu näyttämään hyväksyttäviltä yleissaamelaisilta pyrkimyksiltä, ja saamelaiskäräjien muodossa vihanpidolle on saatu tehokas organisaatio. Nykyisen elämänmenon puitteissa tämä erottelupolitiikka on kuitenkin aivan turhaa tavallisten saamelaisten kannalta. Vihanpitoa tarvitsee käyttöaineekseen pohjoissaamelainen poliittinen eliitti taustaesikuntineen. Kun heidän politiikkansa ei tuota riittävässä määrin saamelaisten todella tarvitsemia asioita, he tarvitsevat syntipukkeja. Tähän rooliin statuksettomat saamelaiset istuvat lähes täydellisesti.
Syrjintä tuottaa luonnollisesti suunnattomasti pahaa mieltä syrjityille, mutta niin se tuottaa myös tavallisille rekisterissä jo oleville saamelaisille, niillekin jotka ovat lähteneet mukaan syrjintään. Syrjintä on myrkkyä, joka myrkyttää syrjityn elämän, mutta joka syö myös myrkyttäjän ja koko yhteisön sielun ja moraalin.
Ahdas saamelaismääritelmä ei ole tarpeen todellisen alkuperäiskansan oikeuksien suojelemiseksi. Kun kiista on näinkin kauan jatkunut, sitä ei voida enää helposti pysäyttää, mutta mahdotonta se ei ole. Mitä syyllisyyteen tulee, käräjien poliittinen johto on kuin varas, joka yrittää selvitä huutamalla "Ottakaa varas kiinni!" Se puhuu turuilla ja toreilla YK:ta myöten siitä miten saamelaisia syrjitään ja miten suomalaiset yrittävät ängetä saamelaisiksi ja tunkeutua saamelaiskäräjille. Todellisuudessa tämä saamelaispoliittinen ryhmittymä itse harjoittaa syrjintää, kun se ei ole tunnustanut sitä, että saamelaiset ja näiden verisukulaiset - statuksettomat saamelaiset - ovat samaa väestöä, joilla on yhteinen historia. Tällainen aggressiivinen politiikka ei käy yhteen sen rakentavan politiikan kanssa, jota suuri enemmistö haluaa. Kuitenkin tämä pohjimmiltaan sairas tilanne on jähmettynyt normaalitilanteeksi, jäätyneeksi konfliktiksi. Asetelma on sairas ja muodostaa yhteisöä ja yksilöitä rasittavan sosiaalisen ja henkisen taakan koko sille väestölle jota se koskettaa, niin rekisterisaamelaisille kuin statuksettomille.