Mitä vanhojen tilojen katselmusasiakirjat kertovat vanhoista oikeuksista, esimerkkinä Paadarin sukumaalle perustettu Lusmaniemen tila
Oulun läänin kuvernööri tekee tiettäväksi että sen jälkeen kun talonpoika Olof Johaninpoika Padar Padarin kylästä Inarin kappelista, Utsjoen alueelta ja Lapinmaan kihlakunnasta on luonani anonut Hänen Keisarillisen Majesteetin armollisen käskykirjeen perusteella päivätty 12 Heinäkuuta 1831, ilman maksua vero-oikeudesta, pitää vero-oikeuden asumaansa Lusmaniemen kruunun uudistilaan No7 joka on verovapaalla käsittäen 1/8 manttaalin kyseisessä kylässä, sekä Kammaritoimisto Keisarillisessa Senaatissa on harkinnut jätettyä hakemusta, yhden mukainen kopio 7. kuluvaa tammikuuta päivätystä on tullut hyväksytyksi; Näin ollen tunnustetaan hänelle, Olof Johaninpoika Padarille, kyseiseen Lusmaniemen 1/8 manttaalin kruununuudistilaan No7 Inarin kappelissa, Utsjoen alueella ja Lapinmaan kihlakunnassa kaikkeen siihen kuuluviin ja laillisesti langenneisiin tiluksiin ja etuuksiin jotka mainitaan ja minkä laatuisia, ne voivat olla, että nauttia, käyttää ja pitää veromiehelle lunastettuna ja oikeutena, niin kuin laki säätää.
Vakuudeksi molemmille osapuolille tämä vero-oikeustodistus minun allekirjoituksella ja läänin sinetillä vahvistettuna, joka on tehty Oulun lääninkonttorissa, kahdeskymmeneskolmas Tammikuuta vuonna tuhat kahdeksansataa ja seitsemänkymmentäyksi jälkeen Kristuksen syntymän. - Oulun lääninkonttori, 23 päivänä Tammikuuta 1871
Allekirjoitus
Leima / sinetti
Julisti Inarin kirkossa 5. päivänä Maaliskuuta 1871
Kr Kekoni
17. päivänä Maaliskuuta 1863 on yksi kappale kopioitu tästä ja jätetty Kruunun voudille
Päätös
Luonani on Lapinmies Olof Johansson Padar anonut kiinnekirjaa uudistilalle, johon kuuluvat tilukset on katsastettu Padarin kylässä ja Inarin seurakunnassa ja Lapinmaan kihlakunnassa; mukana seuraavan sanotun katselmustoimituksen tekemä katselmuskirja, kirjattu Inarin kihlakunnan oikeuden Lapinmaan käräjäpöytäkirjaan 3. maaliskuuta 1854 § 8, seuraavasti: Vuonna 1853 21. ja 22. Lokakuuta suoritti allekirjoittanut kruununnimismies apulaisinaan Kihlakunnanlautamiehet Johan Mattus ja kalastajalappalainen Isak Morottaja, Hänen Keisarillisen Majesteetin läänin korkea-arvoisen Käskynhaltijan 8. Kesäkuuta 1852 antaman määräyksen mukaisesti katselmuksen Kruunulle verovelvolliseksi tulevasta uudistilasta Padarin kylässä ja Inarin Lapinmaassa hakijalle Olof Johaninpoika Padarille; Jonka toimituksen perusteella kirjattiin seuraava lopputulos:
Pihapiiri
Katsottiin itäsivulta Lusmaniemi niemeä 30 sylttä (53,4 m) neliössä ja mihin paikkaan hakija on jo tuonut pienen asuintuvan ja 5 kappaletta kalastaja-aittoja, jotka kaikki ovat pieniä ja vanhoja.
Peltomaa
Käsittää kivipohjaista karkeaa hiekkamaata ja kasvaa mäntyä katsastettiin uudistilalle 3 geometrista tynnyrinalaa (1,5 ha) laajasti ? sylttä etelään pihapiiristä Henrik Mattuksen ja Isak Wallen kesäasuinpaikan vierestä Lusmaniemi niemen länsisivulta, samoin nyt elävään puuhun tehtiin rajamerkki.
