Taustaa

Otsikon teema on jälleen noussut esiin saamelaiskäräjälain muutosesityksen vuoksi. Keskustapuolue ei olisi halunnut tuoda lakiesitystä eduskuntaan. Radikaalisaamelaiset ovat syyttäneet Keskustaa kaikista saamelaisiin kohdistuneesta syrjinnästä, sorrosta ja vääryyksistä. Onko puolue siis saamelaisvastainen, kuten saamelaisaktivistit väittävät?

Suomen hallitukset ovat vuodesta 1991 lähtien olleet keskustajohtoisia lukuun ottamatta Lipposen, Kataisen ja Stubbin hallituksia. Viimeisen sadan vuoden aikana Keskustapuolue on ollut oppositiossa vain seitsemän kertaa ja halitusvastuussa 25 kertaa. Kaikki saamelaisten asuinolosuhteisiin merkittävästi vaikuttaneet lait on laadittu Keskustan ollessa hallituksessa.

Poliittisista puolueista vasemmistoliitto ja erityisesti vihreät ovat näkyvimmin puolustaneet kaikissa suhteissa epäonnistunutta lakiesitystä saamelaiskäräjälain muuttamiseksi.Tähän mennessä juuri kukaan saamelaispoliitikko ei ole näkyvästi puhunut Vihreiden teemoista: ilmastomuutoksesta, uudistettavasta energiataloudesta, fossiilisten polttoaineiden ilmastomuutoksen aiheuttamista vaikutuksista ja niiden korvaamisesta muilla energian lähteillä.

Suomessa saamelaisalue on laaja käsittäen 10% Suomen pinta-alasta. Asukkaita tällä alueella on vain noin 10 000, joista saamelaisia - siis saamelaiskäräjien vaaliluetteloon kelpuutettuja - 3 000. Muun väestön joukossa on statuksettomia saamelaisia ja suomalaisia. Tähän joukkoon mahtuu kommunisteja, vasemmistolaisia, perussuomalaisia, kokoomuslaisia, yrittäjiä, valtion virkamiehiä jne.

Saamelaisalueella on rajoitetut markkinat ja niukat luonnonvarat. Siksi alueen menestys riippuu kuinka avoin se on muulle yhteiskunnalle ja maailmalle. Juuri avoimuus on se nykyisen saamelaispolitiikan vastakohta. Kokemus on osoittanut, että avoimessa markkinataloudessa pärjätään parhaiten; toimiva markkinatalous luo aina innovaatioita ja sopeutuu muuttuviin olisuhteisiin. Määrätietoinen yksilöllisyys on saamelaisissa kunnioitusta herättävää. Siksi alue on täynnä mitä kummallisempia tarinoita, jollaisia muualla ei tiedetä olevan olemassakaan. Tämä on sitä saamelaiskulttuurin rikkautta josta kaikkien ihmisten tulisi päästä osalliseksi.

Saamelaiset ja Keskusta

Saamelaiset ovat vahvasti mukana kuntien politiikassa. Valtakunnan politiikassa ensimmäinen saamelainen kansanedustaja on tiettävästi ollut saamelaispolitiikan ulkopuolelta tullut Keskustapuolueen Janne Seurujärvi. Muutamat näkyvät saamelaispoliitikot ovat viime vuosina yrittäneet päästä myös valtakunnan ja Suomen EU-politiikkaan pyrkimällä eduskuntavaalien ja EU-vaalien ehdokkaiksi. Tähän mennessä menestys on ollut heikkoa. Sen sijaan kunnallisvaaleissa he ovat menestyneet paremmin perinteiseen siltarumpupolitiikkaan keskittyen.

Keskusta on viime vuosikymmeninä ollut merkittävin puolue Lapissa ja myös saamelaisalueen kunnissa. Paljolti keskustalaisen politiikan ansiosta saamelaiset ovat saaneet porotilalain, luontaiselinkeinolain, saamelaiskäräjälain (1995), saamelaisen kulttuurikeskuksen Sajoksen, saamelaismuseon, kansallispuisto- ja erämaalain, liikenneyhteydet, tietoliikenneyhteydet kaikkiin ilmansuuntiin, kotihoidon tuen, lapsilisien korotukset, oman kielilain, saamelaisradion.

Keskustan ja sen apupuolueiden aikakaudella talouskasvu on ollut merkittävää. Harva nykysukupolven saamelaisaktivisti on huomannut sitä miten paljon suomalaiset ja ylipäätään alueen ulkopuoliset tuovat rahaa ja hyvinvointia alueelle. Erityisesti suomalaiset tuovat rahaa paitsi yrittäjinä myös sijoittajina ja asukkaina.

Keskusta on vuosikymmenten aikana ollut saamelaisten - erityisesti poronhoitajien - keskuudessa erittäin suosittu, eikä varmasti heidän kannaltaan lainkaan turhaan. Se, että saamelaiskäräjälaikiehdotuksessa julistetaan nykymuotoinen poronhoito osaksi sellaista saamelaiskulttuuria, jota on heikentämiskiellon voimin suojeltava, vaikuttaa yliyönniltä. Poronhoidon asema elinkeinona on kaikin puolin turvattu ja rohkenen väittää että poronhoidosta elinkeinonsa saavien saamelaisten elintaso on muuta väestöä parempi. Sillä on syynsä miksi nimenomaan Lapin kansanedustajat, jotka tämän tietävät, vastustavat lakiehdotusta. Silläkin on varmasti syynsä miksi minkäänlaista olosuhdeanalyysiä saamelaisten tilanteesta ei ole lainvalmistelun yhteydessä tehty.

Lopuksi

Keskustan äänestäjät, samoin kuin kaikki suomalaiset puoluekantaan katsomatta, tarvitsevat kaikilla politiikan tasoilla edustajia, jotka aidolla tavalla edistävät vastuullista ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, valtakunnan sisäpoliittista turvallisuutta, järjestyksen ja turvallisuuden säilymistä, yrittäjyyden ja taloudellisen hyvinvoinnin kehittymistä, rakentavia ja vastuullisia suhteita työpaikoilla ja työmarkkinaneuvotteluissa, ja ennen kaikkea hyvinvoinnin rakentamista ja kehittämistä sen purkamisen sijasta. Vastuullinen aluepolitiikka on osa tätä kokonaisuutta, eikä se saa supistua siltarumpupolitiikkaan tai pikitiepätkän rakentamiseen maakunnan oman ministerin kannatuksen nostamiseksi.

Suosittelen kaikille jo yleissivistyksen kannalta tutustumista Inarin saamelaismuseon perusnäyttelyyn, joka antaa hyvän läpileikauksen kehityksen eri vaiheista. Mutta siellä ei näy käyttökelvottomia tietokoneita, romuksi ajettuja moottorikelkkoja ja mönkijöitä tai älypuhelimia. Loppuun käytettyä romua löytyy lähes jokaisen poromiehen takapihalta. Saamelaismuseossa vanha ja moderni ovat nähtävissä, saamelaisuuden jäänteet, saamelaisten alistaminen, noidat ja shamaanit. Museota kiertäessä voi huomata miten aikakaudet liukuvat toistensa ohi yhtä innostavasti. Poromiesten uudenaikaiset rakennukset on rakennettu kivestä ja puusta - uutta yhdistelevää komeaa rakentamista. Se tuntuu tutulta ja uudelta samaan aikaan. Tulevaisuus muodostuu siitä miten historiaa tulkitaan.