Åbo Akademiija servodatdieđalaš dutkanovttadaga preanttusčoakkáldagas lea almmustuvvan Dmitri A. Funka ja Lennard Sillanpää doaimmahan girji Ruošša davviguovlluid smávva álgoálbmogiid birra. Vuosttažettiin dutkiid várás oaivvilduvvon girji lea almmustuhttojuvvon sihke ruošša- ja eaŋgalsgillii. Girji gullá Suoma birasministeriija ruhtadan prošektii, mii gokčá Davvi- ja Nuorta-Ruošša guovlluid.

Girjji álggus muitaluvvo, mo Ruošša čearddalaš politihkka lea váikkuhan davvi álgoálbmogiid eallimii 1600-logus gitta otnábeaivái. Go Ruošša leavvagođii 1500-logus Sibirijá beallai, de dat jođihišgođii dáin guovlluin kolonialisttalaš politihka. Dán seamma ášši leat šaddan máŋggat álgoálbmogat vásihit birra máilmmi. Vaikko gaskkat ledje guhkit ja Sibirijá lei guhkkin oaivegávpogis, de vearuhus lei cáraválddi áigge beaktilit lágiduvvon. Maiddái sierra guovlluide guoski láhkamearrádusat ja gávppašannjuolggadusat lágiduvvojedje ođđasit.

Golggotmánu válddigomiheami maŋŋá nuorra Sovjetlihttu jođihii dáin guovlluin álggos ođastusmielalaš politihka, mii goittot maŋŋelis rievddai vuollánahttinmielalažžan, man ulbmilin lei suddadit álgoálbmogiid váldoálbmogii. Sovjetlihtu stáđásmahttin lei davviguovlluin áddját proseassa go eará sajis. Davviguovlluid olbmuide mieđihuvvojedje sierravuoigatvuođat ee. vearuin ja soahteveagas ja biddjojuvvojedje álgui ođastusat, main geahččaledje váldit vuhtii davviguovlluid ássiid mihtilmasvuođaid ja ealáhusaid. Maiddái skuvlavázzindilli ordnejuvvui ja vuođđuduvvojedje kulturguovddážat, maiguin skuvllalaš oahppameahttunvuođa geahččaledje geahpedit. Erenoamáš váttis lei hutkat álgoálbmotgielaide ortografiija. 1920-logu loahpas hutkagohte sierra gielaide čállingiela. Álgoálbmogiid ássiide oalle mávssolaš dáhpáhus lei dat, go sin várás vuođđuduvvojedje sierra biregottit 1929:s. Dáid seamma áiggiid álggii boazodoalu ja eanadoalu kollektiviseren, mii dáhpáhuvai goittot njozet. Kollektiviseren váikkuhii dasa ahte smávva álgoálbmogat seahkanišgohte stuorát álbmogiid sisa, dasgo olbmot sirdojuvvojedje fásta visttiide čoahkkebáikkiide.

Friddjavuohta soahtebálvalusas gomihuvvui 1937:s. Álgoálbmogiid olbmot ledje nappo mielde nuppi máilmmisoađis. 1957:s álggii nomádačearddaid suddadeapmi eará álbmogiidda. Árbevirolaš eallinvuogi vuođđu cuvkejuvvui dalle nu, ahte dan váikkuhusat vuhttojit ainge. Bearrašat bieđganedje, go albmát vulge tundrai ja nissonveahka bázii fásta visttiide dálostallat. Mánát sáddejuvvojedje internáhtaskuvllaide, ja ná sii eai beassan oahppat árbevirolaš dáidduid. 1960-logus álgoálbmogiidda gulli olbmuid sirdigohte ainge stuorát giliide ja gávpogiidda. Dát dagahii ruohtasmeahttunvuođa. Olbmot šadde guođđit árbevirolaš guolástan- ja meahccebivdoguovlluid. Uhca álgoálbmogaččat seahkanišgohte johtilit eará álbmogiid sisa, dasgo stuorát ássanguovddážat ledje etnihkalaš duogáža dáfus hui girjái smávva báikkiid ektui.

1960- ja 1970-logus jođihuvvui juo sieiva ruoššaiduhttinpolitihkka: skuvlaoahpahus addojuvvui dušše ruoššagillii, ja muhtun báikkiin iežas giela hállan lei ollásit gildojuvvon. Álgoálbmotgielat ja čearddalaš kultuvrrat mannagohte maŋás. Álgoálbmogiid hovdejedje dego áddemeahttun mánáid.

1980-logu gaskkamuttos álggii Sovjetlihtus perestroika ja glasnosta áigi. Viiddis guovlluide bieđganan vehádatálbmogiid ássanguovlluin boahtigohte oidnosii máŋggalágan sosiálalaš, ekonomalaš, politihkalaš, ekologalaš ja etnokultuvrralaš váttisvuođat, mat ledje dássážii čihkkojuvvon. Dieđihangaskaomiid bokte ságastallagohte álgoálbmogiid surgadis dili birra. Rabas ságastallan dagahii dan ahte 1990:s vuođđuduvvui davviguovlluid vehádatálbmogiid várás guovddášorganisašuvdna, mii lea áŋgirit vuodján vehádagaid vuoigatvuođaid. Láhkamearrádusaide leat fidnejuvvon nuppástusat, ja rabas ságastallan lea váikkuhan positiivvalaččat almmolaš jurddašanvuohkái. Álgoálbmogiid gáibádusaid leat dál eanet ja eanet doarjugoahtán.

