Tällainen ajatus tuli päähän käräjien hallituksen esitystä saamelaiskäräjälaki-ehdotuksen hylkäämisestä. Saamelaiskäräjien hallituksen esitys osoittaa jälleen kerran, että tosiasioista ja inarinsaamelaisista ei ole niin väliä. On naivia kuvitella, että tällä linjalla päästään eteenpäin. Saamelaiskäräjät on jatkuvasti vaatinut saamelaisille erityiskohtelua, laajempia maaoikeuksia kuin alueen inarinsaamelaille ja muille alueen asukkaille. Perusteena on viitattu alkuperäis- ja heimokansoja koskevaan ILO:n sopimukseen jota Suomi ei ole ratifioinut. Lisäperusteena on viitattu saamelaisten uhanalaiseen asemaan. Itse olen sitä mieltä, että tällainen vaatimus on kohtuuton alueen muuta väestöä kohtaan tilanteessa, jossa Suomen 10 000 saamelaisesta peräti 7000 asuu saamelaisalueen ulkopuolella muualla Lapissa ja Suomessa.

Ylimitoitettujen ja perusteettomien vaatimusten tyydyttäminen veisi saamelaisaluetta kohti ristiriitojen ydintä ja alueen kaikinpuolista taantumista. Siitä ei muodostuisi pelkästään saamelaisreservaatti vaan saamelaisten bantustani. Tällä nimellä muodostettiin Etelä-Afrikan rotuerottelujärjestelmän osana alkuperäisväestölle "kotimaita", jossa väestöllä oli sisäinen itsehallinto. Eräs bantustanien olennainen piirre oli että niiden peruselinkeinona oli vanhakantainen maatalous, joka ei kuitenkaan kyennyt työllistämään eikä elättämään väestöä. Bantustanien olikin määrä toimia mustan työvoimareservin tuottajina. Jokainen voi arvata mihin tällainen yksisilmäinen politiikka johtaa.

Monet saamelaisaktivistit ovat vaatineet pesäeroa alueella asuviin suomalaisiin. Tällaiset vaatimukset eivät ole mielestäni viisasta politiikkaa, koska suomalaisuus ja saamelaisuus voivat kuten tähänkin asti elää rinnakkain, sillä ne tarvitsevat ja täydentävät toisiaan eri tilanteissa. Rinnakkaiselokin on liian yksinkertaistava ilmaisu kuvaamaan väestöryhmien monitasoista yhteiseloa ja vuorovaikutusta. Ihmisten yleistunne sitoo eri ihmisryhmät yhteisiksi ryhmiksi ja yksilöllisyydet hajoavat. Hyvästä tarkoituksesta ei ole epäilyä, mutta poliittinen kiihko kaventaa näkökenttää putkinäön asteelle ja tuottaa ilman syvempää taiteellista painoarvoa olevia propagandateoksia surkean ohuen ja suoranaisesti lapsellisen poliittisen tilanneanalyysin varassa.

Minä pidän suomalaisesta mentaliteetista. Suomalaiset ovat seurallisia, joustavia ja sopeutuvia. Heidän kanssaan olen pärjännyt hyvin, mihin luonnollisena selityksenä on se, että kouluaikana Inarissa vietin paljon suomalaisten ja inarinsaamelaisten oppilaiden kanssa. Saamelaiset eivät olleet minulle sen läheisempiä kuin suomalaiset. Saamelaiset ovat minulle tärkeitä ennen muuta siksi, että he puhuvat saamea. Mielestäni saamelaisuus ei merkitse sitä, että saamelainen olisi toiselle saamelaiselle erityisen tärkeä kanssaihmisenä. Jos joku luulee, että saamelaiset ovat yhtä perhettä, hän erehtyy pahan kerran. Inhimilliset ominaisuudet eivät ole mitenkään sidoksissa ihmisen taustaan. Kaiken tämän loanheiton jälkeen kannatta kysyä: onka tässä mitään enää mieltä, kun tutkimustuloksia ei osata hyödyntää?