Vaaliluettelon puhdistaminen - Kari Kyrön poistaminen

Viime toukokuussa julkistettu saamelaiskäräjälain tarkistamistyöryhmä esittää saamelaiskäräjien jäsenen Kari Kyrön poistamista saamelaiskäräjien äänestysluettelosta perusteilla, että hän ei ole saamelainen. Pidän esitystä poliittisena, joka kohdistuu Kyröön henkilönä. Sellainen hämmentää. Se on myös ankara isku niille inarinsaamelaisille ja muille saamelaisille, jotka äänestivät viimeksi pidetyissä vaaleissa häntä; 10% äänestäneistä antoi äänensä hänelle. Hän oli myös vaalien ääniharava. 

Esityksellä Kyrön poistamisella äänestysluettelosta on puututtu hänen oikeusturvaan. Oikeinko lainmuutos nyt tarvitaan? Synnytetty tilanne on Kyrön oikeusturvan kannalta kestämätön, sillä työryhmän kuulemisprosessissa estettiin hänen osallistuminen häntä itseään koskevan asian kuulemiseen.

  Kyröä koskevassa asiassa kuultiin ainoastaan Kyröä vastustanutta käräjien entistä puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärveä. Samassa kuulemistilaisuuteen osallistuivat Klemetin lähisukulaiset Pirita ja Mikkel Näkkäläjärvi. Tällainen yksipuolinen toisen osapuolen kuuleminen loukkaa Kyrön oikeusturvaa.

  Työryhmän esityksellä Kyrön poistamisesta äänestysluettelosta on erittäin suuri periaatteellinen merkitys, joka vaikuttaa erityisesti inanrinsaamelaisten mahdollisuuteen saada saamelaisstatus. Kyrön poistaminen äänestysluettelosta heikentää myös häntä äänestäneiden oikeusturvaa. Perustelut eivät ole juridiset vaan puhtaasti poliittiset; väitetään ettei Kyrö ole saamelainen. Työryhmälle lain edellyttämät dokumentit eivät ole riittäneet vastoin KHO:n linjauksia. Miksi ne toisten kohdalla riittää, mutta Kyrön kohdalla eivät riitä?

  Kukaan ei ole vaatinut vuoden 1962 tehdyn väestölaskennan päivittämistä. Se paljastaisi ne ongelmat mitkä tiedetään, se paljastaisi sen miten porosaamelaisia suosivasti se on tehty. Siitä kärsii kaikki asianosaiset, mikä syö saamelaiskäräjien uskottavuutta.

  Kyrön poistaminen ei käräjien vaali luettelosta ei voi olla saamelaiskäräjälain valmistelun yksinomaisena tavoitteena. Kyrön kohdalla olennaisia ovat oikeusturvaan ja käsittelyn asianmukaisuuteen liittyvät näkökohdat, etenkin kun otetaan huomioon, että Kyrön kohdalla kyse on erityisen haavoittuvassa asemassa olevien inarinsaamelaisten ihmisten puolustamisesta. Myös KHO:n linjaukset puolustavat niitä saamelaisia, jotka kykenevät täyttämään lain edellyttämät vaatimukset, mutta joita käräjät eivät hyväksy merkittäväksi käräjien äänestysluetteloon.

  Saamelaiskäräjien valtakoalition tärkeimmäksi tehtäväksi näyttää muodostuneen inarinsaamelaisten ihmisoikeuksien ja taloudellisten oikeuksien heikentäminen. Nyt siihen on saatu mukaan oikeusministeriö. Inarinsaamelaisilta on yritetty estää saamelaisstatuksen saaminen kyseenalaisin perustein, joihin KHO on Kyrön ansiosta joutunut puuttumaan. Saamelaiskäräjien poliittinen johto on yrittänyt myös hyödyntää inarinsaamelaisten vastaista retoriikkaa omiin tarkoitusperiinsä. Poliittisesti epämiellyttävistä inarinsaamelaisista on jatkuvasti yritetty päästä eroon. Esitys uudeksi saamelaiskäräjälaiksi johtaisi toteutuessaan sen, että osa inarinsaamelaisista poistettaisiin vaaliluettelosta.

