Saamelaisiin liittyvien hankkeiden jatkovalmistelusta
Hallitus linjasi iltakoulussaan saamelaisiin liittyvien hankkeiden jatkovalmistelua
Lähde: Valtioneuvoston viestintäosasto
Hallitus käsitteli iltakoulussaan keskiviikkona 12. joulukuuta hallitusohjelmaan kirjattujen saamelaisiin liittyvien hankkeiden tilannetta. Neuvotteluja Pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta jatketaan, ja tavoitteena on saada aikaan moderni valtiosopimus kolmen pohjoismaan alueella asuvan alkuperäiskansan oikeuksista. Myös työtä alkuperäiskansoja koskevan ILO-sopimuksen ratifiointiesteiden poistamiseksi jatketaan oikeusministeriön johdolla muiden vastuuministeriöiden ja saamelaiskäräjien välisenä yhteistyönä. Tämän yhteydessä on tarkoitus käydä avointa vuoropuhelua ILO-sopimuksen tarkoituksesta ja merkityksestä.
Poliittista linjausta vaativista saamelaisasioista ja erityisesti saamelaissopimuksesta neuvoteltaessa esiin nousevista kysymyksistä päättämään muodostetaan saamelaisasioiden ministeriryhmä.
Maa- ja metsätalousministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan saamelaisten osallistumisoikeuksien lisäämistä valtion maa- ja vesialueiden käyttöä koskevassa päätöksentekomenettelyssä. Samalla otettaisiin huomioon muun paikallisen väestön osallistumismahdollisuudet. Tarvittavat säännökset otettaisiin Metsähallitusta koskevaan organisaatiolainsäädäntöön.
Työtä saamelaiskäräjistä annetun lain nykyaikaistamiseksi jatketaan tavoitteena kehittää saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa ja saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä. Myös saamen kielen elvyttämisohjelman valmistelu jatkuu hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hallitus pitää tärkeänä, että saamelaisasioita valmistelevat työryhmät ja muut valmisteluelimet kuulevat laajasti myös saamelaisten kotiseutualueella asuvia eri osapuolia.
Kommentti
Hallituksen tiedonanto osoitttaa yksiselitteisesti sen, että Suomen hallitus on ensimmäisen kerran joutunut tunnustamaan sen tosiasian, että ILOn alkuperäiskansoja koskevan yleissopimuksen ratifiointi edellyttää sitä, että vaikeiksi osoittautuneisiin kysymyksiin on ensin löydettävä sellaiset kansalliset ratkaisut, jonka kaikki osapuolet voivat hyväksyä. Saamelaiskäräjät enää sanele muille marssijärjestystä ja faktoja.
Hallituksen kannanotto osoittaa myös sen, että sopimuksen osapuolia ovat myös alueen ne alkuperäisasukkaat, joita saamelaiskäräjät ei ole tähän mennessä hyväksynyt saamelaisrekisteriin. Tiedonannossa viitataan osapuoliin, joten Saamelaiskäräjät ei ole enää valtioon nähden yksin sellainen.
Tiedonanto tunnustaa epäsuorasti myös sen ihmisoikeussopimuksia koskevan yleisen lainalaisuuden, että kaikki ihmisoikeusvaatimukset on perustettava tieteellisesti tutkittuun tietoon. Tästä on hyvänä esimerkkinä ministerityöryhmän asettaminen koordinoimaan jatkovalmistelua, mikä tarkoittaa myös että valmistelussa joudutaan palaamaan ILO-sopimuksen ratifioinnin edellyttämiin menettelytapoihin. Muita oikeutettuja vaatimuksia ei ole kansainvälisen oikeuden mukaan. Voisi siis odottaa, että Suomessa noudatetaan ILOn yleissopimuksen ratifioinnissa perustuslain säännöksiä ja nojataan pätevään tutkimustietoon.
Hallituksen tekemät linjaukset tarkoittavat oikeuksien turvaamista kaikille alkuperäisväestöön kuuluville, myös tohtori Sarivaaran esiin nostamille "statusettomille saamelaisille". Nyt on mahdollisuus ottaa todellinen alkuperäiskansan historia jatkovalmisteluiden perustaksi. Jatkossa on turvattava alkuperäiskansan ja muun väestön oikeudet, eikä tietoisesti ajaa heitä vastakkain. On tasapainotettava alueen väestöjen elämä ja keskinäinen vuorovaikutus. On vastattava yhteisöllisyyttä koskeviin haasteisiin. Hallituksen tekemä linjaus osoittaa että, sanoma on mennyt perille.
Hallitus on myös ymmärtänyt, että toimivan lopputuloksen kannalta on tärkeää sellainen toiminta, jossa edetään totunnaisesti, kuten tähänkin asti yksityiskohtia parannellen ja olemassa olevia käytäntöjä viilaten ja täydentäen, ei ihmisiä mielivaltaisesti erotellen. Parhaiten päästään eteenpäin vain nykyisen järjestelmän ehdoin.