Saamelaisitsehallinnon kiemuroista

Hallituksen esitys saamelaiskäräjälain muuttamiseksi aiheuttaa edelleen runsaasti kannanottoja, ”Mitä sitten jos uudesta esityksestä tulee laki”? Virkamiehet tulevat uusien säännösten perusteella antamaan etusijan lain tulkinnassa äänestysluetteloon merkityille. Keskeiseen asemaan nousee saamelaiskäräjät, jolla tulisi olemaan tärkeä asema lain tulkitsijana ja kaikissa laissa määritellyissä asioissa.

Statuksettomien saamelaisten asema

Nykytietämyksen mukaan saamelaiskäräjien vaaliluetteloon ei pääse kaikki saamelaiset, on synytynyt ns. statuksettomien saamelaisten joukko, jonka pääsy vaaliluetteloon on muttumassa entistäkin vaikeammaksi. Jatkossa saamelaiskäräjien toiminta voi rajoittaa statuksettomien saamelaisten oikeutta harjoittaa ns. saamelaiselinkeinoja, ainakin siinä tapauksessa mikäli viimeisin esitys saamelaiskäräjälain muuttamiseksi hyväksytään.

Käytännössä käräjien poliittinen johto suuntautuu metsä- ja kalastajasaamelaisia vastaan torjumalla heidät saamelaisten kulttuuri-itsehallinnosta. Itse pidän kaikkien saamelaisten mukaan ottamista välttämättömänä saamelaisyhteisön kannalta. Tuntuu oudolta nykyinen ylenpalttinen into tehdä statuksettomista saamelaisista etnisten saamelaisten vihollisia. Erottelu on poliittinen ei todellinen. Kysymys on valtaryhmän laatimista säännöistä omien taloudellisten oikeuksien turvaamiseksi.

Statuksettomiin saamelaisiin kohdistuu kaikkien niiden rajoitusten haittavaikutukset, joilla pyritään lisäämään vaaliluettelossa olevien "etnisten" saamelaisten oikeuksia ja vaikutusmhdollisuuksia. Siksi saamelaiskäräjälaki herättää vastustusta Lapissa.

Pyrkimykset saamelaiskäräjälain muuttamiseksi

Kansainväliset YK:ssa hyväksytyt ihmisoikeusopimukset ovat osoittautuneet itsenäisessä Suomessa saamelaisten itsemääräämisoikueuksia edistäviksi. Ne avasivat saamelaisille ovet poliittiseen elämään ja antoivat siten syvyyttä sille rintamalle joka suojeli saamelaisten asemaa asilloin kun suomalaiset nationalistiset piirit määräsivät Suomen politiikasta.

Vuodesta 1951 lähtien on esitetty useita esityksiä saamelaisten oikeuksien turvaamiseksi. Ehdotuksia saamelaiskäräjälain muuttamiseksi on valmisteltu useita nykyisen lain voimaantulon jälkeen. Hallituksen vimeisin esitys on vain yksi näistä monista. Esityksiin on liittynyt erilaisia kummallisuuksia lähtien siitä että suomalaiset poliitikot ovat neuvotelleet poliittisesta sopimuksesta saamelaiskäräjien johdon kanssa. Saamleaiskäräjien selkeänä tavoitteena on kaikissa esityksissä ollut vallan keskittäminen saamelaiskäräjien johdolle, vallan lisääminen, ja vaalikelpoisuuden tiukentaminen.

Viimeisimmän saamelaiskäräjälakiesityksen sisältö oli pelottava, mutta vielä tyrmistyttävämpi oli sen muoto: siinä pyydettiin eduskunta vahvistamaan sen selän takana suppean piirin valmistelema esitys lain muuttamiseksi ilman västölaskentaa ja olosuhteiden arviointia. Eli lain vallmistelun kannalta tärkeimmät seikat jätettiin arvausten varaan. Tämä kertoo karua kieltään siitä, miten aikomuksena oli saattaa uusi järjestelmä voimaan joka tapauksessa hyväksyivät valtiopäivät sen tai ei.

Selvittyään ensi säikähdyksestä eduskunnan valiokunnat päättivät käsitellä lakieistyksen laillisessa järjestyksessä pyytäen lausuntoa 80 eri lausunnonantajalta, nähdäkseen miten laajasta ja vaikuttavasta asiasta on kyse. Esityksestä perustulakivaliokunnalle annetut lausunnot sisälsivät runsaasti ristiriitoja mikä johtui lakiesityksen epämääräisistä tavoitteista ja niiden perusteluista. Näistä syistä johtuen lakiesitys jäi pöydälle. Oikotien kokeileminen ei ole auttanut asian viemistä suureen saliin.

Lopuksi

Saamelaiskäräjälain osalta elämme kiinnostavia aikoja. Käräjien poliittinen johto tulee kertomaan julkisuudessa että asialla on nyt valtava kiire, koska he pelkäävät että lain epäkohdat havaitaan ja korjataan. Tulemme kuulemaan uhriutumista siitä "valtavasta stressistä", jota lain viivyttely aiheuttaa, tulemme kuulemaan kuinka selvä enemmistö on saamelaiskäräjistä on lain uudistamisen kannalta. Samaan aikaan saamalaiskäräjävaalien ääniharava Kari Kyrö ja muut lakia vastustavat saamelaiset pyritään vaientamaan. Heidät tullaan jälleen kerran jättämään kaikkien merkittävien luottamustoimien ulkopuolelle.

Saamelaisten itsehallinnon säilyminen riippuu siitä, että saamelaiset itse pitävät oikeuksistaan kiinni. Olen iloinen siitä, että muutamat rohkeat ovat uskaltaneet haastaa saamelaiskäräjien valtaeliitin hankkeet. He ovat osoittaneet, että niiden joukossa, jotka pyritään poistamaan vaaliluettelosta, on ihmisiä, joilla on valtava tuki ja kannatus saamelaisten joukossa - heillä on saamelaisten ryhmähyväksyntä riippumatta poliittisesti valitun vaalilautakunnan päätöksistä. Toivon että nämä ihmiset jaksavat haastaa saamelaiskäräjien laittoman toiminnan jatkossakin ja että he luottavat oikeuden voittoon.