Arvoisa puheenjohtaja, valiokunnan jäsenet sekä viranhaltijat. Kiitos kutsusta tulla kuultavaksi tänne perustuslakivaliokuntaan. Tämä on meille tärkeä tilaisuus sen vuoksi, että inarinsaamelaisia ei ole otettu tämän laikiesityksen valmistelutyöhön mukaan.

Olen Inka Kangasniemi, Inarinsaamelaiset ry:n puheenjohtaja ja saamelaiskäräjien jäsen, yhdistyksemme varapuheenjohataja Jarmo Katajamaan lisäksi kuultavana on myös Kari Kyrö joka on niinikään saamelaiskäräjien jäsen. Siellä minun dioissa on koottuna saamelaiskäräjien vaalitulos, ja lautakuntien kokoonpano. Itse sijoituin äänimäärissä Tuomas-Aslak Juuson ja Pirita Näkkäläjärven väliin. Esimerkiksi. Kari Kyröä, joka oli viime vaalien ääniharava, ja Minua ei olla valittu mihinkään toimielimiin.

Inarinsaamelaiset ry:ssä on jäseniä 150, ja näin ollen olemme yksi Suomen suurimpia, ellei suurin saamelaisyhdistys. Suurin osa jäsenistämme on saamelaiskäräjäien vaaliluettelossa.

Inarinsaamelaisisten tilanne on se, että osa on tullut asianmukaisesti merkattua saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. osa taas ei hakeutumisestaan huolimatta. Ja he ovat joutuneet hakemaan itselleen kuuluvat oikeudet osallistua itseä koskevaan päätöksentekoon korkeimman hallinto-oikeuden kautta. Inarinsaamelaisia on arviolta 10 % suomen saamelaisväestöstä.

Vaikka toisin annetaankin ymmärtää, niin meillä ei ole varmuutta koko saamelaisyhteisön yleisestä kannasta saamelaiskäräjälakiesitykseen. 2019 vuoden saamelaiskäräjävaaleissa äänioikeuttaan käytti vain 48%. Saamelaiskäräjien 21:stä jäsenestä peräti 9 ei edusta kaikilta osin valtaa pitävän ryhmittymän näkemyksiä. Heillä on lähes puolet annetusta äänimäärästä takanaan. Saamelaiskäräjillä vähemmistössä toimiminen on kuitenkin kiusaamisen ja saamelaisyhteisössä harjoitettavan julkisen häpäisyn ja koston pelon vuoksi niin paineenalaista, että osa 9 edustajasta poistuu usein paikalta kesken kokouksen tai osa ei osallistu saamelaiskäräjien kokouksiin lainkaan. Vaientaminen on tehokasta ja porukka on pelosta hiljaa. Tämä näkyi myös saamelaiskäräjien äänestyksessä tästä laista, jossa osa liukui lain kannalle, ja jälkeen päin mediassa paikkaili, että edelleen vastustaa saamelaiskäräjälakiesitystä. Vaalikaudesta toiseen - kaikesta mustamaalaamisesta huolimatta -saamelaiskäräjien vähemmistön mielipide on kasvattanut kannatustaan ja ryhmän koko on kasvanut. Tämä on näkynyt myös valtaryhmittymää edustavien antamissa haastatteluissa medialle, joissa he ennustavat, että jos saamelaiskäräjälakiesitystä ei saada nyt menemään läpi, niin vaarana on se, että valta vaihtuu.

Suomen alkuperäiskansapolitiikan kehittymisen alkuvaiheissa 1950-luvulla valtion myötävaikutuksesta syntyi tilanne, jossa tietty saamelaisryhmä onnistui saamaan itselleen aseman päästä määrittelemään alkuperäiskansaan kuulumisesta. Eikä se ole ollut valmis hyväksymään omasta taustastaan ja kulttuuristaan poikkeavien toisten saamelaisryhmien jäseniä alkuperäiskansan itsehallintoelimen, saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Asiaa on nyt, näin jälkeenpäin vaikea saada oikaistua. Nyt valtaan päässyt ryhmittymä pitää kiinni yksin heille langenneista resursseista: aineellisesta hyödystä ja alkuperäiskansaoikeuksista.

10 § Kokoonpano ja toimikausi

Hallituksen esitys saamelaiskäräjälaiksi ei tuo muutosta paljon saamelaiskäräjillä kritiikkiä saaneeseen epädemokraattiseen vaalitapaan, johon kiteytyy saamelaisyhteisössä vallitseva syrjintä ja epäoikeudenmukaisuus.

