Inarinsaamelaisille oma itsehallinto

Uusi aika vaatii uutta saamelaispolitiikkaa. Sitä ei ole se, että kaikki ratkaisut tehdään siten, että kaikki rasitukset pannaan statuksettomien inarinsaamelaisten päälle. Tällaiselle sortopolitiikalle tarvitaan vaihtoehto. Siitä millä puolella oikeusvaltio seisoo, jos pyritään järjestelmän muutokseen, jos pyritään nujertamaan Inarin statuksettomat saamelaiset, ei voi olla mitään epäilystä.

Inarinsaamelaiset on ollut kriiseissä vahva. Inarinsaamelaisuus on kriiseistä syntynyt. Kriiseissä inarinsaamelaiset ovat saaneet voimaa tuhatvuotisesta historiastaan. Niin nytkin. Inarinsaamelaiset käyvät tällä hetkellä oikeutettua taisteluaan olemassaolostaan. Tällä kertaa heitä eivät uhkaa suomalaiset uudisasukkaat, vaan alueelle Norjasta tunkeutuneiden porosaamelaisten jälkeläiset, jotka väittävät inarinsaamelaisten historiallisia maita omikseen.

Niinpä inarinsaamelaisten historiallinen tehtävä on suurempi kuin yhden tai kahden ihmisen valitseminen heidän alueitaan himoitsevaan saamelaiskäräjiin. Inarin saamelaiset tarvitsevat oman parlamentin. Vain siten inarinsaamelaiset voivat pitää huolta omasta itsenäisyydestään. Inarinsaamelaiset eivät halua olla alisteisia millekään ulkopuoliselle voimalle.

Kun verrataan ja Inarin ja pohjoissaamelaisten sivistystasoa ja taloudellista kehitystä keskenään havaitaan, että niitä asiallisia edellytyksiä, joihin maan valoittaminen ja inarinsaamelaisten jatkuva alistettuna pitäminen perustuu, ei inarinsaamelaisten kohdalla ole. Mikään korkeampi inhimillinen tarkoitusperä ei anna pohjoissaamelaisille oikeutta pitää inarinsaamelaisia heidän valtansa alla. Ei ole oikein se, että yksinomaan voimaan vedoten pyrkii suuri alistamaan pienen palvelemaan poliittisia päämääriään. Pohjoissaamelaisten pyrkimyksenä on voimaan saattaa valloittajan oikeudet Suomen vanhimman alkuperäisväestön -inarinsaamelaisten-historiallisilla alueilla.

Saamelaiskäräjien nykyisen poliittisen johdon toiminnan johdosta tilanne on ajautumassa siihen, että inarinsaamelaiset ottavat historian käsiinsä. Käräjien kokouksissa eletään eilistä päivää. Kylissä, kirkoissa, kokoushuoneissa ja kaikissa tilanteissa tehdään jo tulevaisuutta. Olivatpa sitten nykyiset saamelaisten poliittiset johtajat mukana tai ei, kansa kentällä haluaa niin kuin tänäkin päivänä jatkaa yhteistä elämää rauhassa.

Mitä voi saamelaiskäräjien poliittinen johto tehdä jos verisukulaiset etniset ja statuksettomat saamelaiset päättävät demoraatisessa järjestyksessä - kansanäänestyksessä ilmoittaa olevansa samaa alkuperäiskansaa. Kukaan ei voisi estää tällaisen tahdon ilmauksen. Kohta on sekin hetki käsillä.