Lapin Kansa julkaisi 13.1 Aslak Holmbergin haastattelun, jossa tämä saamelaiskäräjien nuori jäsen valotti valtiokriittisiä visioitaan: "Juuri valtio on saamelaisten merkittävin ongelma. Ei eduskunta, ministeriöt tai muut instanssit, vaan koko valtion idea. Kansallisvaltio pyrkii toimimaan kansan eduksi, ja siihen voidaan katsoa kuuluvan jatkuva kasvu. Sen tavoittelemiseksi saatetaan esimerkiksi ryöstökäyttää luonnonvaroja. Valtio ei siis kelpaa eikö sitä tarvita"

Saamelaiskäräjien nuorin jäsen ei rajoita valtiokritiikkiään Suomen valtioon, vaan näkee myös saamelaiskäräjissä, ainakin sen nykymuodossa suomalaisen yhteiskunnan luoman rakenteen. Hän sanoo asettuneensa ehdolle etupäässä päästäkseen tarkkailijaksi, nähdäkseen millaista politiikan tekeminen saamelaiskäräjillä on. Saamelaiskäräjien vaikutusmahdollisuuksia enemmän hän uskoo suoraan toimintaan, kuten Ellos Deatnu -liikkeeseen jossa hänellä on keskeinen asema. Holmberg on Suomessa asuvien saamelaisten edustaja pohjoismaisessa Saamelaisneuvostossa ja sen kautta neuvoston Suomen jaoston jäsen.

Valinta on suoritettu Suomen paikallisten saamelaisyhdistysten puitteissa. Saamelaisneuvoston linjan mukaisesti Holmberg painottaa, että kansat ovat YK:n mukaan tasa-arvoisia, ja kaikilla niillä on itsemääräämisoikeus. Saamen kansa on Suomen valtiossa vailla valtaa, sanoo Holmberg. Hän ohittaa tässä kevyesti sen, että ILOn alkuperäiskansasopimukseen sisältyy nimenomainen kohta jonka mukaan käsitettä "kansa" ei sopimuksen piirissä tule ymmärtää niin, että se merkitsisi samaa kuin käsite "kansa" laajemmassa, alkuperäiskansakysymysten ulkopuolelle ulottuvassa kansainvälisessä oikeudessa.

Holmbergin mukaan kansojen itsemääräämisoikeus ei tarkoita, että kansalla on välttämättä oltava oma valtio. Saamelaisen ihanneyhteiskuntansa pohjaksi hän ottaisi perinteisen siida- tai lapinkyläjärjestelmän, jossa suvut ja perheet päättäisivät alueistaan itse, kunhan aluksi olis selvitetty millä alueilla milläkin saamelaisella suvulla voidaan katsoa olevan perinteisiä nautintaoikeuksia.

Valtion ideaa vieroksuvan Holmbergin mukaan vanhaa lapinkyläjärjestelmää ei voida palauttaa sellaisenaan, mutta saamelaisen yhteiskunnan voisi rakentaa samoista lähtökohdista. Artikkelin mukaan Holmberg ja muut samansuuntaisen saamelaispoliittisen linjan kannattajat eivät halua olla saamelaisia suomalaisen yhteiskunnan mausteena, vaan elää saamelaisina saamelaisessa yhteiskunnassa. Valtioiden rajojen sisällä kenties, mutta eivät valtion määräysvallassa. Holmberg sanoo ymmärtävänsä, että tällaisen järjestelmän rakentaminen on valtiosäännön kannalta hyvin haastavaa.

Holmbergin kaavailema saamelainen yhteiskuntamalli hakeutuu yhteiskuntajärjestelmän ja romanttisesti tulkittujen omistusmuotojen osalta takaisin menneeseen aikaan, jonkinlaiseen esivaltiolliseen alkukommunismiin. Teknologia olisi kuitenkin nykyaikaista: "Sähkö, internet ja moottorikelkka kuuluisivat saamelaiseen yhteiskuntaan."