Saamelaiskäräjien edustajia ei valita suhteellista vaalitapaa käyttäen, kuten parlamentarismisessa demokratiassa toimitaan vaan henkilövaaleina. Tämä on vuosien saatossa johtanut tilanteeseen, jossa valta on alkanut keskittyä. Kun saamelaiskäräjät vaalien jälkeen järjestäytyy ja paikkoja eri toimielimiin täytetään, niin vaalitulosta ei kunnioiteta. Vähemmistöön jääneet vaalien inarinsaamelaiset , joista kahdella on kaksien viimeksi käytyjen vaalien suurimmat äänimäärät, syrjäytetään ja he jäävät ilman puheenjohtajiston, hallituksen tai muiden toimielinten paikkoja. Heille demokratian nimissä kuuluvat paikat jaetaan valtaa pitävää ryhmittymää myötäileville inarinsaamelaisille, heillekin, jotka eivät ole päässeet vaaleissa läpi, tai jopa sellaisille, jotka eivät ole olleet vaaleissa edes ehdolla. Tällaisella epädemokraattisella menettelyllä on suuri vaikutus siihen, kuuluuko inarinsaamelaisten äänestäjien ääni päätöksenteossa.

Nykyinen saamelaiskäräjälaki sekä hallituksen esitys uudeksi saamelaiskäräjälaiksi mahdollistaa tilanteen, jossa 10 saamelaiskäräjien jäsentä voi saada suuremman äänimäärän vaaleissa kuin 11 saamelaiskäräjille valittua valtaa pitävän ryhmittymän jäsentä. He voivat ottaa vallan, ja syrjäyttää loput 10 päätöksenteosta. Suomen eduskunnassakin varmistetaan esimerkiksi valiokuntatyöskentelyssä, että oppositio voi osallistua lain valmistelutyöhön.

Saamelaisten oikeutta alkuperäiskansana itse määrittää oman itsehallintoelimensä rakenteet ei voi Suomessa tarkoittaa sitä, että autoritaarista valtaa käyttävä ryhmittymä saisi itsemääräämisoikeuden nimissä tehdä ihan mitä tahansa, vaientaa erilaiset mielipiteet ja syrjiä kansansa jäseniä. Ruotsissa ja Norjassa saamelaiskäräjillä on puolueet ja suhteellinen vaalitapa.

3 § Oikeus tulla merkityksi vaaliluetteloon eli ns. saamelaismääritelmä

On välttämätöntä tuoda esille, että inarinsaamelaiset henkilöt, joita ei ole hyväksytty saamelaiskäräjien vaaliluetteloon ovat pitäneet itsestään selvänä kuulumistaan alkuperäiskansaan ja hylkäys on tullut täytenä yllätyksenä. Kyse ei ole siitä, että heillä olisi jossain kaukana menneisyydessä yksi esi-isä, joka on ollut saamelainen, kuten väitetään. He ovat inarinsaamelaisen yhteisön jäseniä. Nämä henkilöt joutuvat kärsimään suunnattomasti stigmasta, joka asian ympärille on muodostunut. Sen sijaan että uskottaisiin kuulopuheisiin, tämä asia vaatii todellakin sen kohtaamisen inhimillisellä tasolla. Saamelaisyhteisön sisällä aihe on tabu.

Saamelaiskäräjälakia uudistavan suppean toimikunnan työn tavoitteena on ollut “edistää saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista”, “poistaa YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen loukkaukset” ja ”että saamelaiskäräjien vaaliluetteloon merkitsemisen edellytykset uudistetaan ja vaaliluettelo kootaan uudelleen uudistettujen kriteerien pohjalta”.

“Sopimusloukkauksilla” tarkoitetaan niitä saamelaisia koskee saamelaisia, joita saamelaiskäräjien valtaapitävää ryhmittymää edustava saamelaiskäräjien vaalilautakunta on jättänyt merkitsemästä vaaliluetteloon. nämä henkilöt ovat joutuneet hakemaan perustuslaillista oikeuttaan äänestää, vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon ja osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan korkeimmalta hallinto-oikeudelta, useampaan kertaan, koska saamelaiskäräjät on toistuvasti hakenut purkua kHO:n päätöksille. Osa näistä ihmisistä on varmuudella inarinsaamelaisia.

