Sámiid eanaoamastusas dahje sámesiiddaid muttuin ovdahistorjjálaš áigodagas eai leat seilon dieđut, eaige dakkárat leat maŋŋelisge gávdnon. Dábálaččat navdojuvvo goittotge ahte sámesiiddat ledje iešstivrejupmái vuođđuduvvi servodathápmin juo ovdalgo vearuheaddjiboalvárat ja maŋimustá ruvdna (stáhtaváldi) vearuhišgođii daid. Vearuheaddjiide heivii bures ahte olbmot ledje čoahkis vearuheami ja gávppašeami áigge. Maŋŋelis ruvdna mearridii ahte guđege siidda osolaččat ledje geatnegahtton ovttas máksit siidii guoskevaš vearu. Dás lea šaddan dat boasttoipmárdus ahte sámesiiddat maiddái oamasteadje kollektiivvalaččat eatnamiiddiset. Dát jurddašanvuohki heivii bures oktii dutkiid gaskkas 1960- ja 1970-loguin leavvan marxalaš historjjálaš áddejumiin, man mielde buot servodagat šaddet vásihit dihto ovdánanmuttuid. Dan mielde ng. primitiivvalaš servodagain eanaoamastus lei kollektiivvalaš, ja sámesiiddaid oktasaš ovddasvástádus vearuidmáksimis orošii bidjamin sámiid vuohkkasit dán ovdánanmállii. Dán meattáhusas fuolakeahttá sámiid eanaoamastanrivttiid vuosttas dutkiid ánsun lea dat ahte sin dieđuid mielde sámit ledje oamastan eatnamiiddiset ja orro leamen ainge daid rivttes eaiggádat.

Sámiid árat priváhta eanaoamastus lea leamaš vuosttažettiin soga oaivámučča bokte dáhpáhuvvan sohkaguovllu oamasteapmi. Sohkaguovllut ledje bearatgottiid anus. Sierra eanaeaiggádiid gaskasaš gažaldagaid ja oktasaš áššiid, dego godde- ja mádjitbivddu, gieđahalle sámesiidda siskkáldas áššin. Sámesiida lei iešstivrenovttadat, mas ledje dárkilit mearriduvvon guovllut, mat laktásedje vuohkkasit ránnjásiiddaide. Sámesiiddaid gaskasaš áššiid čovde ráđđádallamiiguin ja dárbbu mielde gearregiin.

Juo ovdalgo kristtalaš osku leavai davviriikkaide, de dalá sámeguovlluin johte máŋggalágan vierrásat náhkiid dihte. Buoremus náhkiin mákse lullelis Eurohpás erenoamáš bures. Hui bivnnuhat ledje ee. mádjiga, neađi, buoidaga ja albasa náhkit sihke dihtolágan riebannáhkit. Návdebivddu gánnehii luohpadit sámiide ja dasto sáhtii gáibidit oasi dain náhkiin sis vearrun ja háhkat dan loahpa lonuhangávppiin. Dás álggii dasto sihke sámiid vearuheapmi ja sámiiguin gávppašeapmi. Bivdo-, vearuhan- ja gávpeguovllut ledje juhkkojuvvon daidda gáiddusnávddašanguovlluide, maidda sámiid gehčče gullat. Álggos vearuheami dikšo vuosttažettiin iežaset lohkui davvin johtti vearuheaddjit. Go gonagasváldi nanosmuvai, de gonagas luohpadii vearuhanrievtti ng. birkelaččaide. Gonagas válddii sámiid iežas suodjalussii ja geahččalii ná hehttet dan ahte vearuheapmi ii čuohcán menddo garrasit sámiide. Dalle sii livčče sáhttán ohcat dorvvu juoga eará gonagasas. Dán suodjaleami oassin gonagas mearridii, maiguin eavttuiguin earát ožžo ásaiduvvat sámiid eatnamiidda bargat eanadoaluin, bivdit meahci ja guolástit. Váldojurddan lei ahte gonagasválddi ekonomiijai hui dehálaš vearuhangáldu ii ožžon heađuštit. Vaikko suodjalandárbbu birra daddjojuvvo nu čábbát, de iešalddes jearaldat lei das ahte Sámis boahtán buotlágan buktagat mearkkašedje ollu Ruoŧa ekonomiijai.