Olen aina suhtautunut kielteisesti utopioihin kun niitä tarjotaan tosissaan vaihtoehtoisena tulevaisuuden yhteiskunnan suuntana. Niiden seuraamukset ovat usein olleet kauheita, ja sama koskee anarkismia jos se muutetaan ideasta käytännöksi. En voi täysin luottaa siihen, että Holmberg olisi täysin vilpitön sanoessaan, etteivät saamelaiset tarvitse valtiota, tai että hänen utopiansa voisi toteuttaa nykyisten valtionrajojen puitteissa. Tämä siksi, että hän on saamelaisneuvoston ja sen Suomen jaoston jäsen, ja neuvosto manaa konferenssijulistuksissaan esille sellaista saamelaista itsehallintoa jonka kehityksen loppupiste on saamelainen valtio.

Siidoja maanomistuksen tai omistuksen kaltaisen hallinnan yksikköinä karsastaisin kollektiivisen omistuksen muotona, mutta jos omistus olisi yksityistä yksilöittäin tai perheittäin ja yhteisiä asioita hoidettaisiin siidan puitteissa, asiaa voisi pohtia. Siida/lapinkyläjärjestelmän ottaminen saamelaiskäräjien edustus- ja organisaatiomalliksi on ajatus, jota olen itsekin joissakin kirjoituksissani pohtinut. Perusajatus on oikean suuntainen, edellyttäen että kaikki saamelaisryhmät, eikä vain porosaamelaiset, saisivat järjestää oman itsehallintonsa ja edustuksensa juuri heille sopivan mallin mukaisesti. Samalla poistuisi syrjintä.

Kun tarkastelee Suomessa ILO-sopimuksen ratifioinnin pohjaksi esitettyjä malleja vähänkin analyyttisemmin, näyttää kuitenkin olevan niin, että perinteisistä saamelaisista oikeuskäsityksistä ja yhteiskunnallisista instituutioista jäisi perin vähän jäljelle. Esitykset eivät kestä kriittistä tarkastelua senkään takia, että niihin on rakennettu sisälle vahva pienempiin saamelaisyhteisöihin kohdistuva syrjintä. Kaikesta kauniista alkuperäiskansapuheesta huolimatta päämääränä näyttää olevan legitimoida eräille saamelaisryhmille muita edullisemmat ehdot länsimaisen elämäntavan toteuttamiseen. Sellainen olisi vain valtakysymys suomalaiseen tapaan, sillä meitä on opetettu uskomaan, että hyvän jakaminen vallassa olijoille tai joillekin on demokratian päätarkoitus. Mutta onko asia näin, voidaan kysyä, jossa aivan muut saamelaiset määräävät ketkä kelpuutetaan kuhunkin saamelaisyhteisöön.

Inarinsaamelaisten asiakirjoihin perustuvista oikeuksista ei voida kuitenkaan huutoäänestää, eikä niitä voi lakaista maton alle Holmbergin epämääräisillä esityksillä, jotka mädättäisivät koko oikeusjärjestystä ja koko demokratian uskottavuuden. Korostan, että ei ole mitään välimuotoa inarinsaamelaisten oikeuksien ja alkuperäisyyden tunnustamiselle, sillä vain tutkittu, tosiperäinen tieto voi ratkaista alkuperäisyyden ja oikeuksien perusteen.

Kun tarkastelee Holmbergin ajatuksia vähänkin analyyttisemmin, näyttää olevan niin, että hänen haikailemistaan perinteisistä saamelaisista oikeuskäsityksistä ja yhteiskunnallisista instituutioista jäisi perin vähän jäljelle. Hänen esityksensä ei kestä kriittistä tarkastelua senkään takia, että sen sisälle on rakennettu vahva pienempiin saamelaisyhteisöihin kohdistuva syrjintä. Kaikesta kauniista alkuperäiskansapuheesta huolimatta päämääränä näyttää olevan legitimoida eräille saamelaisryhmille muita edullisemmat ehdot länsimaisen elämäntavan toteuttamiseen. Sellainen olisi vain valtakysymys ihan perisuomalaiseen tapaan.