Dálá Ruošša ekonomalaš váttisvuođat leat čuohcán davviálbmogiid skuvlendillái ja dearvvasvuođafuolahussii ja álgoálbmotgielaid ja kultuvrraid oahpahussii. Vehádagaid olmmošlohku lea goittot lassánišgoahtán, muhtumassii dan sivas ahte seahkalas náittosdiliid mánát registrerejuvvojit álgoálbmotássin, ja muhtumassii danin, go čearddalaš gielat leat ealáskahttojuvvon ja daid geavahit eanet ja eanet ovdamearkka dihte bargosajiin ja bláđiin.

Davviguovlluin eai ása olus olbmot, olmmošlohku lea dušše 184 500. Muhto sii ásset guovllus, mii gokcá guokte goalmmátoasi oppa Ruošša federašuvnna viidodagas. Buohkanassii dán guovllus ásset logi miljovnna olbmo, mii dahká guhtta proseantta Ruošša oppa olmmošlogus. Álgoálbmogiid šaddanlogut leat stuorábut go eará álbmogiin. Muhto sin jápminlogutge leat badjeleappos. Álgoálbmogiid olbmot jápmet eanet go earát ee. lihkohisvuođain. Alkoholamirkkohusat ja iešsoardimat maiddái leat sin gaskkas dábáleappot go eará álbmogiin. Dát duođašta dan ahte álgoálbmogat vedjet vuoiŋŋalaččat funet.

Márkanekonomiijai sirdašuvvan lea čuohcán davviguovlluid álgoássiid bargodillái. Bargoahkásaš ja bargonávccalaš olbmuin 25-30 proseantta leat barggu haga. 15 proseantta álgoálbmogiid ássiin eai háliit bálkábargui, dasgo barget árbevirolaš ealáhusaiguin (boazodoallu, meahcce- ja guollebivdu jna.). Ollesolbmuin 55 proseantta oažžot iežaset birgenlági árbevirolaš ealáhusain. Oljo- ja eará industriija bargosajit eai geasut. Árbevirolaš ealáhusaid jávkan lea raššudan čearddalaš kultuvrra vuođu. Badjel 15-jahkásaš olbmuin 48 proseantta leat ožžon vuođđoskuvlema. Lagabui 17 proseanttas ii leat makkárge skuvlejupmi, ja bealli sis eai rievtti mielde máhte lohkat eaige čállit. Ja go vuođđoskuvlendássi lea vuollin, de lea veadjemeahttun bessat alit oahpahussii.

Davviguovlluid ekologalaš dilli lea dagahan álgoálbmogiidda máŋggalágan dearvvasvuođalaš váttisvuođaid. Dáid guovlluid ekologiijai lea čuohcán sihke luondduriggodagaiguin ávkkástallan ja militeara heajos váikkuhusat. Álgoálbmogiid guovlluin gávdno valjis geađgekoalla, olju ja eanagássa. Go eiseválddit industrialiseredje áiggi mielde dáid guovlluid, de ávkkástalle heabuheamet valljugas luondduriggodagaiguin eaige báljo váldán vuhtii dán proseassa ekonomalaš, ekologalaš ja sosiálalaš beliid. Álgoálbmogiin ii leat goassige jerrojuvvon, maid sii jurddašit juoga áššis eaige sin ákkastallojuvvon vuoigatvuođat leat merkejuvvon láhkamearrádusaide. Ruošša dálá láhkamearrádusaid heajos bealli lea dat, ahte Davvi-Ruošša álgoálbmogiid vuoigatvuođaid ja friddjavuođaid suodjaleapmi ja dovddasteapmi ii leat merkejuvvon láhkamearrádusaide. Kriisadilálašvuođain leat ainge fámus dat riikkaidgaskasaš soahpamušat, maid Sovjetlihtu dahje dálá Ruošša lea ratifiseren.

Girjjis gieđahallojuvvojit 25 álgoálbmoga, main oarjjimus joavkun leat sámit ja nuorttimus joavkun inuihtat. Guoskevaš álgoálbmogat leat juhkkojuvvon ássanguovllu ja giela mielde urálalaš, altailaš, paleoásialaš ja inuihtta-aleuhtalaš álbmogiidda. Olmmošlogu dáfus stuorámuš álbmot - 35Ê000 olbmo - leat urálalaš álbmotjovkui gulli nenetsat, maid ovdal gohčodedje samojedan. Uhcimus álgoálbmogiidda gullet dušše moaddečuohte olbmo. Guđege álbmoga birra muitaluvvojit moatte siiddus deháleamos dieđut: ássanguovlu, giella, ealáhusat, historjá, álbmotdieđalaš dutkan ja máinnašumit historjjálaš gálduin. Guđege álbmoga birra lea maiddái vuđolaš girjjálašvuođalogahallan dárkilet dieđuid várás.

Ovdamearkka Ruošša sámiid birra čielgá ahte dušše 13 proseantta sis ellet šat boazodoaluin. Sámit leat bargan bohccuiguin gitta 900-logu rájes. Boazu geavahuvvui álggos vuos fievrun, muhto dál eanaš biergobuvttadusa várás. Sámiid birra gávdnojit girjjis erenoamáš ollu historjjálaš dieđut, dasgo sii leat álbmogin geasuhan dutkiid.

Ruovttoluotta