Saamelaiskäräjien puheenjohtaja kantoi julkisuudessa huolta saamelaiskäräjälain uudistuksesta ja asian pitkittymisestä. "Kun asia pitkittyy, niin se mutkistuu", kuuluu sanonta. Niin lienee tässäkin tapauksessa. Selvää on, että monetkin asiat kaipaavat vieläkin selvittelyä, ennen kuin uutta saamelaiskäräjä lakia voidaan säätää.

Ikivanhojen Lapinkylien saamelaisväki on nyt järjestäytynyt. Suomen alkuperäisten saamelaisten yhteistyöjärjestö on kuluneena syksynä perustettu ja sen väliaikainen hallitus on edennyt, aktiivisti ja tehokkaasti. Se on tuonut julkisuuteen julistuksen Suomen alkuperäisten saamelaisten oikeuksista. Asiassa liikutellaan nyt kymmenien vuosien patoutumia. Järjestö ei näytä olevan mikään muutaman henkilön hengen tuote. Sen takana on voimaa ja asioiden hoidon osaamista. Eduskunta puolueiden johdon ja yksittäisten kansanedustajien tapaamisia on mediassa ja somessa uutisoitu. Asian ja sen parissa toimivien ihmisten entistä vahvempi esiin tuleminen ei ole sattumaa, eikä se ole jäänyt maan johdolta huomaamatta.

Onko niin, että pääministeri Marinin hallituksessa on nyt huomattu, että millekään saamelais ryhmälle ei voi antaa oikeutta päättää toisten puolesta, koko heidän elämäänsä kiinteästi liittyvistä asioista. Suurin huoli asiassa on aiheutunut siitä, kun toukokuussa jätetyn ehdotus luonnoksen mukaan, voisi olla saamelainen, ilman äänioikeutta omassa asiassaan. Sellainen ei tietenkään ole hyväksyttävää. Kuka sellaista haluaa? Säädyt ovat olleet ja menneet, niitä saamelaiset eivät tarvitse. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus on Suomessa ollut voimassa jo yli 100 vuotta. Niin on oltava myös saamelaisilla, jokaisella täysi- ikäisellä.

Muunlaisen ehdotuksen hyväksyminen tässä, johtaa anarkiaan ja on vakava ihmisoikeusrikkomus. Tokkopa Suomi, YK:n ihmisoikeusneuvoston tuoreena jäsenenä, (2022 - 2024) haluaa lähteä ihmisoikeuksia rikkomaan? Valinnan yhteydessä antamansa lupauksen mukaisesti; Suomi jatkaa neuvostossa pitkäjänteistä työtä universaalien ihmisoikeuksien edistämiseksi.

Me saamelaiset ansaitsemme paljon parempaa, kuin "Timosen toimikunnan" 11.5.2021 julkistettu mietintö, joka ei huomioi kaikkia saamelaisia yhdenvertaisina. Toimikunta ei ollut mietinnössään edes yksimielinen, sillä toimikunnan jäsen, Juha Joona jätti mietintöön perustellun eriävän mielipiteen.

Ratkaisu tämän pitkittyneen umpisolmun aukaisemiseksi voisi olla, kun valtion johdolla kutsutaan kaikkien Suomen saamelaisryhmien edustajat yhdenvertaisina kokoon pyöreän pöydän ääreen. Se on ikivanha tapa ratkoa ongelmia. Tulisijan ympärillä on istuttu. Järjestäytymisen jälkeen saamelaiset ryhtyvät yhdessä itse uudistamaan saamelaiskäräjä lakia ja sisäisen hallintonsa muodostamista.

Saamelaisten parlamenttitalossa Sajoksessa on tarvittavat tilat ja tekniikka tällaisen foorumin pystyttämiseen. Uudessa tilanteessa työ tarvitsee onnistuakseen riittävät resurssit ja riittävästi aikaa.