Tässä toimituksessa katsastettiin ja mitattiin seuraavat:
| etäsisyys pihapiiristä (virstaa) | valmista niittyä (lastia/ruko) | raivaus maata (lastia/ruko) | |
| 1. Morgamjärvensaari 30 sylttä leveä ja yhtä pitkä samoin sen vieressä oleva pieni saari kasvaa saraa | 40 (43 km) | 2/- | -/- |
| 2. Morgamjärven vuopaja lahti Morgamjärvessä 120 sylttä leveä kasvaa saraa | 40 (43 km) | 1/5 | -/- |
| 3. Majavajärvi rannat nimetystä järvestä 100 sylttä pitkä ja 80 sylttä leveä antaa saraa | 40 (43 km) | -/3 | -/1 |
| 4. Lankojärvenoja puro alkaen 200 sylttä (356 m) pohjoiseen lähtönoususta ja loppuu Lambolaan mikä räme tekee 1/4 peninkulmaa, osittain pajukon peitossa, kasvaa saraa | 10 (10,7 km) | 1/5 | 1/- |
| 5. Wäylännurkan ranta Palokodan lahdesta ylös Waskojokea ja itäsivu nimetystä ja 1 virstan (1,07 km) pitkä ja 10 sylttä leveä keskimitaltaan pajumetsikkö, saadaan saraa | 10 | -/1 | -/- |
| 6. Sammakkoaro itäsivulla Keptujokea ja 30 sylttä pitkä ja 10 sylttä leveä, kasvaa saraa ja kortetta | 5 | -/3 | -/9 |
| 7. Katarinanaro itäpuolella Keptujokea ja pohjois- osa sen vesilätäköstä 20 sylttä pitkä ja 10 sylttä leveä kasvaa saraa, vesijättö | 7 1/2 | -/2 | -/- |
| 8. Petsikkoniemi niemi ja lahti ja pohjoissivu Matinkotajoesta- ja sen jokisuu Padarjärvestä 380 sylttä (676 m) pitkä, mitta joenreunasta ja 35 sylttä leveä itään sekä 10 sylttä alaosasta, koivu- ja pajumetsää, kasvaa saraa ja nurmiheinää | 1/2 | 1/- | 5/- |
| 9. Kuosmalammikko vesijättö - metsä 100 sylttä pitkä ja 50 sylttä leveä kasvaa saraa | 5 | 2/- | -/- |
| 10. Keptujoki länsiranta Liesekoivista alavirtaan Soitsmikkeen poukama samoin Kallokasvuopaja ja Kivivuopaja poukama 500 sylttä (890 m) pitkä ja 2 sylttä leveä ja kapein paikka ja 50 sylttä Kallokas- wuopajan kohdalla, jossa on leveimmillään, osin kasvaa koivua ja pajumetsää, saadaan saraa ja kor- tetta | 1 | -/5 | -/5 |
| 11. Samoin itäranta Keptujoella Konesojansuussa puronsuisto, 20 sylttä pitkä mitattuna sanotusta purosta ja 10 sylttä leveä ala- ja 4 sylttä yläosasta. Pajumetsää antaen saraa ja kortetta | |||
| 12. Kotkajärven rannat kaikkineen | -/5 | -/- |
Kalavedet
Jaettiin uudistalolle:
1. Keptujoki ja Lievokivestä alaspäin aina Konesjoen suistoon asti ja samoin kaikki samaan järveen (Konesjärvi) kuuluvat lahdelmat, purot ja poukamat ja molemmat rannat.
2. Matinkotajoki Petsikkoniemi pohjoisessa ja kenttä ja eteläranta alaspäin Solojärveen asti samoin kaikki lahdelmat ja suistot siihen laskevista puroista.
3. Untuajärvi.
4. Padarjärvestä seuraavat paikat, nimittäin a) itäranta Leppäjoesta ja suisto Leppäniemeen asti. b) Saman rannan poukama Natinnjargan ja Aihutnjargan niemien välissä c) Meneswuono lahti sekä Menesjoki ja aina toiseen koskeen asti, Kietsamjargasta niemi ja keskellä vastapäätä viimeksi nimettyä niemeä oleva saari ja pohjoissivu aina Rutonjarga nimiseen niemeen ja eteläsivu d) ja länsi ranta Skaidivuonon lahdesta - kokonaan samoin puronsuisto
5. Eteläpuolisko Kotkajärvestä
6. Lankojärvi yhdessä kalastajalappalaisen Isak Morottajan kanssa.
7. Lemmenjokilatva Eliaksenniemestä ylöspäin ja myös Appistuntureilla sijaitseva Majavajärvi seka kaikki siihen kuuluvat järvenlahdet ja purot
8. Konisjärvi
9. molemmat Kuarzzu järvet
10. Altucuozzumjavri (Vaamiseisomajärvi)
11. Niilesjärvi
Myllynpaikka
Ei ole
Laitumet
keskinkertaisen hyvät, samoin tukki- ja polttopuumetsä, rehumaat ja pyyntimaat ympäröivillä alueilla yhdessä kyläkunnan kanssa.