Kari Kyrö on saamelainen

  Vaikka Kyrön saamelaisuutta koskeva prosessi on todettu moneen kertaan lailliseksi niin siitä huolimatta hänen asiansa halutaan viedä ohi tuomioistuinlaitoksen suoraan eduskunnan päätettäväksi. Väite ettei hän ole saamelainen ei pidä paikkansa, kuten KHO:n tuomio osoittaa täyttää hän kaikki saamelaisen määritelmän edellytykset. Vaikka hän  on siis toiminut voimassa olevien säännösten mukaisesti, häntä kohdellaan häntä samalla tavalla kuin silloin, kun maahanmuuttajalle ei anneta täällä oleskelulupaa.

  Mikäli eduskunta hyväksyy esityksen Kyrön poistamisen äänestysluettelosta, lakkaa hänen saamelaisstatuksensa, vaikka hän ei ole tehnyt mitään väärin tai tehnyt rikosta, josta halutaan häntä rangaista. Myöskin hänen virallinen toimintansa inarinsaamelaisten oikeuksien puolustajana loppuu.

  Samoin Kyröä äänestäneiden mahdollisuus äänestää Kyröä seuraavissa vaaleissa loppuu. Sekin kertoo karua kieltä mistä on kysymys. Päätavoite Kyrön erottamisella on vähentää riskejä, joita hänen määrätietoinen toimintansa inarinsaamelaisten puolustajana aiheuttaa käräjiä johtavalle eliitille. Hänen toimintansa on osoittanut, miten statuksettomilla inarinsaamelaisilla on rajalliset mahdollisuudet rekisteröityä saamelaiseksi ja sen miten epädemokraattisesti saamelaiskäräjät toimivat. Ihmisoikeusaktivistien kannattaisi joskus paneutua saamelaiseliitin harjoittamaan inarinsaamelaisten syrjintään.

  Päätöksen seurauksena Kyrö jää jatkossa vaille mahdollisuuksia osallistua saamelaiskäräjien työskentelyyn. Miksi näin epäoikeudenmukainen tuomio ihmiselle, joka on erinomaisella menestyksellä ja ansiokkaasti puolustanut inarinsaamelaisten oikeuksia? Mikä hänen toiminnassaan on ollut sellaista, että häntä pitää siitä rangaista? Ensinnäkin, mihin niin vakavaan tekoon Kyrö on syyllistynyt, että tällaisella seuraamukselle on tarvetta. Kyrön poistaminen vaaliluettelosta ei ole vain hallinnollinen ja oikeudellinen, vaan se perustuu puhtaasti arvovalintoihin. Kyröä marginalisoivalla kielen käytöllä yritetään tehdä myös hänen asemansa epämääräiseksi.

  Vai onko sittenkin vain kyse siitä, että Kyrön raketin lailla kohonnut menestys kaksissa viimeksi pidetyissä saamelaiskäräjävaaleissa, aina viime vaalien selväksi äänikuninkaaksi kauhistuttaa valtaa pitäviä niin, että he valtansa menettämisen pelossa toimivat paniikin omaisesti ylireagoiden? Hän on reippaasti kritisoinut saamelaishallinnon harjoittamaa mielivaltaa ja syrjintää kohtaan. Kyrön keskeinen vaaliteemansa oli kaikkien saamelaisten ja saamelaiselinkeinojen yhdenvertaisuus. Sekö olikin käräjillä valtaa pitävälle saamelaisten eliitille liikaa?

  Kyrön tapaus osoittaa, että ihmisoikeudet ovat jäädytettyjä hänen kohdallaan. Kyrö pyritään erottamaan saamelaisyhteisöstä vailla oikeusvaltiollista prosessia. Epäämällä Kyröltä äänioikeus painostetaan inarinsaamelaiset luopumaan omasta identiteetistään. Samalla se on varoitus muille; älkää tulko meidän tontille! En pidä inarinsaamelaisten syrjintää pelkästään lainsäädäntöön ja lainkäyttöön rajoittavana asiana, kysymys on eliitin pelosta että tosiasiat inarinsaamelaisten alkuperästä tulevat julki.

  Erikoista työryhmän esityksessä on, että Kyröltä on evätty mahdollisuus valittaa päätöksestä hallintotuomioistuimeen.  Tämä osoittaa, että Kyrön kohdalla perustuslaissa ja ihmisoikeussopimuksissa luvattu oikeudenmukaisuus ei toteudu riittävänä. Työryhmän kuulemisessa on lukuisia puutteita, keskeisiä asioita on jäänyt tarkentamatta, olennaisia kysymyksiä tarkentamatta, olennaisia kysymyksiä käsittelemättä. Kyröä puoltavalle todistusaineistolle ei ole annettu painoarvoa. Tällaiset päätökset eivät saa perustua poliittisiin vaan oikeudellisiin perusteisiin.

