Inarin lapinkylä oli jo Ruotsinvallan aikana 1700-luvulla jakaantunut eri maakirjakyliin, joita olivat: Ivalojoen kylä, Padarinkylä, Muddusjärven kylä ja Paatsjoen kylä. Jokaisella kylällä oli lailliset rajat, jotka selviävät Georg Wahlenbergin kartasta vuodelta 1802. Inari vastaanotti porolappalaisia vasta 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella. Inarin kanta-asutushan on puhtaasti kalastajalappalaisia, jotka perustivat uudistiloja 1760-luvulta lähtien mutta todellinen uudistilojen perustamisen "buumi" alkoi kylittäin seuraavasti.

Kyrön kylä

Kylän kantatilan perusti Kittilän verolappalainen Henrik Mikkelsson Kyrö yhdessä Inari verolappalaisen Hindrik Hindrikinpoika Kuvan kanssa vuona 1758.2 Hindrik Kuva oli mahdollisesti Henrik Kyrön appi tai lanko. Tämän kantatilan pojat erottivat vuoden 1749 lapinsäädöksen 11 §:n mukaisesti itselleen uudistilat vuosina 1797, 1830, 1831. 1830-luvulla alkoivat myös Inarin kantalappalaiset Morottajat ja Saijetsit sekä heidän jälkeläisensä perustaa omia uudistiloja. Vuoteen 1900 mennessä oli Kyrön kylässä 36 kantatilaa, joista 1850-luvun loppuun mennessä oli perustettu 18. Kyrön kylän tilakanta on näiden kolmen kantasuvun sekä heidän jälkeläistensä perustamia ja käytännössä kyläjako määritteli hyvin pitkälle myös keskinäiset avioliitot.

Muddusjärven kylä

Kylän kantatilan No1 perusti Inarin lappalainen Juhani Aikio vuonna 1760. Tämän jälkeen kylä eli pitkän tovin ilman uusia kantatiloja lukuun ottamatta papin ja kappalaisen tiloja, jotka perustettiin vuosina 1835 ja 1859. Inarin kantalappalaiset aloittivat omien uudistilojensa perustamisen 1850-luvun alkupuolella ja 1870-luvulla oli tiloja 21 sekä 1900-luvun alkuun mennessä oli kylään perustettu jo 31 kantatilaa. Kaikki Muddusjärven kylän kantatilat perustettiin pääsääntöisesti Inarin kantalappalaissukujen toimesta, joita olivat: Aikio, Mujo, Sarre, Valle, Mattus, Paltto, Kuuva ja Morottaja.

Paadarin kylä

Padarin kylän uudistiloja alkoivat perustaa Inarin kantalappalaiset vuodesta 1851 alkaen kun Heikki Mattus perusti kantatilan No1. Kehitys jatkui ripeänä ja 1860-luvulla oli perustettu kaikkiaan 11 tilaa ja 1900-luvun alkuun mennessä 17 kantatilaa. Näiden tilojen perustajina oli Inarin kantalappalaissuvut: Mattus, Aikio, Paltto, Saijets, Paadar, Morottaja ja Sarre sekä heidän vävynsä Samuli Angeli (vmo Gunilla Aikio) ja Matti Eira (vmo Valborg Aikio), jotka tulivat Enontekiön Peltovuomasta.

Alueelle tulleet porolappalaiset perustivat tiloja vasta 1900-luvulla lukuun ottamatta Nils Kitin perustamaa tilaa vuonna 1884.

Ivalon kylä

Ivalon kylän ensimmäisen kantatilan perusti Inarin kantalappalainen Pekka Saijets 1857. Kylän neljä ensimmäistä kantatilaa kuudesta perustettiin kaikki 1850-luvulla ja loput kaksi vuosina 1883 ja 1895. Tilat on kaikki perustettu Inarin kantalappalaissukujen Saijets, Valle, Paadar, Morottaja ja Aikio toimesta.

Paatsjoen kylä

Paatsjoen kylän kantatilan perusti Inarin lappalainen Matti Kuuva vuonna 1866 ja 1870-luvun loppuun mennessä oli tiloja perustettu jo kaikkiaan seitsemän kappaletta. Vuosisadan loppuun mennessä oli kylän 14:sta kantatilasta perustettu jo 12. Kaikkien tilojen perustajana olivat Inarin kantalappalaissuvut: Kuuva, Musta, Paltto, Morottaja, Valle, Saijets, Paadar ja Sarre.