Sittemmin kaksi saamelaispoliitikkoa on lähtenyt valittamaan näiden henkilöiden asiasta YK:n eri elimiin. On täysin käsittämätöntä, että YK:lta tulleet täysin yksipuoliseen ja puutteelliseen tietoon perustuvat kannanotot on toiminut oikeusministeriössä sellaisen lainsäädäntötyön pohjana, joka mahdollistaa itsemääräämisoikeuden nimissä valtaryhmittymän valita itselle mieluisat äänestäjät vaaliluetteloon ja puhdistaa vaaliluettelo ei toivotuista saamelaisista. Miksi tällainen vaaliluettelon uudelleen kokoaminen edes on sisällytetty lakiesitykseen, jos sieltä ei ole tarkoitus poistaa osa saamelaisista?

20 § Vaalilautakunta / saamelaiskäräjälakiesitys ei ota kantaa siihen kuka on saamelainen, vaan ainoastaan siihen kenellä on oikeus äänestää saamelaiskäräjävaaleissa

Suurin ero, mitä tulee Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaismääritelmien välillä, ei suinkaan ole määritelmä itse, vaan vaalilautakunta. Olemme ainoa pohjoismaa, jossa saamelaiskäräjillä on vaalilautakunta, jolle saamelaisuuttaan joutuu todistelemaan. Ruotsissa ja Norjassa lähtökohtana on luottamus hakeutujan itseidentifikaatioon ja rehellisyyteen.

Suomen tilanne Ruotsiin ja Norjaan nähden on poikkeuksellinen juuri poliittisesti valitun 20 § vaalilautakunnan harjoittaman ”ryhmähyväksynnän” vuoksi. Tämän yksilöin oikeuksien yli kävelemesen mahdollistavan kollektiivisen kehityssuunnan vuoksi, katsomme, että polveutumispykälän poistaminen on Suomen saamelaistilanteessa mahdotonta.

Voidaan perustellusti kutsua ilmiöksi tapaa, jossa saamelaisuus kyseenalaistetaan, osaa saamelaisia väitetään olevan suomalaisia. Suomen perustuslaissa 17 pykälässä määritellään, että saamelaiset ovat Suomen alkuperäiskansa. Esitetty lakimuutos ei ota kantaa henkilön saamelaisuuteen, vaan siihen kuka saa äänestää saamelaiskäräjävaaleissa. Nykytilanteessa äidinkielimerkintä väestörekisterissä ei tarkoita etnisiteettiä. Hallituksen esitys saamelaiskäräjälaiksi loisi edellytykset tilanteelle, jossa saamen kielen opetelleet ja pitkään saamelaiskulttuuripiirissä vaikuttaneet ei saamelaiset henkilöt, tai saamen kielen opetelleiden ei saamelaisten vanhempien lapset olisivat potentiaalista äänestäjäkuntaa. Samaan lakiin perustuen, jota tulkitsemalla ei saamelaista syntyperää oleva henkilö voitaisiin sanoa kasvaneen kieleen ja kulttuuriin, saamelaisen henkilön kieleen ja kulttuuriin kasvaminen voitaisiin kieltää.

41 § Muutoksenhaku vaaliluetteloa koskevissa asioissa / valitusoikeus riippumattomaan tuomioistuimeen

Hallituksen eduskunnalle jättämä saamelaiskäräjälakiesitys mahdollistaa saamelaiskäräjien valtaapitävälle ryhmittymälle oikeuden muodostaa ”riippumaton” muutoksenhakulautakunta valitsemistaan henkilöistä. (Meillä on pitkä kokemus siitä, kuinka puolueellista Suomen saamelaispolitiikka ja vaalilautakunnan toiminta on). Tämä mahdollistaa tilanteen, ettei todellista oikaisuvaatimusmahdollisuutta korkeimpaan hallinto-oikeuteen ole, koska lakiin ei ole kirjattu yksiselitteisiä kriteerejä oikeudesta tulla merkityksi vaaliluetteloon, vaan ratkaisuvalta on jätetty edellä mainitulle vaalilautakunnalle.

Lakiesityksessä KHO:lla on hyvin suppea valituslupaperuste, joka on rajattu koskemaan ”muutoksenhakulautakunnan päätöksen perustumisesta syrjintään tai ilmeiseen lainvastaisuuteen”. Käytännössä tilanteita, joissa lakia rikottaisiin, ei tässä tapauksessa olisi, koska saamelaiskäräjien autoritääristä valtaa pitävälle ryhmittymälle olisi itsemääräämisoikeuden nimissä annettu valta päättää omien intressien mukaisesti saamelaiskäräjien kokoonpanosta ja oman jäsenyytensä ehdoista. Jos lain säätäjä valvoo itse itseään, niin lakia ei voida rikkoa.

