Saamelaisten nykyinen oikeusasema Suomessa

Suomen saamelaiset ovat suomen kansalaisia, joten heillä on kaikki Suomen kansalaisille kuuluvat oikeudet. Saamelaisilla samoin kuin muullakin saamelaisalueen paikallisella väestöllä on
a) kalastusoikeus valtion vesiin
b) metsästysoikeus valtion mailla
c) poronhoito-oikeus valtion mailla sekä lisäksi poronhoitolain mukaan poronhoito-oikeus myös yksityisille maille jopa niin, että saamelaisten kotiseutualueella ei edes pihoja, puutarhoja eikä muitakaan erityiseen käyttöön otettuja alueita ole poroilta rauhoitettu, vaan poroilla on vapaa pääsy kaikkialle muualle paitsi viljelyksille
d) jokamiehen oikeudet

Suomessa on elinkeinon vapaus, joten myös saamelaisilla on elinkeinovapaus.

Saamelaisilla on oikeus harjoittaa omaa kulttuuriaan. Aikaisemmin kulttuurikäsite ei sisältänyt kulttuurin materiaalista puolta vaan yksinomaan henkisen puolen. Saamelaislakiehdotuksessa väitetään kuitenkin, että saamelaisten kohdalla kulttuurin materiaalinen puoli (poronhoito, metsästys, kalastus) liittyy henkiseen puoleen muodostaen saamelaisen elämänmuodon; tällä pyritäänkin siihen, että elinkeinot ja maa olisivat suojatut saamelaisille saamelaisalueella yksinoikeus ns. saamelaisväestölle. Kuitenkin kulttuuri, käsittipä se sitten sekä henkisen että aineellisen puolen, on koko alueen alkuperäisen väestön yhteinen kulttuuri eikä vain rajatun saamelaisväestön kulttuuri.

Kulttuuri on niin arvokas asia, ettei siitä pitää kenenkään vapaaehtoisesti luopua, eikä varsinkaan silloin toisen hyväksi kun oikeushistorialliset perusteet ovat enemmän kuin kyseenalaisia. Kulttuuria tuleekin kehittää koko väestön kannalta tasapuolisesti.

Lisäksi porotila-, luontaiselinkeino-, koltta-, porotalous- ja poronhoitolaki turvaavat luontaiselinkeinoista elävien toimeentulon. Näiden lakien vaikutuksesta luontaiselinkeinosta toimeentulonsa saavat saamelaiset ovat tilallisia eli heillä on myös maata yksityisomistuksessa. Mitä tällä lailla Suomessa sitten palautettaisiin saamelaisille? Kaikki oikeudet, jotka ehdotetaan palautettavaksi saamelaisille, ovat jo saamelaisilla. Ns. "vietyihin oikeuksiin" yksinoikeutta saamelaisilla saamelaisten kotiseutualueella ei ole. Uuden oikeusaseman luomista saamelaisille, sen perusteella tapahtuvaa yksinoikeuksien luomiseen ja valtajärjestelmän muutokseen ei ole minkäänlaista tarvetta, sillä tämä alue on kotiseutualue tuhansille muillekin kuin saamelaisille.

Etnisyys

Etnisyydellä tarkoitetaan kansallisuutta tai kansanryhmää, joka eroaa muusta väestöstä, esim. suomalaisuus on etnisyyttä. Etniselle vähemmistölle on ominaista:
1) yhteinen alkuperä (ei vain biologinen)
2) pitkä historia
3) rotu, kieli, uskonto, tavat
4) yhteinen identiteetti eli henki1öt tiedostavat kuuluvansa ryhmään.

Aitoa etnisyyttä ei enää ole, koska kansat ja kansanryhmät ovat enemmän tai vähemmän sekoittuneet keskenään, samoin kulttuurit ja tavat ovat saaneet vaikutteita toisistaan ja osittain sulautuneet toisiinsa. Nykyisin etnisyys palvelee lähinnä kaupallisia tai poliittisia tarkoitusperiä. Esim. saamelaiset ja lappalaiset pukevat lapinpuvut ylleen ja järjestävät kulttuuritapahtumia edistääkseen kaupallisuutta ja muita omia tarkoitusperiään sekä virolaiset korostavat sukulaisuutta suomalaisten kanssa, saadakseen tukea omille poliittisille pyrkimyksilleen jne.

Alkuperäiskansa-etnisyyden ja vähemmistöjen erityislaji on alkuperäiskansa. Kysymyksessä ei ole aikojen alusta ollut vaan kansa, joka on asunut alueella kansallisvaltioiden syntyajoista lähtien. Alkuperäiskansan erityispiirteitä ovat: 1) valtion vähemmistö 2) oma kulttuuri 3) sidos perinteisiin luontaiselinkeinoihin 4) historia kansallisvaltioiden syntyajoista lähtien.

Mikä saamelainen on? Saamelaislakiehdotuksen mukaiset saamelaiset ovat lappalaisista kielellisesti, verotuksellisesti ja ajallisesti rajattu ryhmä. Alkuperäiskansoista annetun määritelmän mukaan lappalaiset ovat alkuperäiskansa. Ovatko lappalaiset sitten etnisen vähemmistö?

