Saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Pentti Pieski haluaa kirjoituksellaan Lapin Kansassa 16.5.2016 panna liikettä Suomen saamelaispolitiikkaan. Hänen aatetoverinsa Aslak Holmberg on väittänyt että inarinsaamelaiset ovat se tulppa, joka estää saamelaisten oikeuksien turvaamisen. Pieski on julistanut ajavansa jakamattoman saamenkansan asiaa, mutta tämä ei ole totta. 4.5.2016 Pieski tapasi hallintovaliokunnan pj:n Pirkko Mattilan (ps) ja hänen avustajansa, esittäen näille että saamelaismääritelmää pitää tarkentaa reilun vuoden takaisen saamelaiskäräjälakiesityksen mukaiseksi mahdollisimman pian, "jotta päästään saamelaisasioissa eteenpäin". Tämä Pieskin esitys edustaa yksiselitteisesti statuksettomiksi jätettyjä inarinsaamelaisia ja muita statuksettomia saamelaisia syrjivää linjaa.

Pieski voisi lisätä uskottavuuttaan vaikkapa herättämällä henkiin saamenkielisen Sapmelas-lehden, ehkäpä nykyisiä teknisiä mahdollisuuksia hyödyntäen. Siinä Pieski voisi esimerkillään osoittaa olevansa todellinen saamelaiskulttuurin pioneeri. Sellaisia me saamelaiset kaipaamme, emmekä esimerkiksi Suopunkiterroristeja, joista emme edes tiedä ketä he ovat ja mitä he nyt loppujen lopuksi haluavat. Saamelaispoliittikkona Pieski käyttäytyy toki näitä nuoria väkivallan profeettoja monta astetta sivistyneemmin ja siedettävämmin, mutta onko hänessä ainesta koko monimuotoisen saamenkansan asiaa ajavan politiikan kärkipaikoille, vaikkapa sen kriittistä journalistiikkaa harjoittavan uutisvälineen perustajaksi?

Saamelaisten voima ei ole siinä, että heillä on vain yksi, pohjoissaamelaista leimaa kantava yleissaamelainen ääni, vaan siinä, että yhdenkään saamelaisryhmän ääntä ei tukahduteta. Tältä pohjalta Pieskin peräänkuuluttama yhtenäisyys kyllä löytyy, ja saamelaisten asiat lähtevät eteenpäin. Eivät inarinsaamelaiset sen esteenä ole, vaan Holmbergin ja Pieskin kaltaiset asioita pohjoissaamelaisten silmälappujen takaa kapeasti katsovat ja saamelaisia aggressiivisesti umpikujaan ajavat saamelaispoliitikot.