[Mauri Eira on Ruotsissa asuva metsäsaamelainen, joka on lähettänyt alla olevan kirjeen Amensty Internationalin Suomen osastolle. Kirjeen jälkeen Amnestyn vastaus.]

Nimeni on Mauri Eira ja asun Ruotsissa sekä olen saamelainen ja äänioikeutettu ja syntynyt Suomessa. Kirjoitan teille siksi että olen hyvin suuresti hämilläni ja pettynyt sekä vähin vihainen teidän kannanotosta SaKä laki muutosesitykseen.

Uusi SaKä lakiesitys on hyvin syrjivä ja epäoikeudellinen, eikä ollenkaan yhdy ihmisoikeuksien suojeluun. Se yrittää poistaa ne alkuperäisimmät.  Ainoastaan "lappalaiskriteerin" poistamisesitys on hyvin törkeä esitys ja syrjii samaa kansaa, jota sen sanotaan tukevan. SaKä on tänään organisaatio, joka perustuu ainoastaan 5-7 % kaikista saamelaisista, se toimii hyvin omapäisesti ja -valtaisesti, sekä syrjii samoin kaikkia toisia saamelaisia!

Koska itse olen äänioikeutettu saamelainen, olen yli 50 vuotta lukenut saamelaishistoriaa ja täten olen 100% varma siitä ketkä ovat saamelaisia! 

Sekä Ruotsissa että Suomessa esintyy "Lappalainen" nimitys, joka on koloniaalivaltion Ruotsin antama nimitys. Vielä pahempaa, koska suurelta osalta saamelaisilta on ryöstetty heidän äidinkieli "kemin saamen kieli" suomessa, ja Ruotsissa Luulajan, Uumajan ja osittain etelä saamenkieli, niin täten yrittää pieni saamenkieltä puhuva poro- taikka nomadisaamelaisryhmä saada yksin alkuperäiskansatunnustuksen ja syrjiä pois muut saamelaiset. Siis suuren majoriteetin, käyttäen Suomen oikeusministeriötä ja YKta voimanaan.

Monet saamelaiset eivät osaa omaa äidinkieltä ja sen takia tietävät identiteettinsä vain kolonialismin nimityksenä. Siitä on heille pitkän ajan kuluessa muodostunut "hiljaisuus tai vaikeneminen", ja häpeä siitä että he ei ole olleet varmoja  siitä ketä he ovat! Täysin samoin, kuin kaikkien muiden alkuperäiskansojen tilanne koko maapallolla!

On tärkeää tietää että porosaamelaisuus kehittyy vasta 1700 luvun lopulla ja 1800 luvulla nomadeiksi, poroa paimentaviksi, kunnes taas se ikivanha tai ikimuistoinen saamelaisuus perustuu ainoastaan metsä- ja pyyntikansaan ja täten ovat he enemmän alkuperäiskansaa, kuin porosaamelainen yhteisö.

Tämän kehityksen aloitti ensin keskiajalla "Birkkalamiehet", jotka verottivat kaupankäynnin yhteydessä saamelaisia, myös ilman sitä oikeutta ja verotus kohde oli "lapinveromaissa" asuvat metsä ja pyynti saamelaiset tällöin ei tunnetty mitään porosaamelais yhteisöä. 

Ruotsin kuninkaat Gustav Vaasa 1550 luvun puolivälissä ja Karl IX 1600 luvun alussa jatkoivat ja kehittivät saamenmaan kolonisaatiota, hankkimalla itselleen suuria laumoja poroja, joita ei tarvinnut ruokkia, sekä niiden lihan ja nahkan tuoton syystä ja tämä tapa siirtyi saamelaisille, koska Kruunu pakotti heidät pororengeiksi ("raid"). Tällöin myös muuttui verotus poron lihaan , sen sijaan kuin aikaisemmin "Lapinveromaahan" jossa myös villiporo eli "peura" oli ikiajoista lähtien ollut metsä- ja pyyntisaamelaisten veronmaksu ja elannon pääasiallinen tulo, hävitettiin ylimielisellä ja hävitysmuodollisella.  Heistä tehtiin "Pitäjä lappalaisia" (Sockenlappar) ja toisista tehtiin "Köyhälappalaisia" (Fattiglappar) josta on jopa sanonta Ruotsissa. Kuitenkin pitää sanoa että saamelaisyhteisö on aina ollut monitoiminen, jonka vuoksi he ovat pystyneet elämään karussa Lapinmaassa! 

