Ehdotusta lappalaisperusteen poistamiseksi on saamelaiskäräjälakia valmistelleen työryhmän taholta kutsuttu kompromissiehdotukseksi. Työryhmän ehdotuksen radikaali yksipuolisuus huomioon ottaen luonnehdinnan täytyy edustaa hirtehishuumoria. Jos kyseessä on olisi kompromissi, olisi kiinnostavaa kuula mitä saamelaiskäräjien edustajat ovat tavoitelleet. Koska on täysin epäuskottavaa, että minkäänlaista kompromissia olisi tosiassa tehty, niin jääköön se sikseen.

Tutustuttua hallituksen esitykseen tarkemmin olen päätynyt ehdottamaan täysin päinvastaista kompromissiehdotusta. Silloin kun kuin hakija on vuosina 2011 ja 2015 hakenut KHO:lta oikaisua saamelaiskäräjien vaaliluetteloon ottamistaan koskevaan päätökseen, on KHO kokonaisharkinnan perusteella ymmärtänyt, ettei sukulaisia voi syrjiä etnopoliittisin tai poliittisin perustein. KHO on harkinnassaan huomioinut asianosaisten esittämät näkökohdat, myös sellaiset, jotka asiaa mekaanisesti tarkastellen eivät näyttäisi kuuluvan voimassaolevan saamelaismääritelmän numeroitujen alakohtien toteennäyttämiseen. KHO on nojannut päätöksissään laajaan oikeuslähteiden kokonaisuuteen, mukaan lukien kansainvälinen ihmisoikeus- ja alkuperäiskansaoikeus, joiden yhteensovittaminen ei aina ole helppoa.

Mahdollistaakseen oikeudenmukaiseen tulokseen johtavan harkinnan ja päätöksenteon näin monisyisessä asiassa, KHO on turvautunut näissä asioissa kokonaisharkintaan. En näe, että muu menettely olisi ollut mahdollinen, oikeudenmukaisempi tai laillisempi, ottaen huomioon, että lappalaisperusteen on tarkoitus mahdollistaa myös saamenkielensä varhaisemmassa vaiheessa menettäneiden saamelaisten nykyisten jälkeläisten hyväksyminen virallisesti saamelaisiksi ottamalla heidät saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.

Esitän, että Suomen alkuperäiskansalainsäädäntöä ja alkuperäiskansa-itsehallinnon rakenteita muutetaan perinpohjaisesti niin, että niissä toteutuvat ILOn alkuperäiskansasopimuksen ja muun kansainvälisen alkuperäiskansaoikeuden periaatteet, joiden mukaan alkuperäiskansoilla ja niiden ryhmillä on oikeus itse päättää millä perusteilla ja millä menettelyllä kysymykset siitä ketkä heihin kuuluvat ratkaistaan, ja oikeus tehdä nämä päätökset itse omia säännöksiään noudattaen ja ihmisoikeusperiaatteita kunnioittaen.

Tämän mukaisesti päätösvalta näissä asioissa kuuluu näille yhteisöille itselleen. Keskitetyt saamelaiskäräjät ja sen vaalilautakunta eivät ole edes hallituksen ehdottamalla oikaisulautakunnalla vahvistettuna oikea elin ratkaisemaan asiaa kaikkien Suomessa asuvien saamelaisryhmien ja näiden yhteisöjen puolesta, eikä näiden asioiden ratkaiseminen liioin kuulu valtion elimiä edustavalle KHO:lle niin kauan kuin yhteisö ei riko sääntöjään tai ihmisoikeusperiaatteita.

Ehdotan että saamelaiskäräjälakia muutetaan seuraavasti:
1) Kysymykset siitä, kuka on saamelainen ja kenellä on oikeus tulla hakemuksestaan merkityksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon, tulee lainmuutoksen jälkeen lakiin viitaten voida tarkastella ja ratkaista ILOn alkuperäiskansasopimuksen ja muun kansainvälisen alkuperäiskansaoikeuden edellytysten pohjalta, joita ovat ryhmän yhtäjaksoinen asuminen alueellaan, ryhmän ja yksilön polveutumien alueella eläneestä alkuperäisväestöstä, ryhmän itseidentifikaatio alkuperäiskansaksi ja yksilön ja yhteisön vastavuoroinen identifikaatio.

2) Lappalaisperuste säilytetään saamelaiskäräjälakia uudistettaessa laissa niin, että hallitus toteaa eduskunnalle antamansa lakiehdotuksen perusteella nimenomaisesti ja selkeästi, että kieliperuste ei ole lappalaisperusteeseen nähden ensisijainen, vaan saamelaiseksi ottamisen eri perusteet ovat toisiinsa nähden tasaveroisia, ja että lappalaisperiaatteen soveltamisessa ei ole tarkoitus noudattaa kieliperusteesta johdateltuja vuosilukuja tai muita aikarajoituksia. Lappalaisperusteen muotoilua on syytä korjata niin, että siinä nykyisellään olevat maininnat veronkanto- tai henkikirjasta ja metsä-, kalastaja- tai tunturilappalaisesta korvataan laajemmalla ilmaisulla, esim. "lappalaiseksi" ja "vanhoissa asiakirjoissa siten, että merkinnän voidaan yhdessä hakijan esittämän muun näytön kanssa katsoa viittaavaan merkintää koskevan henkilön etniseen lappalaisuuteen".

3) Henkilön oma identifioituminen saamelaiseksi tai lappalaiseksi otetaan yhdeksi tasavertaiseksi saamelaisuuden perusteeksi niin, että hallitus selvittää perusteluissaan yksiselitteisesti, että identifioitumisella ei ole ainoastaan rajallinen merkitys eli että sen mainitseminen laissa ei ole tarkoitettu ainoastaan estämään hakijan ottamista vaaliluetteloon vasten tämän tahtoa tms.

4) Saamelaiskäräjälakia uudistettaessa lakiin otetaan nimenomainen maininta, jonka mukaan vaaliluetteloon ottamista koskevassa asiassa on ratkaistava kokonaisharkintaa soveltaen, eli ottaen huomioon hakijan kaikki hakemuksensa tueksi esittämät perusteet ja niitä koskevat näytöt.