Lakiin sisällytetty esitys riippumattomasta muutoksenhakulautakunnasta heikentää inarinsaamelaisten perustuslaillisten perusoikeuksien toteutumista ja mahdollisuutta valittaa itseä koskevista asioista suoraan ja aidosti riippumattomiin tuomioistuimiin.

5-9 § Saamelaiskäräjien yleinen toimivalta, saamelaisten edustaminen ja neuvotteluvelvoite

9 § Pyrkimys saavuttaa yksimielisyys saamelaiskäräjien kanssa tai saada saamelaiskäräjien suostumus ennen päätöksentekoa tarkoittaa käytännössä veto-oikeutta. Nykyisessä tilanteessa monet inarinsaamelaisia työllistävät ja heidän harjoittamansa elinkeinot joutuvat altavastaajan asemaan. Tämä johtuu siitä, että saamelaisia koskee päällekkäisiä lakeja, menettelyitä ja eettisiä ohjeistuksia joiden kautta saamelaiskäräjät käyttää valtaa.

Hallituksen esityksessä saamelaiskäräjälain muotoilu mahdollistaa entistä kapeammalle sektorille supistuvan saamelaiskulttuurin hallinnoinnin ja asiantuntemuksen.

Inarinsaamelaiset ry katsoo, että kulttuurin ylläpidon ja edistämisen taito ja tieto, aivan kuten kulttuurihistoria ja elävä kulttuurikin on kansaan sidottua pääomaa, eikä sen rajaaminen saamelaiskäräjälain myötä saamelaiskäräjille edistä saamelaisuuden elinvoimaisuutta, eikä saamelaisten elinkeinojen monimuotoisuutta ja kehittymistä.

1 § Lain tarkoitus

Saamelaisten vanha siidajärjestelmä perustui yhdenvertaisuuteen, kaikkien siidaan kuluvien huomioimiseen ja tasapuolisuuteen. Saamelaiskäräjien kulttuuri-itsehallinnon piiriin ei tällä hetkellä pääse kaikki Inarin vanhan siidan asukkaiden jälkeläiset, vaan osa on jätetty ulkopuolelle. Saamelaiskäräjien vaalilautakunta ei ole arvioinut saamelaisten hakijoiden saamelaisuutta yhtäläisin perustein, vaan hyväksymis- ja hylkäysperusteissa on suurta vaihtelua. Näin ollen saamelaiskäräjät ei voi Suomessa edustaa YK:n itsemääräämisoikeuden periaatetta ilmentävää kansaa kokonaisuudessa, ja kansojen itsemääräämisoikeus onkin vielä täysin ratkaisematta hallituksen eduskunnalle jättämässä esityksessä saamelaiskäräjälaiksi. Saamelaisilla, ja inarinsaamelaisilla on aiemmin ollut käytössään itse luomansa oikeudenmukaisuuteen perustuva hallintomalli omilla alueillaan.

Emme voi hyväksyä saamelaiskäräjälakia esitetyssä muodossa, koska seuraavia kysymyksiä ei olla otettu saamelaiskäräjälakiesitystä valmisteltaessa huomioon, eikä niitä olla mitenkään perusteltu: Miten hallituksen eduskunnalle jättämä saamelaiskäräjälaki ottaa huomioon sen, että saamelaiskäräjillä on runsaasti jäseniä, jotka eivät ole päässeet vaikuttamaan siihen, miten lain sisältö vastaisi heidän kollektiivista käsitystään saamelaiskäräjien kokoonpanosta ja oman kansan jäsenyyden ehdoista? Näillä käräjien jäsenillä valtava äänimäärä takanaan. Tässä konfliktoituneessa saamelaistilanteessa on kyseenalaista väittää hallituksen eduskunnalle jättämän esityksen saamelaiskäräjälaiksi vastaavan Suomen alkuperäiskansa saamelaisten kollektiivista käsitystä saamelaiskäräjien kokoonpanosta ja jäsenyytensä ehdoista.

Voimassa oleva saamelaiskäräjälaki on edustuksellisen demokratian kannalta ongelmallinen eikä saamelaiskäräjät kykene edustamaan kaikkia saamelaisia ja tämä lakiesitys heikentää kykyä entisestään.

Lakiesitys entisestään vaarantaa vähemmistön vähemmistössä elävän alkuperäisväestö inarinsaamelaisten asemaa sekä erityisesti sitä inarinsaamelaista kansanosaa, joita saamelaiskäräjät ei hyväksy saamelaisiksi.

Inarinsaamelaiset ry esittää, että saamelaiskäräjälaki palautetaan valmisteluun.