Kerron Ruotsista, koska silloin Suomea ei vielä ollut ja suomi kuului suurin osin Ruotsin kunigaskuntaan ja täten saamelaisten tilanne nykyisen suomenpuolella seurasi Ruotsin toimia.  Siis Porosaamelaisuus on aika uusi osa saamen kansan pitkässä historian kulussa ja aivan pieni , pieni osa yrittää nyt saada saamelaisille kuuluvan ikimuistoisen alkuperäiskansa tunnustuksen! Amnestyn tuki SaKä laki muutosesitykselle  täytyy johtua tietämättömyydestä? Jos ei - niin silloin on kysyttävä, onko se "Ihmisoikeusjärjestö"?

Pyydän teitä vakavasti harkitsemaan tukeanne SaKä lakimuutokselle ja lähenemään metsä- ja pyyntisaamelais yhteisöä, joita ei  tänään kukaan Suomessa puolusta! Eikö heillä ole ns. ihmisoikeuksia, vaikka ILO 169 eniten painottaa itseidentifikaation merkitystä, ja CERD säännös kieltää ihmisten syrjinnän? Onko niin että Amnesty ei olekaan suora ihmisoikeuksien valvoja ja sen sijaan seuraa valtioiden toimintoja ja täten saa itse talouden omalle toiminnalle? En millään halua uskoa että näin olisi?

  Itse olen aina, ilman mitään vaatimuksia itselleni, ilman mitään rajoitusta ihmisen etnisyydestä, ihonväristä, kielestä tai kulttuurista, puolustanut oikeutta ja varsinki laillista oikeutta KAIKILLE ihmisille, jotka ovat tarvinneet apua! Olen mennyt juristeja vastaan, jos on tarvinnut ja olen mennyt ekonomeja vastaan samoin - ja kuiten en ole aina voittanut itse! Siksi jätän lausuntani teidän oman oikeudentunteen harkitsemisen alle! Jos on omatuntoa - niin silloin oikeus voittaa! (sanoin alussa olevani vähän vihainen)

[Amnestyn vastaus Mauri Eiralle]

  Hyvä Mauri,

  Kiitos viestistänne ja tärkeän asian esille nostamisesta.  Vilpittömät pahoitteluni, että vastaamisessa on kestänyt näin kauan.

Amnesty International ei tee erottelua saamelaisten ihmisoikeuksien välillä. Ihmisoikeudet ovat yleisiä, universaaleja ja jakamattomia sekä kuuluvat kaikille. Korostamme dialogin tärkeyttä. Kaikessa toiminnassa on noudatettava oikeutta informaatioon ja osallistumiseen. Eri ihmisryhmien, kuten esimerkiksi inarinsaamelaisten, osallistumismahdollisuuksiin tulee kiinnittää huomiota ja heidän mahdollisuutensa vaikuttaa heitä koskeviin asioihin ja toimenpiteisiin tulee varmistaa.

Saamelaiskäräjien on kohdeltava kaikkia ihmisiä ilman syrjintää tai mielivaltaa. Amnesty pitää yhdenvertaisuusvaatimuksen ja syrjintäkiellon noudattamisen kirjaamista uudistettavaan saamelaiskäräjälakiin tärkeänä. Katsomme, että uskottavat ja läpinäkyvät päätöksentekoprosessit, jotka ottavat mahdollisimman hyvin huomioon yhteisön sisällä olevat erilaiset näkemykset, lisäävät entisestään saamelaiskäräjien legitimiteettiä ja luottamusta sen toimintaan.

Amnesty korostaa, että saamelaisyhteisön osallistamisen ja sen jäsenten osallistumisen päätöksentekoon tulee olla monimuotoista, kattavaa ja kokonaisvaltaista. Tässä kokonaisuudessa saamelaiskäräjillä instituutiona on keskeinen rooli. Viranomaisten ja muita julkisia hallintotehtäviä hoitavien tulee kuittenkin kiinnittää erityistä huomiota myös marginalisoituihin ryhmiin kuuluvien saamelaisten kuulemiseen. Olemme myös todenneet tämän lausunnossamme.

Yhteisön sisäisen monimuotoisuuden huomioiminen on tärkeää edustuksellisuuden toteutumiselle. Marginalisoidussa asemassa olevien, kuten mm. naiset, LGBTI+-ihmiset, nuoret ja vammaiset henkilöt, osallistuminen päätöksentekoon tulisi varmistaa. Ensisijaisesti yhteisöt valitsevat itse, miten ne edustautuvat, mutta tämän on oltava johdonmukaista kaikkien yhteisön yksilöiden ja sektoreiden osallistumisoikeuksien kanssa.