Jouni.A.Vest: nettisanakirja Suomi-Saame on ilmestynyt. Sanakirjan johdanto esittelee hankkeen taustoja, työtapoja, aineistoa ja aiheen valinnan motivaatiot. Hankkeen tarkoituksena on tuottaa tietoa ja sovellutuksia saamen kielen käyttöön. Nettisanakirja tuo pohjoissaamenkielen mahdollisuudet käyttäjien ulottuville. Se sisältää laajan yleiskielen rikkauden, sovellusten laajojen mahdollisuuksien esittelyn. Minulla on kirjahyllyssä muutama sanakirja ja mietin, onko niille enää mitään käyttöä.

Jouni Antti Vestin nettisanakirjan julkaiseminen on hyvä uutinen ja parantaa pääsyä saamenkielen pariin. Sanakirja on helppokäyttöinen ja kertoo sanan taivutuksen sekä esimerkkejä. Hyöty tulee silloin kun etsitään tilanteeseen sopiva sanoja tai synonyymejä. Sanakirjasta löytyy miten kielen ja elämäntavan vaihto näkyyy sanastossa.

Jouni Antin sanakirja on helppokäyttöinen ja kätevä. Se on oiva apu kielenopiskeluun ja käyttöön. Se on tärkeä työvälinen niille niile jotka tekevät päivittäin työtä saamen kielellä. Sen käyttö on hyödyllinen kaikilla aloilla saamenkielen kanssa työskenteleville saamelaisille. Pitkään saamenkielen kanssa työskennelleelle ja kirjoja saameksi kirjoittaneelle Jouni Antille on kertynyt ensi käden ymmärtämystä ja sellaista kokemusperäistä tietoa, joka on helpottanut nettikirjan rakentamista. Hän on omalla toiminnallaan luonut laajan pohjan saamenkielen käytölle - pohjan, jonka varassa muiden on helppoa jatkaa.

Ilmainen nettisanakirja sisältää runsaasti hakusanoja. Tärkeä on myös muun sisällön laajuus ja laadukkuus, kuten käyttöesimerkit, taivutusmuodot ja synonyymit. Sisältöä päivitetään ja laajennetaan jatkuvasti. Toivon, että uudesta nettisankirjasta on hyötyä kaikille kielten käyttäjille ja opiskelijoille. Oppilaitokset ovatkin ottaneet uuden palvelun ilolla vastaan. Nyt ei ole saamelaisten kielitaito ainakaan sanoista kiinni.

Tässä kohtaan tulee mieleen, että saamelaisuuden tärkeimpiä tekijöitä on omakielinen kirjallisuus. Mitä se sitten on? Snellman luonnehti sitä näin:"jos kirjallisuutta ei ole se ei täytä kansankunnan kriteeriä. Juutalaisilla on kansalliskirjallisuus ja historia, mutta ei omaa maata”. Tähän jatkoksi totean, että saamelaisilla ei ole kumpaakaan.

Lopuksi

Saame sivistyksen kielenä ei ole tähän mennessä päässyt kovin pitkälle ja saamelaisen kirjallisuuden näköalat ovat huonot. Myös vieraskielisiä kirjoja on käännetty saameksi minimaalisen vähän. Lasten satukirjoja on niukalti, vaikka sellaiset lisäisivät kielitaitoa tärkeässä vaiheessa kieln omaksumista. Aleksis Kiven Seitsemän veljestä odottaa edelleen saamentajaa. Suomalaiset nauttivat seitsemästä veljeksestä sekä Andersenin saduista, saman elämyksen suominen saamelaisille olisi kulttuuriteko vailla vertaa. Saamenkielisen kirjallisuuden tunnetuksi tekemisessä Jouni Antti Vestillä on keskeinen rooli. Hänen nettisanakirja on historiallinen. Kannattaa tutustua!