Vaikka kuuluinkin Moskovan radion suomenkielisten lähetysten kuuntelijoihin jo 1950-luvulta lähtien, minulla ei ollut harmaintakaan aavistusta siitä miten kiistanalainen sosialismi käytännössä toimi ja ilmeni. Mutta tähänkin minulle järjestyi tilaisuus tutustua silloin suomalaiset urakoivat Saimaan kanavaa 1967-68. Olin nimittäin hakenut Insinööritoimisto Vestolle betonilaborantin tehtäviin, joihin minut sittemmin valittiinkin. Seurauksena oli, että vuoden 1967 helmikuusta saman vuoden joulukuun loppuun asti työskentelin Saimaan kanavalla Neuvostoliitolta vuokratulla alueella betonilaboranttina Rättijärveltä, joka sijaitsee 10 kilometrin päässä Viipurista.

Tämä oli sama vuosi jolloin Neuvostoliitto vietti tärkeää juhlaa - lokakuun suuresta vallankumouksesta oli kulunut viisikymmentä vuotta. Jo hyvissä ajoin ennen pääjuhlallisuuksia näytti Neuvostoliiton TV monia sosialismin saavutuksia; Bratksin maailman suurimman tekoaltaan rakentamista keskelle autioita erämaaseutuja, Aral-järveen laskevien Amur-Darjan ja Syr-Darja vesien kääntämistä Kazakstanin aroille raivattujen puuvillapeltojen kasteluvesiksi. Kaikki toteutetut hankkeet näyttivät toimivan moitteettomasti suunnitelmatalouden mukaisesti ja kansan suuren enemmistön etujen mukaisesti.

Neuvostovallan vuosina maa oli nähnyt valtavia työmaita ja patojen kahlitsevan Dnjeprin ja Volgan virtaamisen ja kanavien yhdistävän meriä; traktoreiden voimaa ja pilvenpiirtäjiä. Mutta maatalouden ongelmista, kuten siitä, että kolhoosit eivät täyttäneet suunnitelmia, ei kerrottu: milloin kylvettiin liian vähän, milloin kuivuus vaivasi jne. Myöskään mitään makkaraongelmia, sokeriongelmia ja lukuisia muita ongelmia ei käsitelty, ne oli ikään kuin lakaistu maton alle, vaikka ystävyystalon työntekijät puhuivat niistä joka päivä tavatessamme. Minusta mistään tietämättömästä romantikosta sosialismin todellisuus näytti varsin positiiviselta ja köyhille ihmiselle aivan uusia näköaloja avaavalta.

Syyskesällä 1967 näin Neuvostoliiton TV:stä miten Bolshoi-teatterin ballerinat tanssivat ja hyppivät aivan ihmeellisen taiturimaisesti, tavalla jota en millään olisi uskonut todeksi. Ohjelma antoi yksiselitteisesti sellaisen kuvan, että vain sosialismissa kyetään tällaisiin mestarillisiin saavutuksiin. Neuvostoliiton TV-lähetyksistä sain nähdä miten maailman suurimpien ydinvoimaloiden rakentaminen oli mahdollista ainoastaan Neuvostoliitossa, missä järjestelmä perustui suunnitelmatalouteen, eikä ollut työn ja pääomien välistä ristiriitoja estämässä yhteiskunnan kannalta mielekästä kehitystä. Olihan Neuvostoliitto lähettänyt myös ensimmäisentekokuun ja ensimmäisen ihmisen avaruuteen. Näistä kaikista erinomaisista saavutuksista ja niihin vaikuttaneista tuloksista saatiin kiittää lokakuun suurta vallankumousta.

