Saamelaiskiistan ratkaisemisesta

Lapin Kansan pääkirjoitus 19.5.2018 peräänkuulutti sovinnon löytämistä vuosikymmeniä kestäneeseen kiistaan siitä kuka kuulu saamelaisväestöön. Saamelaiskysymyksen ratkaisun ongelmat ovat varsin pitkälti samoja kuin saamelaiskäräjälain säätämisen aikaan vuonna 1995.

Tässä yhteydessä on aiheellista huomauttaa, ettei Euroopassa ole todettu olevan heimoasteella elävää alkuperäiskansaa. Alkuperäiskansan määritelmä edellyttää yleissopimuksessa tiettyä alhaista kehitysasetta ja kansan omien instituutioiden edes osittaista säilymistä, mitä koskeva olosuhdeanalyysi on Lapin osalta tekemättä. Tässä yhteydessä olisi osattava erottaa säilyneet perinteiset instituutiot elvytetyistä. Jos elvytetyille instituutioille, kielelle ja muille kulttuurin ilmentymille annetaan painoarvo, sama on tehtävä kaikkien niiden väestöryhmien kohdalla joiden alkuperäiskansa-aseman tunnustaminen voi tulla kysymykseen.

Vuosien kuluessa konflikti on saanut uusia piirteitä, mutta sen ytimessä oleva kiista siitä kuka on saamelainen on edelleen ratkaisematta. Kiistaa on yritettänyt ratkaista myös ns. Hallbergin työryhmä esittämällä polveutumisen katkaisemista. Hallbergin esittämä malli johtaa vain kiistan kärjistymiseen, koska se merkitsee etnisten saamelaisten oikeuksien vahvistamista statuksettomien saamelaisten kustannuksella.

Kiistaan voisi löytyä ratkaisu saamelaiskäräjien edustajien ja statuksettomien saamelaisten välisillä suorilla neuvotteluilla, joissa tunustetaan ILOn sopimuksen 169 periaatteet polveutuminen ja itseidenfikaatio määriteläessä kuka kuuluu ILOn sopimuksen tarkoittamaan alkuperäiskansaan. Valtion tehtävänä on luoda edellytykset neuvotteluprosessille siten, että osapuolet yksiselitteisesti hyväksyvät toistensa oikeuden tuoda neuvotteluprosessiin omat tosiasiansa.

Historia ei juuri tunne tapauksia, että jokin toinen osapuoli jossa sen kansalaisilla on todellinen määräämisvalta, olisi aloittanut kiistaa hyökkäämällä samalla alueella asuvan väestön oikeuksien kimppuun. Tavallinen saamelainen ja muu paikallinen ihminen ei halua alistua tällaisen kiistan aiheuttamiin kärsimyksiin jonkin tietyn etnisen ryhmän aseman tai sen taloudellisten etujen vuoksi. Kiistat syntyvät tavallisesti siellä, missä poliittiset johtajat pääsevät määräämään ihmisten kohtaloista ohittaen tavallisen ihmisen mielipiteen. Kansa saadaan kiistaan mukaan tehokkaasti yksipuolisen tiedotuksen avulla, jonka tehtävä tarkoituksenhakuinen ja toivottu tiedonvälitys. Meidän kaltaisessa oikeusvaltiossa tästä on nyt jo korkea aika päästä eroon.