Tämä kysymys nousi mieleen kuunnellessani Klemetti Näkkäläjärven puhetta saamelaiskulttuurikeskus Saajoksen avajaisissa tämän vuoden huhtikuun 3 päivänä. Saamen kansasta on lausuttu monenlaisia yleistyksiä, vaikka saamelainen termi on kaikkea muuta kuin helposti rajattavissa suhteessa todellisiin alkuperäisasukkaisiin lappalaisiin. Niin monen kertymää se on.

Lappalaisväestön levittäytyminen historian kuluessa laajalle alueelle Lappiin on alkuperäisväestön määrittämisessä olennaista, minkä Näkkäläjärvi pyrkii torjumaan syytöksillä saamelaisiin kohdistuvilla sulauttamispyrkimyksillä. Sellainen väite ei jätä ketään historiasta tietoista ihmistä kylmäksi. Asiaan liittyy monia emotionaalisia mielleyhtymiä, joita ovat halu kieltää todellinen asutushistoria ja faktat alkuperäisväestön muodostuksessa.

Näkkäläjärven ajatusmaailmassa saamen kansa on alkuperäiskansaa aina silloin, kun hänen johtamansa valtakoneisto haluaa oikeutusta vaatimuksilleen saamelaisrekisteriin kelpaamattomien lappalaisten maiden omistus- ja hallintaoikeuden siirtämisestä saamelaiskäräjien yhteydessä perustettavaksi esitetyn maankäyttöneuvoston hallintaan. Muulloin tätä oletusta ei tehtäisi.

Saamen kansasta on Näkkäläjärven kehitelmin on tehty uskon ja opin järjestelmä sekä itseisarvo, jolla ei ole enää mitään tekemistä koko alkuperäiskansakysymyksen ja sen ratkaisun kanssa. Kliseemäisillään se näkyy saamelaiskäräjien vaatimuksissa ratifioida alkuperäis- ja heimokansoja koskeva ILOn yleissopimus.

Paikalleen pysähtyneen ja yksitasoisen, suorastaan dogmaattisen poronhoitokulttuurin harjoittamisen turvaamista on yritetty saamelaismääritelmän kautta siirtää saamen kansalle. Saamen kansan tarpeet julistettiin alkuperäiskansan kriteereiksi. Tällaiset tarpeet Näkkäläjärvi on yksipuolisesti määritellyt ylhäältä päin välittämättä tiedossa olevista tosiasioista pätkääkään.

Hänen saamen kansaa ylistävillä arvoilla ja käytännöillä on hyvin vähän yhteistä Ylä-Lapin paikallisyhteisöissä elävien saamelaisten ja lappalaisten keskuudessa. Saamen kansa on hänen ajattelussaan ikään kuin jakamaton, saamelaisrekisterin muodostamalla muurilla erotettu, vaikka tilanne todellisuudessa on varsin epäyhtenäinen. Saamelaiset polveutuvat varsin erilaisista lähtökohdista kiistattomalla tavalla.

Näkkäläjärven puhe osoitti, että vain hän uskoo tietävänsä saamen kansan tarpeet ja tahdot. Tällä hetkellä saamelaiskäräjien johdossa oleva eliitti vaatii kaiken tiedossa olevan historian ja tutkimustiedon vastaisesti ILOn yleissopimuksen ratifiointia. Vaatimus perustuu enemmän ideologiaan kuin historiallisiin faktoihin. Saamelaisia alkuperäisempää väestöä syytetään rasisteiksi, kun he vaativat alkuperäiskansan statusta itselleen. Heiltä pyritään estämään mitä kummallisimmilla perusteilla polveutumiseen ja itseidenfikaatioon perustuva näyttö kuulumisesta alkuperäisväestöön. Järjettömyyden huippua edustavat viimeisimmät kannanotot, ettei alkuperäisyys ole lainkaan kysymys polveutumisesta; tämä kuulostaa itsensä kieltämiseltä.

Nämä lappalaisten esiin nostamat faktat Näkkäläjärvi on kieltäytynyt tunnustamasta, koska se estäisi hänen pyrkimyksensä palauttaa saamelaisille valtion aikoinaan saamelaisilta laittomasti ottamat maat takaisin saamelaisille ja tulla siten ILOn yleissopimuksen ratifioinnin avulla alkuperäiskansojen muodostaman yhteisön yhdenvertaiseksi jäseneksi.

Tässä ideologiassa näkyy saamelaiskäräjien puheenjohtaja Näkkäläjärven ylimielisyys alueen todellista alkuperäiskansaa lappalaisväestöä kohtaan. Kannanotollaan hän katsoo voivansa karsia todellisuudesta pois ne osat, joita saamen kansa ei tarvitse, eikä anna kansan itse tehdä tätä karsintaa. Tämä on osoittaa mihin on tultu, joten tällaiselle järjettömyydelle on aika panna piste.