  Korkeimpien oikeuksien ja perustuslakivaliokunnan käytännön mukaan lakeja tulee tulkita perus- ja ihmisoikeus myönteisesti. Esitys Kyrön poistamisesta kaventaa hänen ja häntä äänestänein perus- ja ihmisoikeuksia. Kyrön poistamista koskeva esitys ei ole lainvoimainen. Vasta lainvoimaista päätöstä on noudatettava. Oikeudellinen tulkinta määrää sitovasti, mitä laki sanoo ja mitä sen tulee olla. Onko tässä asiassa sitten tapahtunut jotakin sellaista, mitä ei haluta sanoa? Kerron tässä sen suoraan; saamelaiskäräjien poliittinen johto katsoo, että saamelaiskäräjälaissa on lappalaisen kokoinen aukko, joka Kyrön tapauksen johdosta on tukittava.  Kannanotto on siis poliittinen, joka ei perustu juridiikkaan, kuten Juha Joona eriävässä mielipiteessään osoittaa; lappalaisperuste on lähempänä väestön yhtäjaksoista polveutumista kuin kieli, jonka voi opetella. Voiko tässä sitten vedota rikoslakiin. Kyrön poistamista ei ole oikeutettu, koska häntä ei ole tuomittu laillisessa menettelyssä. Kyse on ihmisoikeuksien vastaisesta rangaistuksesta, johon ei osoiteta valitusmahdollisuutta.

  Ainoa mahdollisuus on, että eduskunnan perustuslakivaliokunta poistaa lakiesityksestä Kyröä koskevan asian.

Lopuksi

Kyrön tapausta pohtiessa tulee mieleen miten länsimaisessa historiassa pelko, häpeä, syyllisyys ja toivo ovat aina olleet vallanpitäjien mieleen. Pelko on ollut tyrannien keskeisin herruuden väline ja häpeä. Syyllisyys on sen sijaan ollut välinen ennen kaikkea pappien mielipiteenä. Syyllisyyden turvin he ovat tehneet alamaisista kuuliaisia kristittyjä. Nykyisen yhteiskunnan herruusideologia yrittää hyödyntää samalla kertaa pelkoa, häpeää, syyllisyyttä. Ensinnäkin tuota ideologiaa propagoiva eliitti yrittää organisoida yhteiskunnan siten, että jokaisen on lakkaamatta pelättävä yhteiskunnan marginaaliin tai sen ulkopuolelle putoamista.

Poikkeustilasta on tehtävä sääntö, sillä vain näin kyetään vakiinnuttamaan jatkuva pelko. Valtaeliitti yrittää organisoida yhteiskunnan siten, että Kyrön kaltaisen henkilön toiminta koetaan pelkona ja häpeänä. Tuon ideologian pauloissa oleva eliitti yrittää organisoida yhteiskunnan tavalla, jossa syyllisyydestä ja pelosta tulee ihmisen pysyvä ominaisuus. Ei voi välttyä ajatukselta, etteikö näin olisi. Kyröstä haluttiin tehdä varoittava esimerkki muille inarinsaamelaisille: "jos näin teette kuin Kyrö, putoatte alas".

Sorretut saamelaiset ovat ottaneet Kyrön kohdalla käyttöön saman aseen, jolla heitä vuosisatojen ajan alistettiin; pelon ja syyllisyyden. Lopuksi minun on pakkoa kysyä, että eikö Kyrön poistaminen käräjien äänestysluettelosta aseta kyseenalaiseksi koko oikeusvaltion ja sen mahdollisuudet. Jos poliitikot sanelevat ihmisoikeuspolitiikan reunaehdot, missä on oikeudenmukaisuus? Miten inarinsaamelaiset tässä vastuuttomuuden ja tietämättömyyden tilassa voivat puolustaa oikeuksiaan. Niin kauan kuin näköalattomuus määrää politiikan tekemistä ei ole toivoa näköpiirissä. Siksi hallinnon olisi välttämätöntä osallistua kriittisin äänenpainoin yhteiskunnalliseen ja poliittiseen keskusteluun.