Juo dán čuohtejagi álggus muhtun sámit ávkašuvve turismmas, go fievrridedje johttiid geassit fatnasiiguin ja dálvit herggiiguin. Muhto dákkár dienasvejolašvuohta ii goittot lean gallii fálus, dasgo olggobealde boahtán mátkkálaččat ledje vel dalle viehka uhccán.

Stáhta doalai bajás ávdinstobuid, guosseviesuid ja juogalágan johtolatoktavuođaid johttiid várás. Vuosttas albma geaidnu gárvvásmuvai Eanodahkii 1906 ja Avvilii 1913. Geaidnooktavuođaid buorráneapmi attii mátkkálaččaide ođđa vejolašvuođaid, muhto albmaláhkai turisma ahtanuššagođii easkka 1920-logus, go Beahcán laktojuvvui Supmii. Geaidnu Avvilis Beahcámii gárvvásmuvai 1933. Olbmuid geasuhii Beahcámii Jiekŋaáhpi, luondu, eksotihka ohcaleapmi (omd. ortodoksalaš osku, nuortalaččat).

Das maŋŋá bođii Oarje-Lappi vuorruges. 1938 vuođđuduvvui Pallas-Ovnnesduoddara álbmotvuovdi, gosa huksejuvvui turistahotealla. Čuođit turisttat fitne guovllus giđđadálvve čuoigamin ja čierastallamin. 1930-logus olbmot movttáskedje vánddardit "dovdameahttun" mehciin, ja gos dan buoret vejolašvuođat dákkár turismii go Sámis. Deháleamos vánddardanjohtolagaid alde ledje ávdinstobut, maid bajásdoalai Suomen Matkailijayhdistys.

Ovdal sođiid johte olgoriikalaččat viehka uhccán Sámis. Sođiid maŋŋá dilli goittot nuppástuvai dákkoge bokte. Oktavuođat Sápmái buorránedje, ođđa turistaguovddážat badjánedje duottarguovlluide ja eará vuogas báikkiide. Buot dát attii áibbas ođđa vejolašvuođaid "massaturismma" riegádeapmái. Suoločielggi turistaguovddáža historjá govvida oalle bures ođđaáigásaš turismma historjjá Sámis. 1950-logu loahpas johte guovllus jahkásaččat sullii moaddečuohte turistta. Go jurddaša makkár Suoločielgi lea dál, de oažžu juogalágan gova das, man johtilit turisma lea lassánan Sámis.

Meahcceráđđehus vuovdigođii lobiid buoremus dápmotjogaide. Deatnogáttis oidnogohte ođđa bivdit, dalán go geaidnooktavuođat ledje vehá buorránan. Turismmas boahtán ruđat manne gal dadjat juo buot vierroolbmuide. Golle áiggit ovdalgo sámit ieža fihttejedje ávkkástallagoahtit turismmain. Vehážiid goittot sámitge leat movttáskan ođđa ealáhussii.

Turisttaid mearri lassánii oppa áigge, ja ovttaskas olbmot ceggegohte iežaset fitnodagaid. Ng. oljokriisa (1973) bissehii muhtun áigái turismma ovdáneami, muhto juo 1978 lassánišgođii vuot turisttaid mearri Sámis. Anára guovlu ja Gilbbesjávri ledje buot bivnnuheamos turistaguovllut Sámis. Anáris gávdnojedje fálaldagat, mat geasuhedje olggobealde boahtán johttiid. Dákkárat ledje ee. sámekultuvra, guolástusvejolašvuođat, golledoidin, Leammi álbmotmeahcci. Suoločielgige lei vehážiid viidon. Go 1970-logu álggus doppe sáhtte idjadit hávil 1 200 olbmo, de dál doppe gávdno juo idjasadji 6 000 olbmui.

1960-logus bohte mohtorgielkkát Sápmái, eaige buot mannan dušše badjeolbmuid atnui. Turistafitnodagat oidne das ođđa vejolašvuođaid ja ordnegohte mohtorgielkámátkkiid meahccái. Dáid áiggiid ordnii Meahcceráđđehus dihkkáduvvon johtolagaid guoskameahttun duovdagiid čađa, maid guoraide huksehii ávdinstobuid.

Sámeguovllus johtet juohke jage eanet ja eanet turisttat. Anára gielda lea Sámis bivnnuheamos turistaguovlu. Muhto maiddái Deatnu geasuha ollugiid davás. 1980-logus lei álki fidnet ruhtadoarjagiid earálágan fitnuide ja dalle Sápmái ceagganedje uhcit ja stuorát turistafálaldagat, main oassi leat goittot jávkan 1990-logu heajos jagiid áigge.

Turisma eallá goittot dál Sámis viehka váttis áiggiid. Ii nu ahte olbmot livčče heaitán johtimis, muhto danin go máŋggat fitnodagat leat badjeloivviid vealgáduvvan menddo roahkkadis investeremiid geažil.

Dál leat sámitge gávdnan turismmas ođđa ealáhusa. Muhto sin dietnasat leat liikká dušše uhca oasáš dain ruhtameriin, mat turismma bokte gieđahallojuvvojit jahkásaččat Sámis. Sámit eai vuostálastte šat turismma seammaláhkai go vel moaddelot jagi dás ovdal. Sii leat juo fuomášan ahte turisttat bohtet Sápmái eaige jeara sin oaivila áššis. Ja danin lea ollu jierpmálet iešge geahččalit ávkašuvvat turismmas go njuolgga hilgut dan ja guođđit vierroolbmuid fidnun.

Muhtun sámit leat láigohišgoahtán barttaid turisttaide, nuppit fas vuvdet dujiid geaidnoguorain. Sámit leat dávjá maiddái oahpisin, go turisttat johtalit meahcis. Deanu alde fas gávdno áibbas iežas ámmátjoavku, luossasuhkkit. Turisma lea vel ollu sámiide viehka vieris ealáhus. Muhto turisma sáhttá leat boahtteáiggis dehálašge áigáiboahtogáldu sámiide. Iige turismma sáhte manat njuolgga dubmet, jos dat jođihuvvo albmaláhkai.

Gáldu: Monika Lüthje pro gradu, 1995.