1) Lappalaisia on määrällisesti paljon enemmän kuin nykyiset saamelaiset

2) Lappalaisilla on oma identiteetti joka ei poikkea etnisten saamelaisista

3) Lappalaiset haluavat ainakin osittain pitää yllä omia erikoispiirteitään

4) Lappalaisilla on osittain oma kieli

5) Lappalaisilla on oma kulttuuri

6) Lappalaiset ovat valtion vähemmistö

Saamelaiset ovat siis vähemmistöstä vähemmistö eli he ovat lähinnä alueen muusta lappalaisväestöstä kielellisesti poikkeava ryhmä; ryhmä, jolla lapinkieli (saamen kieli) on säilynyt nykypäivään. Saamelaisia voidaan pitää kielellisenä vähemmistönä verraten alueen muuhun väestöön, joita niin saamelaisia kuin myös alueen lappalaisia voidaan pitää mahdollisena yhtenäisenä etnisenä vähemmistönä edellyttäen, että lappalaiset haluavat olla vähemmistö.

Etnisyys, saamelaiskäräjälakiehdotus ja hallituksen esistys ILOn sopimuksen ratifioimiseksi

Saamelaismääritelmä rajaa saamelaiseksi henkilön, joka itse tai jompikumpi vanhemmista tai ainakin yksi isovanhemmista on ensimmäisenä kielenään oppinut saamen kielen, sekä kaikki ne henkilöt, jotka ovat henkikirjoissa tai maakirjoissa lapinveroa maksaneiden kalastaja-, metsästäjä- tai tunturilappalaisten jälkeläisiä.

Etnisyyden määritelmän mukaan kieli kuuluu yhtenä tekijänä etnisyyden luokittelussa, mutta pelkkä kieli ei yksinään riitä. Yhteinen alkuperä (ei vain biologinen), yhteinen historia, yhteinen rotu, yhteinen uskonto, yhteiset tavat, yhteinen alue, yhteinen identiteetti ovat lappalaisten ominaisuuksia. Etnisyyttä ei voida rajata ahtaalla saamelaismääitelmällä, joka tässä tapauksessa on myös hyvin lähimenneisyydestä eli noin 100 vuoden takaa. Samoin verotusperuste lappalaisen/saamelaisen määrittelyssä on virheellinen. Esim. suomalainen on suomalainen maksoipa hän veroa tai ei, joten myös lappalainen on lappalainen maksoipa hän lapinveroa tilastaan tai porolaitumesta tai oli kokonaan veroa maksamatta. Saamelaislaikäräjälakiehdotuksen sisältö paljastaa sen, että saamelaisuus pyritään määrittelemään etnisyydellä pelkästään taloudellisen edun ja vallan tavoittelun takia. Oikea, aito etnisyys ei ole materiaalista vaatimusta, vaan henkistä yhteenkuuluvuutta. Suomalainen on suomalainen köyhänäkin.

Saamelaiskäräjien ajama ahdas kieliperusteinen saamelaismääritelmä jättää suuren joukon alkuperäisväestöstä statuksettomiksi. ILOn yleissopimuksen mukaan heillä on kuitenkin oikeus itseidentifioitua alkuperäisväestöön ilman että valtio tai Saamelaiskäräjät voi sen kieltää tai estää.

Todettakoon selvyyden vuoksi, ettei alkuperäiskansan määritelmän mukaan kieli tai etninen perusta ratkaise yhtään mitään. Tekemällä ahdas määritelmä tai tulkitsemalla määritelmää vielä ahtaammin, täysin toisin kuin esimerkiksi Norjassa, varmistetaan vain se, että syntyy kaksi alkuperäiskansaa ja kaksi hallintojärjestelmää ja alati jatkuvat riidat näiden kesken. Sitäkään ei voi lailla estää, mutta se on vielä estettävissä, kunhan valtio ymmärtää velvollisuutensa ja toimii sen mukaisesti.

Joten se, että Suomi on tunnustanut saamelaiset alkuperäiskansaksi ei ratkaise vielä maaomistuksen oikeudellista ja muuta perustaa, koska ensin on selvitettävä, ketkä ovat olleet liikamaan tai nykyisen valtion hallinnoiman maan alkuperäiset omistajat. Sen selvittämistä edellyttää myös ILO-sopimus. Näin ollen saamelaiset alkuperäiskansana eivät siten voi vaatia itselleen ratkaisuvaltaa siihen, miten perustuslailla suojattujen ja Korkeimman Oikeuden tuomiolla vahvistettujen (vesipiirirajankäynti) verolappalaisten maa- ja vesioikeuksien käyttö järjestetään.

Hallituksen esitys ei siis perustu omistusoikeuden selvittelyyn yhtäjaksoisena ketjuna ja tapahtumasarjana eri vuosisadoilta tähän päivään asti, vaan puhtaasti aikaisemmin etnopoliittisiin seikkoihin.