Sámiid gaskavuohta iežaset isitriikkaidde ovdánii dađe mielde, go daidda riegádišgođii stáhtavuogádat. Jearaldat stáhta suverenitehtas lea vuhtton davviriikkaid ja sámiid oktasaš historjjás. Davviriikkaid gonagasaid mielas sis alddiset lei ollu buoret kultuvra ja osku go sámiin, ja nuba sii atne lunddolažžan hálddašit sámeguovlluid. Sámit ledje sidjiide vuosttažettin vearuhangáldu, man bokte sii fidnejedje erenoamáš mávssolaš náhkiid ja eará gálvvuid. Báhpat ja gonagasa virgealbmát ledje iežaset mielas dábálaš álbmoga bajábealde ja sámiid sii oidnet mánálágan olmmožin, geat dárbbašedje áhčálaš bagadallama. Sámiin alddiset lei iežaset sajádaga birra patriárkkalaš oaidnu, man mielde sii ledje vuosttažettiin gonagasa vuolibuččat ja su suodjalusas. Nuba sii "manne gonagasa ságaide", go ohcaledje vuoigatvuođa ja dorvvu virgeolbmuid vuostá.

Sámit vilda olmmožin ja "vuolit nállin"

Daid álgoáiggiid sámisjohttit, dego vearuheaddjit, giehmánnit, báhpat ja vuosttas ođđaássit deaividedje álggos hui seammasullalaš sámekultuvrraid. Olbmuid birgenláhkin lei meahccebivdu, guolástus, luondduburiid čoakkildeapmi ja smávvalágan eanadoallu. Jos olggobealeolmmoš deaivvai boahtit heajos áiggiid, de son deaividii olbmuid, geat elle váni čađa ja geaid giksin ledje buotlágan dávddat. Nuba vierroolmmoš ii várra ožžon áktánaš gova sámiin. Muhto olus buoret ii lean sihkkarit dilli doppe lullelisge. Vártnuhis dilis elle doppege ollugat. Nuba olggobealde boahtán ođđaássiin eai lean báljo ákkat fuonášit sámiid ja sin eallindili.

Máŋggat čuvgejuvvon olbmot jáhkke 1700‒1800 -loguin ahte sámiid "primitiivvalaš" eallinvuohki šattai čáhkket saji guhkkelii ovdánan eallinvugiide. Dalá servodatdiehtaga mielde buot álbmogat šadde mannat čađa dan seamma ovdánanproseassa. Olbmuid vuosttas birgenláhkin lei dán jurddašanvuogi mielde luondduburiid čoakkildeapmi ja dasto bođii meahccebivdu ja loahpas dat eanadoallu. Čuvgejuvvon servodaga vuođđun adnojuvvui eanadoallu, mii galggai buot vejolaš vugiiguin ovddiduvvot. Nuba nomádan ja bivdduin ealli sámit ledje soapmásiid mielas njulgestaga barbárat.

Dákkár sierra kultuvrraid gaskasaš veardádallama vuođul sámiid eallinvuogi ja sin vuoigatvuođaid vigge dávjá duššindahkat. Sámiid eallinvuohki lei oainnat vuolit dásis guhkkelii ovdánan kultuvrraid ektui, ja nuba sámeguovlluide sáhtii ásaiduvvat. Sihkkaris mearka sámiid kultuvrra fuotnivuođas daid ođđa eallinvugiid ektui lei sin báhkinlaš osku. Sisabahkkejeaddjit bohte sámeguovlluide oskku miehkki vearjun, ja dalle álgoáiggiid báhpat ledje njunnošis čállimin vierrásiidda luotta sámeguovlluide. Virggálaš girku ovddastaddjit dutke sámiid mytologiija ja gielaid ja jorgaledje kristtalaš girjjálašvuođa sierra sámegielaide ja fátmmastedje ná sámiid váldoálbmoga jurddašanvuohkái.

