Avoin kirje Perustuslakivaliokunnan jäsenille ja Kansanedustajille

Hallituksen riitaisena jättämä esitys saamelaiskäräjälain uudistamiseksi jakaa alkuperäiskansa saamelaiset Suomessa keskenään eriarvoisiin ylä- ja alaluokkiin, jonka vuoksi esitys on PL6§ vastaisena hylättävä.

Mikäli esitys tulee hyväksyttyä, ei ole pienintäkään epäilystä siitä, etteikö saamelaiskäräjien valtaryhmittymä pyrkisi nykyisen vaaliluettelon mitätöimisellä ja uuden luettelon kokoamisella etniseen puhdistukseen. Se johtaa ajan myötä pienempien saamelaiskulttuurien, kuten Inarijärven kalastajasaamelaisten kulttuurin tuhoutuminen. Vrt. tilanteeseen, jota kuvaillaan; Referee artikkeli 30.9.2022 Välitalo, Veera; Oikeustiede - Jurisprudentia LIV:2021 s. 369–428; ”Kulttuurinen kansanmurha kohdistuu ihmisryhmän traditioihin, arvoihin, kieleen ja muihin tekijöihin, jotka tekevät kyseisestä ryhmästä erottuvan. Taustalla on ajatus, että tuhoamalla ihmisryhmän kulttuurinen aines voidaan ryhmän olemassaolo tosiasiassa hävittää yksikkönä, vaikka kaikki sen jäsenet jäisivät eloon.”

Suurin syy Inarin- ja metsäsaamelaisten syrjintään ja painostamiseen saamelaiskäräjillä on heidän kriittisyys nykyistä, saamelaiskäräjien enemmistön harjoittamaa valtapolitiikkaa kohtaan. Sen seurauksena sadat alkuperäiskansaan kuuluvat saamelaiset on jo jätetty vaaliluettelon ulkopuolelle. Hallituksen esitys mahdollistaa tämän ihmis- ja alkuperäiskansaoikeuden rikkomisen jatkuvan ja vielä tehostuvan. Ajatuksia siitä, ketkä ”uudesta vaaliluettelosta” ensiksi jätetään ulos, lausutaan jo ääneen.

Emme voi hyväksyä nykyisin saamelaiskäräjillä autoritäärisyyttä hipovaa valtapolitiikkaa ja nepotismia. Inarin- ja metsäsaamelaiset tahtovat säilyttää ja vahvistaa kieltään, omaa elämäntapaansa ja kulttuuriaan, (way of life). Saamelaisryhmien kilpaillessa keskenään kaikista resursseista, ei pienempien ryhmien elämä ole saamelaiskäräjien enemmistön päätettävissä oleva asia. Suomen valtiolla on vastuu alkuperäiskansansan kaikkien osien ihmis- ja alkuperäiskansa oikeuksien toteutumisesta.

Kaikkien saamelaisten keskinäisen yhdenvertaisuuden ja demokratian lisäämisen vaatiminen saamelaiskäräjien päätöksentekoon, on kaksissa viime vaaleissa, 2015 ja 2019 kantanut hyvin. Viime vaaleissa suurimpaan henkilökohtaiseen äänimäärään, 220 ääntä. (n.2500 äänestä) Alle 70 ääntä riitti vaaleissa läpimenoon. Demokratian lisäämistä saamelaiskäräjille vaatineet ehdokkaat menestyivät vaaleissa hyvin. (alkuasetelma ensimmäisen kokouksen alkaessa voimasuhteista oli 12-9). Vaalien tulos havahdutti nykyisen saamelaiskäräjien enemmistön. Kehiteltiin uusi ajatus vallassa pysymiseksi. Vaaliluettelon peukaloinnilla on mahdollista valita itselle mieluiset äänestäjät. Se lienee raadollisin syy vaaliluettelon uudistukseen. Todellisena syynä ei ole saamelaiskulttuurien tai kielten uhkat. Kaikki saamelaisryhmät, kukin osaltaan tahtovat vahvistaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaiskäräjien nykyiselle johdolle kyse on valtapolitiikasta.

Kymmenen viimevuoden aikana olen ollut nostettuna paikallisessa julkisuudessa tikun nokkaan. Henkilöön kohdentuvia häpäisy yrityksiä ja valheita on satoja. Ikävää, kun ”koulusivistyneetkin” ihmiset sellaiseen lähtevät. Vaikuttimistaan en tiedä, arvailuja ehkä? Ei kukaan ole edes yrittänytkään väittää, ettemmekö eläisi sukumme ikivanhan perinteen, Inarin kalastajasaamelaisten kulttuurin mukaista elämää. Kristinopin juurruttaminen suomen kielellä 1700- ja 1800- luvuilla, Inarin sydämessä eläneelle suvullemme, johti kielemme menetykseen. Sittemmin lähinnä pohjoissaamea on hiukan mukaan tarttunut. Osa jälkikasvustamme on saamekielissä selvästi omaa sukupolveamme parempia.

Saamelaiskäräjien vaaliluettelosta poistamisessa kyse on ryhmämme vaaleissa saamista suurista äänimääristä saamelaisten keskinäiselle yhdenvertaisuudelle ja käräjien toiminnan demokratisoimisen vaatimukselle. Pienempien saamelaisryhmien ja heidän vanhojen elinkeinokulttuureiden, kuten Inarin kalastajasaamelaisen ja metsäsaamelaisten kulttuurien ei sallita nostaa päätään. Samaan tuhovimmaan liittyy myös Inarin alkuperäisten saamelaisten elämän aikanaan mahdollistaneiden, 1800- luvulla perustettujen pienten tilojen omaisuuden ja luonnonkäytön oikeuksien anastaminen muihin tarkoituksiin, joka tulisi toteutumaan lakiehdotuksen 9§:n kohtien perusteella. Esimakua yksityismaan käytön estämisestä olemme nähneet jo nyt. Inarin kunnan lausunto PLV:lle ennakoi hyvin myös tätä ongelmaa.

Kunnioittavasti

Kari Kyrö, Saamelaiskäräjien jäsen