Minulle Neuvostoliiton TV:stä saamani kuva antoi siis sellaisen käsityksen, että vuoden 1967 vallankumousjuhlissa oli kyse juuri tästä. Kaikki TV-lähetykset kertoivat näistä sosialismin ihmeellisistä saavutuksista ja sosialistista kansalaista kohtaavista ruusuisista tulevaisuuden näkymistä. Myös työmaamme lähistöllä sijaitsevalla ystävyystalolla järjestettiin neuvostoliittolaisten isäntien toimesta tilaisuuksia, joissa ihmiset kuuntelivat esitelmiä. Saattoihan olla, että tilaisuuksissa mukana olleet neuvostoliittolaiset olivat vilpittömästi kiitollisia lokakuun suurelle vallankumoukselle. Ehkä he olivat kiitollisia baletista, Juri Gagarinista, jonka kirja "näkymiä ylhäältä" mainostettiin ilmestyväksi ennen vallankumousjuhlia.

Ystävyystalon TV:stä näytettiin myös miten Laika-koiran lisäksi sen lajitoverit Belka ja Strelka olivat jo kiertäneet vuoteen 1967 mennessä kuusi vuotta maan ympäri kapselissa, joka oli ammuttu avaruuteen ennen Gagarinin lentoa. Tiedossa oli, että avaruuspioneerikoira Laika oli uhrattu tieteen alttarille. Ohjelmista minulle ei kuitenkaan selvinnyt se, olivatko Belka ja Strelka elossa avaruudessa vai ei. Lohdutuksena lukijalle voin nyt Wikipedian tietojen perusteella kertoa, että parivaljakko palasi onnellisesti maan kamaralle lennettyään vuorokauden maapallon ympäri, seuranaan kani, 42 hiirtä, kaksi rottaa ja useita kasveja ja sieniä. Strelka sai kuusi pentua, joiden ylpeä isä Pushok oli sen kollega maanpäällisissä avaruuslentoihin liittyvissä kokeissa, mutta ei koskaan päässyt avaruuslennolla. Nikita Hrutsov lahjoitti yhden pennuista, Pushinkan, presidentti Kennedyn Caroline-tyttärelle 1961. Kun Kennedyillä oli Charlie-niminen poikakoira, sai alkunsa avaruuskoirien jälkeläisten kanta, joka jatkaa sukuaan Atlantin takana kylmän sodan aikaisten koiraromanssien muistona.

Mutta jotta emme eksyisi aiheesta tämän enempää, takaisin ystävyystaloon. Kun tiedustelin sen suomea puhuvalta kirjastonhoitajalta hiukan myöhemmin kirjoista, jotka olisivat kertoneet Neuvostoliiton alkuperäisistä kansoista, kansallisista vähemmistöistä, Neuvostoliiton luonnonsuojelusta ja ympäristönsuojelusta, vastasi kirjastonhoitaja katsoen minua tiukasti suoraan silmiin: "Kuule, se on sillä lailla, että meillä Neuvostoliitossa siirtyminen sosialismiin on ratkaissut kaikki kansalliset, ympäristö- ja luonnonsuojelukysymykset ja monet muut ongelmat. Suunnitelmataloudessa ei kerta kaikkiaan esiinny kapitalismitalouden ongelmia. Kaikki eteen tulevat ongelmat voidaan ratkaista demokraattisesti kansan suuren enemmistön etuja kunnioittaen."

Kuten kaikki tiedämme, kulissien takana kaikki ei ollut näin auvoisaa, ja neuvostokommunismin ihmiskokeilu päättyi yhtä surkeasti kuin Aral-järven ympäristön puuvillapeltojen laajentaminen valtavan kastelujärjestelmän avulla. Edellä olevat muistikuvat halusin kertoa siksi, että ihmiset ymmärtäisivät miten alttiita he nuoruudessaan ovat kaikenlaisille opeille, jotka tuntuisivat ratkaisevan kertaheitolla ne ongelmat, joiden kanssa heitä edeltävät sukupolvet ovat painineet ehkä vuosikymmeniä pääsemästä puusta pitkälle. Näinhän se nuorista tahtoo tuntua.

Saamelaisnuoret eivät muodosta poikkeusta, ja heidänkin tuntuu olevan vaikea ymmärtää miten tehokkaita heidän saamelaisten esivanhempiensa hyväksi kokemat ja testatut opit saattaisivatkaan olla. Ne jos mitkä ovat sen saamelaisen perinteen ydinaluetta jota nuoret julistavat haluavansa suojella ja viedä eteenpäin.