Kalevassa uutisoitiin 20.12.08 näkyvästi saamelaiskäräjien lakimiessihteeri Aimo Guttormin tekemää kantelua, joka koskee saamelaiskäräjien hallintoa ja sen hallintojohtajaa. Näyttää olevan niin, että demokratian ja itsevaltiuden välillä ole Guttormin tekemän kantelun mukaan selkeää rajaa tällä hetkellä saamelaiskäräjien toiminnassa. Saamelaiskärjissä todellista demokratiaa eivät määritä ainoastaan vaalit, vaan demokraattinen hallintotapa, jonka pitää vaalien seurauksena aina näkyä.

Guttormin kantelu osoittaa myös selkeästi, että vaikka saamelaiskäräjien vaaliprosessi on demokraattinen, siihen demokratia näyttää päättyvän. Saamelaiskäräjien hallintopäällikkö näyttää ottaneen ohjat tiukasti omiin käsiinsä, sanoi nykyinen hallitus tai puheenjohtaja siitä mitä tahansa. Se mitä nykyisen saamelaiskäräjien järjestäytymisen jälkeen näyttää tapahtuneen on, että yksi mies johtaa käräjien toimintaa ohi hallituksen ja puheenjohtajan. Tämä on johtanut siihen, että demokratia ei toimi käräjissä.

Tämä on vastakohta demokraattiselle hallintotavalle, joka pohjautuu jaettuun valtaan ja vastuuseen. Näin on viime kevättalvella järjestäytynyt saamelaiskäräjät päättänyt. Kantelu kertoo myös siitä, että oikeudenmukaisuuden, totuuden ja yhdenvertaisuuden jaloja periaatteita ei ole kuin nimeksi noudatettu saamelaiskäräjien hallinnossa, vaikka hallinnon tulisi olla saamelaiskäräjien toimintaa johtavan hallituksen työkalu. Guttormin kantelu kertoo myös siitä, että käräjien virkamiehiinsä kohdistuvaa demokraattista valvontaa on aiheellista lisätä. Saamelaisuus ja demokratia eivät ole kuitenkaan yhteen sopimattomia. Sen sijaan eräiden entisten ja nykyisten saamelaiskäräjien jäsenten maaoikeusvaateet ovat yhteen sovittamattomia perustuslain turvaaman omaisuuden suojan kanssa.

Saamelainen demokratia niin kuin sen entisenä saamelaispoliitikkona ymmärrän on saamen kansan tahdon ilmaus. Aikaisemmin saamelaisyhteisöissä ei ollut tarvetta vaalilipuilla äänestämiseen, kun väestömäärät olivat pieniä. Saamelaisten näkemykset ilmaistiin erilaisissa tilaisuuksissa, jossa he kävivät. Nykyinen saamelaiskäräjälaki tarjoaa kuitenkin erinomaiset puitteet toteuttaa saamelaisten omaa kulttuuri-itsehallintoa, mikä on myös saamelaiskäräjälain perusajatus. Saamelaismaailman tulevaisuus riippuu paljolti siitä, voiko demokratia syrjäyttää autoritaarisuuden ja diktatuurin.

Mikäli saamelaiskäräjissä käynnissä oleva ääriliikehdintä voitetaan, vältetään mullistava kamppailu siitä kenelle Lapin historia kuuluu. Joten demokratian vaatimukset kannattaa myös saamelaiskäräjien korkeimpien virkamiesten ottaa todesta, ennen kuin se on liian myöhäistä!