Rahoitusta ILO-sopimukseen liittyvien maankäyttökysymysten selvittämiseen

Maaseudun kehittämisrahaston (Makera) in myöntänyt tutkimusrahoitusta ILO-sopimukseen liittyvien maankäyttökysymysten selvittämiseen, kts. tiedote: Tutkimusrahoitus ILO-sopimukseen liittyvien maankäyttökysymysten selvittämiseen

Kommentti


Makeran tutkimusrahoituspäätös (130 000 euroa) päätös osui oikeaan saumaan, mikäli ajatellaan koko tätä Saamelaiskäräjien ajamaa hanketta ILO-sopimuksen ratifioimiseksi. Selvityksen laatiminen on välttämätön, jotta tiedetään edes mistä on kysymys. Itse olen tutustunut saamelaiskäräjien ihmisoikeusasiantuntija Scheininin viimeisimpään lausuntoon, jossa hän vaatii Suomea ratifioimaan ILO-sopimuksen. Scheininin lausunto on kaukana vallitsevasta todellisuudesta. Lausunto osoittaa, että hän ei selvästikään ole tietoinen saamelaisten ja muun väestön pitkälti samanlaisesta historiasta, samanlaisista oikeuksista, yhteisestä kulttuuriperinnöstä ja saamelaisten ja lappalaisten sukulaisuudesta. Hänen esitystensä toteuttaminen pikemminkin johtaisi saamelaiset umpikujaan ja loisi saamelaisille enemmän ongelmia kuin mitä se pyrkii poistamaan.

Ongelmana tässä Joonan projektissa näen sen, että Joona on puhdas yhteiskuntatieteilijä ja ILO-sopimuksen keskeisten artiklojen tulkitseminen vaatii erityisesti juridista tulkintaa ja selkeää käsitystä siitä mitä kaikkea olemassa olevassa lainsäädännössä olisi muutettava, mikäli sellaiseen tarvetta ilmenee.

Mikäli ILO-sopimuksen ratifioinnin valmistelua jatketaan, on tehtävä yhteiskunnallis/juridinen olosuhdeanalyysi, ilman sitä joudutaan pian palaamaan lähtöruutuun. Tanja Joonan työ muodostaa hyvän alun, mutta hän tarvitsee avukseen oikeudellista asiantuntemusta keskeisten maaoikeusartiklojen avaamisessa. Vasta sen jälkeen tiedetään, onko edellytyksiä jatkaa koko sopimuksen ratifiointiprosessia vai tuleeko peli viheltää poikki. Tämän päätöksen tekemiseen tarvittavaa tietoa ei ole vielä tarpeeksi. Lapin yliopistossa professorina toiminut Pertti Eilavaara on paneutunut mm. Norjan ongelmiin ILOn sopimuksen toimeenpanossa ja soveltamisessa. Hän voisi olla oikea henkilö täydentämään Joonan tutkimusprojektia tuomalla siihen myös varmalla pohjalla olevan oikeustieteellisen näkökulman.

Oslon yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Carl Fleischer on perehtynyt kysymykseen ILOn sopimuksen soveltuvuudesta tilanteessa, jossa saamelaiset ovat eläneet järjestäytyneen yhteiskunnan osana jo pitkään. Fleischer on tunnettu suorapuheisuudestaan ja selkeydestään. Näistä ominaisuuksista voisi olla apua Suomen tilanteessa jossa sopimuksen ratifiointiasiassa vallitsee kohtalainen hämmennys.