Saamelaiskäräjien poikkeustila
Saamelaiskäräjien julistama poikkeustila ei saa ymmärrystä. On kertakaikkisen absurdia julistaa poikkeustila vain sen vuoksi, ettei saa valtiolta rahaa kaikkeen haluamaansa. Saamelaiskäräjien jäsenenä en hyväksy tällaisten keinojen ja alkuperäiskansa statuksen käyttämistä valtiolta lisä rahan kiristämiseen.
Valtion rahaa on jo nyt usein väärinkäytetty valtaa pitävien saamelaisten toimesta eri saamelaisryhmien nöyryyttämiseen, mitätöintiin ja alistamiseen. Lisäksi neljän vuoden välein pidettävien saamelaiskäräjien vaalien tulokset on mitätöity syrjäyttämällä epädemokraattisesti eniten ääniä saaneet kaikista luottamustoimista. Sellaisen mielivaltaa harjoittavan saamelaishallinnon paisuttamistako valtion nyt pitäisi vielä entisten miljoonien lisäksi rahoittaa?
Saamelaiskäräjien rahoitus on kasvanut voimakkaasti. Pelkästään budjettirahoitus on tällä hetkellä noin 8 miljoonaa euroa vuodessa, minkä lisäksi tulee projektirahoitus. Saamelaiskäräjälaissa saamelaiskäräjille ei ole asetettu mitään konkreettisia tehtäviä. Saamelaiskäräjät on vedonnut siihen, että se antaa vuosittain noin 150 lausuntoa ja se osallistuu myös erilaisiin työryhmiin. Käräjien nykyinen toiminta ei ole missään suhteessa sen saamaan rahoitukseen.
Rahaa käytetään lähinnä vain sellaisiin hankkeisiin, jotka ovat määrättyjen saamelaispoliitikkojen intressissä. Edellisissä saamelaiskäräjävaaleissa käräjäjohto oli palkannut seitsemän juristia löytämään perusteluja sille, miten inarin- ja metsäsaamelaisten hakemuksia tulla merkityksi saamalaiskäräjien vaaliluetteloon voitaisiin hylätä. Lisäksi käräjien hallituksen tarkoituksena on, että koko käräjien puhemiehistölle ja hallitukselle aletaan maksamaan täyttä palkkaa. Oma kysymyksensä on myös totuus- ja sovintokomissio, joka ei saanut mitään aikaan ja lopetti toimintansa toukokuussa. Epäselväksi jäi mihin katosi komission toimintaan myönnetty 2,7 euroa. Tähän ei ole annettu mitään vastausta.
Jo käräjien täysistunnossa 13.4.2022 jätin pöytäkirjaan eriävän mielipiteen eräiden rahoitushakemusten puutteellisesta valmistelusta. En hyväksynyt menettelyä. Samaan päätyivät eräät toisetkin kokoukseen osallistuneet. Ei valtio sellaista voi, eikä saa rahoittaa, mille ei ole todellista tarvetta.
Jos poikkeustilan julistamista ja alkuperäiskansan statusta käytetään lisäksi kiristyksenä hallitukselle ja eduskunnalle kelvottoman saamelaiskäräjälain luonnoksen hyväksymistä esitetyssä muodossa, on se moraalisesti kestämätöntä. Esitetty luonnos uudeksi laiksi on saanut voimakasta kritiikkiä lain oppineilta ja rivi saamelaisilta jo lausuntokierroksella. Kritiikkiä on kohdennettu mm. kahden, eriarvoisen saamelaisryhmän synnyttämisestä. Maankäyttöhankkeissa esitetyn veto- oikeuden kaltaisen tilanteen voimaan saattaminen on niin ikään kestämätön. Jos toisella saamelais ryhmällä ei olisi äänioikeutta ja toinen, eliitti ryhmä päättäisi kaikesta, myös ääni oikeudettomien asioista on se tuhoon tuomittu tilanne. Sellainen järjestelmä on kumottu Suomessa jo yli sata vuotta sitten. Elämme ajassa, jossa jokaista yksilöä koskien lakiin on kirjattu yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys. Valtion varoin toimiva saamelaiskäräjät ei voi tästä poiketa.
Kari Kyrö, saamelaiskäräjien jäsen