Harva tulee ajatelleeksi, että paikannimet ovat yksi hyvin tärkeä historiallisen tutkimuksen menetelmä. Tehdessämme 1970-luvulla tutkimusta "kalastus Inarissa, Utsjoella ja Enontekiössä" törmäsimme tämän tuosta tähän ongelmaan haastatellessamme paikallisia suomalaisia ja saamelaisia kalastajia. Tulimme huomaamaan miten erityisesti Inarinsaamelaisen paikannimistön tausta ulottuu kaikkialle Inariin: UKONKIVEN muodostaessa ytimen. Asutus Inarissa oli vielä 1500-luvulla todella harvaa. Erityisesti Juutuanjoen vesistöalueella oli pitkään asumattomia ja harvaan asuttuja järvi- ja jokiosuuksia. Niillä lappalaiset harjoittivat perinteistä taimenen ja siian kalastustaan padoilla, alkeellisilla verkoillaan ja nuotillaan. Sen lisäksi näihin jokiin laskevissa pienemmissä joissa pyydettiin majavia ja villipeuroja.

Vuonna 1758 Ivalonjoen alaosaan muuttaneet uudisasukkaat joutuivat vähitellen tekemisiin Ivalonjoen alaosassa ja suualueelle elävien inarinsaamelaisten kanssa. Kaikki tapahtui rauhanomaisesti. Suomalaisille tulijoille inarin lappalaiset eivät olleet mikään uusi asia, vaan heidät ja heidän kohtelunsa oli opittu jo aikaisemmin inarinlappalaisten asuinaleilla sijaitsevilla erämailla.

Uudisasukkaiden asettumiseen ei tiettävästi liittynyt minkäänlaista fyysistä väkivaltaa siten, että uudisasukkaat olisivat karkottaneet alkuperäiset asukkaat. Kysymyksessä ei ollut mikään sellainen sotainen, väkivaltaan perustunut tapahtumasarja. Kysymys oli vuosisatoja kestäneestä kehityksestä, joka konkretisoitui Henrik Kyrön asettumiseen Ivaloon 1758, mikä näkyy tänään Ivalon ympäristössä suomalais ja ja lappalaisperäisissä nimissä.

Inarissa inarinsaamelaisperäiset nimet ovat yleensä huomattavien kooltaan laajojen maastonkohtien nimiä ja muodostavat usein monijäsenisiä nimiketjuja, ikään kuin kartan. Kaikenlaisten paikkojen nimissä on jonkin verran suomalaisperäisiä nimiä. Joissakin tapauksissa näyttää siltä, että uudisasukkaat ovat omaksuneet inarinsaamelaisilta sellaisia paikannimiä, jotka pyyntiä harjoitettaessa on ollut erimielisyyksien ratkomisessa välttämätöntä käyttää. Ivalon lähellä oleva Sovintovaara on tästä hyvä esimerkki.

Suuri osa inarinsaamenkielisistä paikannimistä on muistoja aikaisemmista yhteisistä kalastus- ja metsästysalueista sekä kulkuväylistä. Tämän tapaisiin kosketuksiin viittaavat ns. vanhojen tilojen perustamisasiakirjoihin kirjatut kalajärvet, patopaikat ja nuotta-apajat. Solojärveltä ylös käsin Juutuanjoen vesistöaluetta ylös noustaessa esiintyy inarinsaamenkielistä nimistöä kaiken aikaa pääuoman ja sivu-uomien nimissä. Osa nimistä viittaa inarinsaamelaisten uskontoon kuten Keptujoen varren Pyhävaara ja Muttusjärven itärannalla Seitavaara. Inariin vuoden 1852 jälkeen Utsjoelta Inariin muuttaneet porosaamelaisten 140 vuoden pituinen oleskelu ei ole jättänyt paikannimistöön merkkejä, vaan vanhat nimet on omaksuttu sellaisenaan, inarinsaamelaisperäisiä paikannimiä ovat tosin maahanmuuttajasaamelaiset mukauttaneet sellaisenaan omaan käyttöön.

Näyttää siltä, että inarinsaamenkielisten paikannimien siirtyminen suomenkieleen on tapahtunut osin normaalien sananlainautumissääntöjen mukaisesti. Vaikea ongelma on myös toisinaan tehdä ero inarinsaamelaisilta valmiina niminä omaksuttujen ja niiden nimien kesken, jotka suomalaiset itse ovat itse antaneet käyttäen inarinsaamenkielestä lainaamiaan sanoja. Kartoista näkyy miten hatarasti Inarin alueen paikannimistö on kartoitettu. Kaikilla nimillä, mitä kartoissa esiintyy suomenkielellä, on ollut inarinsaamenkielinen nimi. Joukkoon mahtuu käännöksiä, mikä merkitsee alkuperäisen nimen hämärtymistä. Toisinaan taas tilanne on se, että vertailuaineiston perusteella voidaan sanoa, että tällainen nimi on inarinsaamen peräinen.

Paikannimistö osoittaa, että inarisaamelaiset ovat alueen todellinen ja aito alkuperäiskansa. Inari on kokenut monivaiheisen asutushistorian nälkävuosineen, jolloin yli 10 000 nälkiintynyttä suomalaista siirtyi pitkin Inarinjärven pohjoisrantaa ohi UKONKIVEN kohti Jäämeren rannikkoa. Ensi vaiheessa Inarin alueelle asettuneet uudisasukkaat valitsivat nimenomaan Ivalonjoen alaosan ja jokisuun asuinalueeksi.