Inarissa pidettiin 14-15.8.2013 alkuperäis- ja heimokansoja koskeva konferenssi. Tilaisuudessa esiintyi ILOn sopimuksen valmistelun keskeinen asiantuntija Lee Swepston. Hänen mukaansa jokainen yleissopimusta valmisteleva maa joutuu määrittelemään mikä on sen alueella asuva alkuperäiskansa ja mikä ei ole. Tarvitaan siis selvitys - ja etenkin kun uusi tutkimus sitä vaatii - eli kysymys on kaikkien mahdollisesti osallisten ryhmien perus- ja ihmisoikeuksista sekä tietenkin myös aineellisista oikeuksista. Alkuperäiskansojen yleissopimuksella ei ole missään määritelty kirjoittaa uusiksi minkään valtion historiaa. Ja miten niin voitaisiinkaan tehdä?

Swepstonin mukaan ILO 169 -yleissopimus ei tuo saamelaisille tai muillekaan mitään subjektiivisia oikeuksia johonkin toiseen ryhmään ja heidän oikeuksiinsa nähden. Swepstonin mukaan sopimus ei voi viedä, vähentää tai heikentää kenenkään nyt olevia tai myöhemmin todettavia oikeuksia. Koko yleissopimus ei siis koske kenenkään yksityisiä oikeuksia, vaan siitä että valtio luopuu sille kuuluvasta vallasta päättää joistakin asioista. Ei kuitenkaan lainkäytöstä eikä lainsäädäntövallasta. Swepstonin mukaan Suomi on käytännössä jo poistanut sopimuksen ratifioinnin tiellä olevat esteet ja ratifioimisessa on kysymys symbolisesta eleestä.

Valtion on siis ILO-ratifiointia harkitessaan määriteltävä muun muassa ensin, mitä oikeuksia ja asema lappalaisvähemmistöllä on nykytutkimusten mukaan. Se voi merkitä, että lappalaisten osallistumisoikeutta on laajennettava. Tämä voi johtaa siihen, että kyse on kokonaan muusta kuin saamelaiskäräjiä koskevasta järjestelmästä.

Paitsi ettei yleissopimus voi viedä keneltäkään oikeuksia jonkun toisen hyväksi, ei se myöskään synnytä kokonaan uusia oikeuksia. Tämä konkretisoitui Norjassa sen ratifioidessa sopimuksen. Toisaalta sopimus luo valtiolle erityisperusteen palauttaa oikeuksia kaikille niille, jotka ovat niitä valtion toimesta joskus menettäneet. Tarvitaan siis tältäkin osin lisäselvityksiä ja ehkä paljonkin. Ja nuo selvitykset kustantaa valtio.

Tilaisuudessa esiintyi myös videon välityksellä Martin Scheinin, jonka näkemykset olivat aivan toisenlaiset kuin Swepstonilla. On kyllä ollut mielenkiintoista seurata jo pitkään kuinka ihmisoikeusasiantuhtijana ja YK:n ihmisoikeusraportoijana askarteleva Martin Scheinin on edistänyt aktiivisesti Suomessa perus- ja ihmisoikeuksia loukkaavaa prosessia. Siitä on nimittäin kysymys, jos Lapissa etniseen saamelaiseen ryhmään rajaten historiallisesti heitä vanhempi alkuperäinen väestö, lappalaiset - tai jos halutaan käyttää määritystä statuksettomat saamelaiset - ajettaisiin historiallisilla asuinalueillaan tuon historian ulkopuolisiksi. Tuollaiseen vedätykseen ei Suomella ihmisoikeuksia maailmalle julistavana valtiona ole yksinkertaisesti varaa.