Markus Lohelle

Lähetän Teille vetoomuksen liittyen julkisuudessa jatkuvasti esitettyyn vaatimukseen n.s. lappalaisperusteen poistamisesta saamelaiskäräjälaista.

Edellisen eduskunnan aikana puolustitte tämän etenkin inarinsaamelaisille tärkeän perusteen jättämistä lakiin. Valiokunnassa kahteenkin eri otteeseen kuultavana olleena asiantuntijana ihmettelen, miksi nyt olisitte ajamassa saman perusteen poistamista laista.

Teillä on perustuslakivaliokunnan jäsenenä eräs etu puolellanne, jota muilla saamelaislakityöryhmän jäsenillä ei ole: peruslakivalionunna arkistossa olevat asiantuntijalausunnot, jotka koskevat rauennutta hallituksen esitystä saamelaiskäräjälain muuttamiseksi. Siellä on myöskin minun kaksi lausuntoa vuosilta 2014 ja 2015.

Perustuslakivaliokunta on paljon vartijana. Se on yksi eduskunnan nykyisistä 15 valiokunnasta. Siinä, kuten muissakin pysyvissä erikoisvaliokunnissa, on 17 jäsentä ja 9 varajäsentä. (Eduskunnan työjärjestys 17.12.1999/40) Perustuslakivaliokunnan tehtävänä on puhe-miesneuvoston hyväksymien yleisohjeiden mukaan: valmistella asiat, jotka koskevat perustuslakia taikka perustuslain kanssa läheisessä asiallisessa yhteydessä olevaa lainsäädäntöä (TJ 32 §:n 4 mom.), antaa lausunto perustuslainsäätämisjärjestyksessä säädettäviksi ehdotetuista lakiehdotuksista sekä sen käsiteltäviksi lähettyjen muiden lakiehdotusten ja asioiden perustuslainmukaisuudesta ja suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin (PL 74 §, TJ 38 §:n 2 mom.), tarkastaa ehdotukset eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan vaalisäännön sekä eduskunnan oikeusasiamiehen johtosäännön säätämisestä, tarkastaa hallituksen toimenpidekertomus ja tehdä siitä aiheutuvat ehdotukset (TJ 32 §:n 4 mom.), valmistella ns. ministerivastuuasiat (PL 114 §), arvioida eduskunnan oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiehen vaalia varten tehtävään ilmoittautuneet (TJ 11 §:n 1 mom.), sekä ratkaista menettelytapaa koskevat ristiriidat eduskunnan ja puhemiehen välillä, jos eduskunta ei PL 42 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa ole tyytynyt puhemiehen menettelyyn.

Perustuslakivaliokunta käsittelee vaalilainsäädäntöä, ylimpiä valtioelimiä (ei kuitenkaan tehtäväjakoa ministeriöiden kesken) ja Ahvenanmaan itsehallintoa sekä kansalaisuus-, kieli- ja puoluelainsäädäntöä koskevat asiat. Perustuslakivaliokunta käsittelee myös valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen kertomukset. Oleellista perustuslakivaliokunnan työssä on etenkin lakien perustuslainmukaisuuden ennakkovalvonta. Monissa muissa maissa lakien perustuslainmukaisuuden valvonta on delegoitu tuomioistuimille, jotka jälkikäteen eli vasta lain säätämisen tai voimaantulon jälkeen arvioivat lain yhteensopivuutta perustuslain kanssa. Vuoden 1995 perusoikeusuudistuksen ja vuoden 2000 perustuslain myötä tuomioistuimille on kuitenkin myönnetty oikeus ja velvollisuus antaa etusija perustuslain säännöksille, jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säädöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa (PL 106 §).

Perustuslakivaliokunnan jäsenenä olette eritäin tärkeässä roolissa silloin kun keskustellaan sotesta ja laajemmin maakuntahallinnon rakentamisesta, joka on Lapin laajuudesta ja erityisolosuhteista johtuen hyvin tärkeä kysymys maakunnan kaikille asukkaile. Kansanedustajana edustatte - myös perustuslakivaliokunnassa - paitsi valitsijoitanne ja vaalipiiriänne eli maakuntaanne myös koko Suomea ja sen kaikkia asukkaita. Vastuunne saamelaisesta alkuperäiskansasta - johon itse kuulun - ja Suomen Lapin jatkuvan asumisensa ja polveutumisensa puolesta tosiasiallisesta alkuperäisväestöstä, lappalaisista (eli metsä- ja kalastajasaamelaisista, inarinsaamelaiset ja koltat mukaan lukien) on poikkeuksellisen suuri. Toivon, ja haluaisin uskaltaa luottaa siihen että ymmärrätte tämän vastuunne, ja että paineenkin alaisena etsitte ja ajatte vain sellaisia ratkaisuja, jotka noudattavat Suomea sitovia ihmisoikeussopimuksia ja kansainvälisen alkuperäiskansaoikeuden perusperiaatteita. Tästä viimeksi mainitussa asiassa vallitsee meillä paljon sekaannusta, myös saamelaiskäräjien taholla. Pelkkä nopea ratkaisu juuri nyt tässä tilanteessa ei tiedä hyvää, jos se on perusteiltaan väärä, vaan tarvitaan uutta ajattelua tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden vankalla pohjalla seisten.

Vaikeat, saamelaisten rajaamiseen ja itsehallinto-oikeuteen liittyvät ongelmat ovat uusilla malleilla ratkaistavissa tavalla, joiden tulisi täyttää myös poro- eli pohjoissaamelaisten oikeutetut vaatimukset. Näitä kysymyksiä kauan ja läheltä seuranneena olen niin Teidän kuin koko perustuslakivaliokunnan käytettävissä niin tausta-asiantuntijana kuin virallisesta kuultavana asiantuntijana.