Alkuperäiskansa saamelaiset koostuvat Suomessa erilaista elämäntapaa ja -kulttuuria harjoittavista ryhmistä. (kansainvälisesti; way of live, ”elämämme”) Keskinäiset kiistat johtuvat pääosin ryhmien välisestä kilpailusta resursseista ja elintilasta luonnossa. Porosaamelainen enemmistö ei elä Inarijärven kalastajasaamelais vähemmistön elämää, eikä päinvastoin. Eri ryhmät eivät myöskään puolusta, eivätkä voi edustaa toisiaan. (vrt. Lakityöryhmän jäsenen, kansanedustaja Raimo Piiraisen puheenvuoro eduskunnassa, lain lähetekeskustelussa: ”Alusta alkaen huomasin, että siellä oli ryhmiä, jotka ajoivat vain omia etujaan”, sekä lisäksi on huomioitava lakityöryhmän jäsenen, OTT Juha Joonan eriävä mielipide)

Oikeusministeriön mukaan SaKä- lakiuudistuksessa on edettävä saamelaiskäräjien enemmistön mukaan. (Pekka Timonen ja Yrsa Nyman PLV:n kuuleminen 25.1.2023 Helsingissä) Ei alkuperäiskansa vähemmistön vähemmistöryhmien, inarinsaamelaisten, tai metsäsaamelaisten elämää ja kulttuuria voi ratkaista saamelaiskäräjillä niskan päällä, enemmistönä olevan ja resursseista muiden ryhmien kanssa kilpailevan porosaamelaisryhmän mielipiteen mukaan. Se johtaa tilanteeseen, jota kuvaillaan; Referee artikkeli 30.9.2022 Välitalo, Veera; Oikeustiede - Jurisprudentia LIV:2021 s. 369–428; ”Kulttuurinen kansanmurha kohdistuu ihmisryhmän traditioihin, arvoihin, kieleen ja muihin tekijöihin, jotka tekevät kyseisestä ryhmästä erottuvan. Taustalla on ajatus, että tuhoamalla ihmisryhmän kulttuurinen aines voidaan ryhmän olemassaolo tosiasiassa hävittää yksikkönä, vaikka kaikki sen jäsenet jäisivät eloon.”

1. Ovatko eri alueilla ja omissa kulttuureissaan elävien saamelaisen alkuperäiskansan osien -ihmis ja perusoikeudet saamelaiskäräjien porosaamelaisten enemmistön mielipiteellä ratkaistavia asioita?

2. Eikö perustuslain 22§ mukaan, julkisen vallan ja OM:n ja virkamiesten tehtävänä ole turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen yhdenvertaisesti myös vähemmistön vähemmistöille?

Perustuslaki §22 Perusoikeuksien turvaaminen.

Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

Lain valmistelua ei ole toteutettu PL:n §22.2 mukaisesti. (Inarinsaamelaiset eivät ole päässeet heitä itseään koskevan lain valmistelu työryhmään, useista OM:lle tehdyistä esityksistään ja vaatimuksistaan huolimatta.)

3. Ovatko kuntakiintiöt Suomen alkuperäiskansa saamelaisten kielen ja kulttuurin itsehallintoelimen, Saamelaiskäräjien laissa tärkeämpiä, kuin kaikkien alkuperäiskansaan kuuluvien saamelaisryhmien huomioiminen ja mukana olo, keskenään yhdenvertaisesti, perustuslain 6§ mukaisesti.

Esityksen mukaan säädetään vaalien nk. kuntakiintiöt.

Saamelaiset koostuvat luonnonolosuhteiden antamien mahdollisuuksien mukaan pääelinkeinoiltaan, elintavoiltaan ja kulttureiltaan toisistaan poikkeavista, eri alueilla elävistä ja keskenään resursseista kilpailevista ryhmistä. (Vrt. Kanadassa ”Lubicon Lake Band on suhteellisen itsenäinen, sosiokulttuurinen ja taloudellinen ryhmä. Sen jäsenet ovat jatkuvasti asuttaneet, metsästäneet, pyytäneet ja kalastaneet laajalla alueella, joka kattaa noin 10 000 neliökilometriä Pohjois-Albertassa ikimuistoisista ajoista lähtien.” (Lubicon Lake Band v. Canada, Communication No. 167/1984 (26 March 1990), U.N. Doc. Supp. No. 40) (vrt. inarinsaamelaiset Inarijärven alueelta, Suomeen asutetut kolttasaamelaiset Sevettijärven ja Nellimin alueelta ja porosaamelaiset, joita nyt jo, 1800 luvulta jatkuen, on Inarissakin, sekä kaikilla muillakin noilla alueilla. Kanadassa tällaisia alkuperäiskansa yhteisöjä sanotaan Bandeiksi)

Kari Kyrö
Saamelaiskäräjien jäsen