Tenojoen vesistön lohikantojen rakennetta on tutkittu vuodesta 1973 lahtien. Tenojoen vesistön lohikantojen tutkimus on prosessi, jossa on kerätty tietoa lohikannoista lohen koko jokeen nousun ja siihen joessa kohdistuvan pyynnin ajan. Tutkimustulosten perusteella arvioidaan lohikannan tilaa ja voidaan tehdä johtopäätöksiä sen muutoksista. Tutkimustuloksia voidaan käyttää hyväksi arvioitaessa alueellisia ja ajallisia trendejä biologisissa muuttujissa erityisesti arvioitaessa kalastuksen säätelytoimien vaikutusta. Pitkäaikaiset havaintosarjat ovat tärkeitä, jotta ymmärretään ekologisten ilmiöiden muutokset. Muutoksiin vaikuttavat mm. hitaasti tapahtuvat prosessit, harvoin tai tietyin periodein tapahtuvat säännölliset vaihtelut tai hyvin epäsäännöllisesti tapahtuvat muutokset.

Pitkäaikaisten seurantojen perusteella on voitu tuottaa vuodesta 1973 lähtien luotettavaa tietoa seurattavien muuttujien vaihtelusta, poikkeamisesta luonnollisen vaihtelun suuruudesta sekä havaita trendien avulla, jos seurattavat biologiset tekijät muuttuvat. Tenojoen lohitutkimuksista saatava tieteellinen informaatio auttaa ymmärtämään paremmin lohen biologiaa, lohikantojen erilaisuutta, lohikantojen rakennetta, lohikantojen dynamiikkaa ja edellä mainittujen asioiden vuorovaikutusta muuttuviin elinympäristön olosuhteisiin ja pitkällä aikavälillä myös muuttuvaan kalastukseen. Monet ekologiset ilmiöt ovat pohjoisessa luonnossa hitaita prosesseja esiintyen pitkällä aikajänteellä syklisesti. Pitkäaikaiset tutkimukset ovat oleellisia määritettäessä tällaisten syklien lukumääriä ja ekologista merkitystä, silla lyhytkestoisista tutkimuksista saatava tieto saattaa johtaa väärään johtopäätökseen seurattavan tekijän suuruudesta tai muutoksen suunnasta.

Tenojokeen nousevien lohikantojen pitkäaikaisten ikä- ja sukupuolirakenteiden sekä lohikantojen pyynnin ajoittumisen selvittäminen on ollut oleellista tutkittaessa ilmaston lämpenemisen vaikutusta mm. lohien jokeen nousun ajankohtien muutokseen ja lohien meri-ikäryhmien osuuksien kehittymiseen. Norjan rannikkoalueella ja Tenojoessa pitkällä aikavälillä lohenkalastuksessa tapahtuneet luonnolliset muutokset, kuten kalastusvälineiden kehittyminen sekä kalastuksen säätelyn johdosta tapahtuneet muutokset, Tenojoen vesistössä voivat heijastua lohisaaliiden ajoittumisen ja ikärakenteiden muutoksiin.

Nämä muutokset ilmenevat vain pitkäaikaisissa seurannoissa, jolloin meren lämpötilojen, ravinto-olosuhteiden ja luonnollisen merikuolevuuden vuosien välisten vaihtelujen aiheuttamat muutokset voidaan erottaa kalastuksen säätelyjen aiheuttamista kantojen rakenteiden muutoksista.

Tenojoen vesistössä lohenkalastuksessa käytetään lohipatoja, verkkoja, nuottia, ajo- eli kulkutusverkkoja ja vapoja. Kalastustapojen ja -välineiden käyttö ja määrä Tenojoen vesistössä vaihtelee jonkin verran vuosittain ja niiden käytössä on havaittu myös pitkäaikaista muutosta mm. niin, että patojen määrät ovat vähentyneet, ja vastaavasti vapakalastuksen määrä on huomattavasti lisääntynyt.

Tenojoen vesistön lukuisiin sivujokiin ja pääuomiin on kehittynyt vuosituhansien kuluessa omat, perinnöllisesti toisistaan poikkeavat kannat. Yksi tulevaisuuden haaste Tenojoen vesistön lohikantojen hoidossa on se, miten kudulle parhaiten turvataan riittävä määrä emolohia vesistössä, jossa suurimman osan kalastuksesta tiedetään kohdistuvan sekakantoihin.