Näätämön kylä

Näätämön kylän kantatilan perusti vuonna 1883 Juhani Suorajärvi ja vuoteen 1886 mennessä oli seitsemästä kantatilasta perustettu jo viisi kappaletta. Puuttuvat kaksi kantatilaa perustettiin vuosina 1895 ja 1896. Seitsemästä kantatilasta ainakin kolme perustettiin Inarin kantalappalaissukujen - Morottaja, Aikio ja Sarre - toimesta, kolme suomalaisen toimesta ja vuonna 1895 Utsjoen porolappalainen Jouni Panne perusti oman tilansa.

Inariin muuttaneet porolappalaiset

Kuten olen jo aikaisemmin esittänyt perustivat käytännöllisesti katsoen kaikki Inarin kantalappalaissuvut uudistilan viimeistään 1850-luvulta lähtien. Syynä tähän saattoi olla jatkuvat riidat Norjan porolappalaisten kanssa. Porosaamelaiset aiheuttivat suurta haittaa ja suorastaan elinkeinorakennemuutoksia tunkeutuessaan Inarin lapinkylän alueelle. Näistä jatkuvista konflikteista on kerrottu seikkaperäisesti Heikki Tikkasen laudaturtutkielmassa vuodelta 1964 (JKK): Suomen ja Norjan Lapin rajaneuvottelut 1829-1852.

Suomen ja Norjan välinen rajasulku vuonna 1852, joka kielsi Norjan porolappalaisten tunkeutumisen Suomen alueelle hillitsi hetkellisesti riitaisuuksia ja kuten on nähty käynnisti Inarissakin uudistilojen perustamiskierteen tilusten suojaksi. Uudistilojen perustamisasiakirjat osoittavat, että tilanperustaminen ei muuttanut elinkeinorakennetta vaan perinteiset lappalaiselinkeinot sidottiin osaksi tilaoikeutta.

Inariin muuttaneet porolappalaiset saamelaisperhekortiston mukaan:

Tulijan nimi	tulovuosi	mistä tuli	huomioita
Erik Pekanpoika Angeli	1862	Enontekiöltä	Inarin lappalaisen Aikion vävy
Jouni ja Aslak Aikio		Utsjoelta
Matti Erkinpoika Eira	1873	Enontekiöltä	Aikion vävy, perusti tilan
Johan Davitinp. Högman	1865	Utsjoelta
Elin Antinpoika Högman	1889	Utsjoelta
Karin Iivarintr Högman	1889	Utsjoelta
Aslak Niilonp. Jomppanen	1878	Utsjoelta	vaimo Inarin Sarre-sukua
Anders Antinp. Jomppanen	1881	Utsjoelta
Briita Antintr. Jomppanen	1878	Utsjoelta
Hannu Antinp. Kitti	1881	Utsjoelta	Kitit tulleet Norjasta 1700-
Klemetti Antinp. Kitti	1881	Utsjoelta	vaimo Aslak Jomppasen sisko
Jouni Antinp. Kitti	1881	Utsjoelta	Jouni Kitin äidin ukki
Ella Klemetintr. Kitti	1880	Utsjoelta
Niilo Hannunp. Kitti	1881	Utsjoelta	kaikki lähisukulaisia
Antti Hannunp. Kitti	1881	Utsjoelta
Hans Hansson Kitti	1880	Utsjoelta
Michel Lantto	1888	Enontekiöltä
Nils Petteri Länsman	1865	Utsjoelta	vaimo Aslak Jomppasen sisko
Piera Pieranp. Länsman	1880	Utsjoelta	ed. veli takaisin Utsjoelle 1893
Niilo Magga		Sodankylästä	Enontekiöltä Sodankylään 1897
Heikki Heikinp. Magga	1961	Enontekiöltä
Niilo Nikodemus	1899	Sodankylästä	Enontekiöltä Sodankylään 1878
Isak Isakinp.Näkkäläjärvi	1932	Enontekiöltä	Lisma
Anni Isakintr Näkkäläjärvi	1932	Enontekiöltä	edellisen sisar
Juho Sp. Näkkäläjärvi	1933	Enontekiöltä	vaimo Marit Sara
Niila Sara		Sodankylästä	Lismaan edellisen sukulainen
Jouni Antinp. Panne	1884	Utsjoelta
Iivari Antinp. Panne	1880	Utsjoelta
Matti Pietarinp. Ponku	1893	Sodankylästä	tullut Norjasta ja Ruotsista 1876
Johan Perinp. West	1864	Utsjoelta
Uula Lassinp. West	1901	Utsjoelta	(Jouni Kitin isä)

Takaisin