Mietintö
Tämä Lusmaniemeksi nimetty Kruunun uudistalo, joka sijaitsee 2 peninkulmaa seurakunnan kirkosta 41 peninkulmaa Tornion kaupungista ja 56 peninkulmaa hallintokaupungista Oulusta katsovat katselmusmiehet , huomioiden alueen korkean pohjoisen sijainnin, missä järjestettyä maanviljelystä ei voida harjoittaa ja vaikeat yhteydet, tulisi suosittaa vähintään 20 vuoden verovapautta, minkä jälkeen tilaa tulisi verottaa 1/12 manttaalin mukaan.
Näin on katsastettu ja todettu todistaa. Inari päiväys kuten yllä
R. E. Nordberg
Ja kun katselmustoimituksesta ei Kihlakunnan oikeuden puolesta tai muutoin moitteita ilmaantunut tilan perustamisesta, kuin myöskin Herra läänin Maanmittari on antanut hyväksymisen toimitukselle; niin ollen ja myöskin Kihlakunnan Kruununvouti G. Slottsberg on ehdottanut asumusta ja kiinteistöä hakijalle, jolla on hyvät valmiudet ja on vastuunkykyinen selviytyäkseen ja on jättänyt takuutodistuksen asumisvelvoitteista tarvittavan selvityksen, nimeten 26. maaliskuuta 1855 verolappalaisen Matts Mattsson Sarren ja uudistalollisen Abram Aikion molemmat sanotusta seurakunnasta, harkitsen Minä hyväksyä uudistalon, joka tulee kuulumaan Padarin kylään Inarin seurakunnassa ja Lapin Kihlakunnassa kaikkine siihen mitattuine ja katsastettuine tiluksineen ja etuuksineen tämän kautta perustaminen vahvistetaan sekä määrätään sille 1/8 väliaikainen manttaali; Ja myöskin hakijalle Olof Johansson Paadarille hallinta siihen turvataan.
Uudistalon kuntoon laittamiseksi ja kunnostamiseksi katsottiin tukeutuen Keisarilliseen ohjeeseen 15. toukokuuta 1848 sekä samoin mitä nimetty läänin maanmittari on painottanut, kahdenkymmenen vuoden verovapaus kaikista tilaan kohdistuvista velvoitteista ja maksusta ja lisäksi, toki niin että suoritetaan puolivero viimeisestä viidestä vuodesta, jonka ajan jälkeen kaikki velvoitteet ja vastuut tulee vuodesta ja vuoden 1876 alusta lyhennyksinä suorittaa. Samoin tulee hakijan 2. huhtikuuta 1770 päivätyn kuninkaallisen kuulutuksen ja Kruunun neuvon mukaisesti tukea ja toimittaa molempina ensimmäisinä vuosina kaksi tynnyriä hyvää ja täyteläistä ruista, sekä sen lisäksi tapauksessa että hänellä on enemmän kuin neljä lasta, kaikki alle 15-vuotiaat, mistä ja yli sen lukumäärän puoli tynnyriä viljaa vuosittain, kunnes nuorin heistä on saavuttanut kuuden vuoden iän.
Näitä velvoitteita vastaan tulee hakijan nautintaan ja käyttöön, laitettuaan tilan säädettyyn kuntoon, kaikella ahkeruudella ja käytöllä niin että se vapaavuosien jälkeen on täysin kunnossa, sekä kaikki velvoitteet ja rasitteet sittemmin voidaan siitä lyhentämättöminä suorittaa, minkä vuoksi Kruununvouti ja alueen nimismies tulevat tarkoin katsomaan ja huolehtimaan vuosittain sekä lisäksi että hakija tästä kaikesta päätöksen jättää Kruununvoudinkonttorille jotta uudistalo tulee merkatuksi maakirjaan mikä kaikki asianomaisille noudatettavaksi saatetaan.
Oulun lääninkonttori 12. päivänä huhtikuuta 1856
A. Lavonius