Maanmittauslaitos on 12. helmikuuta 2002 päivätyssä lausunnossaan (MML/28/08/2001) (lausunto saamelaistoimikunnan mietinnön johdosta) todennut seuraavaa.

Erityisesti on vielä tässä yhteydessä todettava, ettei isojakolainsäädäntöön sisältynyt mitään sellaisia säännöksiä, joiden nojalla olisi omistajalta/haltijalta otettu pois hänen omistamaansa/nauttimaansa aluetta tai erityistä etuutta. Isojakoa koskevalla lailla tai isojaon toimittamisella ei myöskään ollut sellaista vaikutusta, että se olisi estänyt tai kaventanut saamelaisten tai muidenkaan paikallisten asukkaiden mahdollisuutta poronhoitoon, kalastukseen, metsästykseen tai muiden luontaiselinkeinojen harjoittamiseen. Maanmittauslaitoksen käsityksen mukaan siitä historiallisesta perustasta, että Lapissa perinteisesti ennen isojakoa harjoitettiin hyvin laajasti luontaistaloutta, johtuu, että nykyäänkin paikallisilla asukkailla on maanomistuksesta riippumaton poronhoito-oikeus ja muuta Suomea laajemmat yleisoikeudet kalastukseen ja metsästykseen. Edelleen voidaan todeta, ettei isojaon jälkeisellä asutuslainsäädännöllä tai kiinteistönmuodostamislainsäädännöllä ole ollut saamelaisten oikeuksia tai maanomistusta kaventavaa vaikutusta, vaan päinvastoin erityislainsäädännöllä on nimenomaan suosittu saamelaisten maanomistuksen lisääntymistä ja parannettu luontaiselinkeinojen harjoittamismahdollisuuksia.

Maanmittauslaitoksen keskushallinto katsoo, että sikäli kuin ILO:n alkuperäissopimuksen 169 ratifioinnin vuoksi tai muutoin ryhdytään erityistoimenpiteisiin saamelaisten aseman edistämiseksi maankäytön osalta, ei toimenpiteiden perusteena voi olla aikaisempien maanomistusta koskeneiden toimenpiteiden tai lainsäädännön virheellisyys ja virheiden korjaaminen, koska Maanmittauslaitoksen käsityksen mukaan tällaisia virheitä ei ole tapahtunut. Aikaisemmin on muun muassa lainsäädännön yhteydessä katsottu olevan epäselvyyttä Lapin maanomistusoloista. Maanmittauslaitoksen mielestä maan omistusoikeuden suhteen ei Lapin alueella ole epäselvyyttä, vaikka toisenlaisiakin väitteitä asiasta on esitetty. Maanmittauslaitoksen mielestä Haatajan aikaisemmin mainittu selvitys ja Wirilanderin uusi selvitys osoittavat johdonmukaisesti sen historiallisen ja lainsäädännöllisen kehityksen, johon nykyinen kiinteistönjaotus ja omistusoikeus Lapissa perustuu.