Kultuvrrat deaivvadit ja olbmot ohppet nubbi nuppis

Sámesiiddaid guovlluide ásaiduvvan ođđaássit eai goittotge boahtán vuosttažettin hukset davás ođđa oskui ja politihkkii vuođđuduvvi servodaga muhto bohte iežaset ja iežaset bearraša birgenlági dorvvastan dihte. Sii báhtaredje nealggi, sođiid ja váldedoalliid soardima. Ođđaássit háliidedje álggahit ođđa eallima gáiddus ávdinlágan davviguovlluin. Ledje máŋga siva, manin olbmot johttájedje davás. Ođđadálolaččat ja sin maŋisboahttit luitojuvvojedje soahtevehkii váldimis. Ođđaássit eai dárbbašan muhtun áigái máksit vearu. Guoskameahttun vuovddit ja ipmilviđá meahcit maiddái geasuhedje ođđaássiid davás. Meahcis ledje valjis fuođđut, maid sáhtii bivdit – ja čáziin fas valjis guolli. Nuba soapmásiidda bivdu mearkkašii iešalddes eanet go eanadoallu. Vaikko návdebivdu mearkkašii erenoamážit dalle álgoáiggid ollu maiddái ođđaássiide, de ođđaássanpolitihka ovddideaddji eiseválddiid váldojurddan lei áiggi mielde vuođđudit davás iešbirgejeaddji eanadoallokoloniijaid, mat suite máksit vearu. Dáin sin plánain sámiide ii lean goittot dalle álggos olus atnu. Áigi goittotge čájehii ahte guktot oassebealit dárbbašedje nubbi nuppi.

Álggos ođđaássiin ja sámiin ledje eahpádusat nubbi nuppi ektui, muhto máŋgii sámit maiddái veahkehedje ođđaássiid. Sámit dárbbašedje sin gálvvuid ja sin doarjaga eará sámiid vuostá. Davvi-Norgga vuosttas ođđaássiid sirdogottit cevze dušše báikkálaš sámiid doarjaga dihte. Danin vuosttas ođđaássit geahččaledje doalahit buriid gaskavuođaid sámiide, vaikko dáhpáhuvai gal dieđusge muhtumin nuppeláhkaige. Ođđaássit ávkašuvve ollu sámiin. Sámit ledje sidjiide ávkkálaš gávpeverddet, ofelaččat. Ođđaássidievddut náitaladde mielas sámenissoniiguin. Sámenissonat dovde guovllu ja birgehalle doppe, hálle báikkálaš sámegiela ja sis ledje fuolkevuođaoktavuođat eará sámiide. Dát lážii máŋgga láttedivdui vejolašvuođa lávket sápmelašvuhtii ja dan bokte bivdorivttiide. Vaikko dábálaččat láttebearrašii náitalan sámenisu álggii láttevieruide, de muhtumin manai nuppeláhkai ahte láttedievdu sámáiduvai.

Stáhtaválddi ásaiduhttinpolitihka geažil ođđaássit ja sin maŋisboahttit ásaiduvve sámesiiddaid guovlluide ja rievdadedje oalát Sámi álgoássiid ovddeš eallivuogi. Ođđaássit bukte mielddiset buotlágan máhtu, teknologiija, ođđa jurddašanvugiid ja ođđa dávddaid, šattuid ja ealliid. Sihke ođđaássit ja sámit geahččaledje oahppat juoidá nuppis ja seahkanedje gaskaneaset eanet go soapmásat háliidit dovddastit. Ovdamearkka dihte Davvi-Suoma johkaguoraid ja Guossáma kultuvrrain eanadoallu, bivdu ja boazodoallu ledje juogalágan lotnolasealáhussan. Boarráset áddejumi mielde sámit šadde geassádit eret buiga láttekultuvrra ovddas dahje dasto vehážiid sogahuvve iežaset orohagaide nealggi, dávddaid ja eará vártnuhisvuođaid dihte. Ođđaset historjjálaš dulkoma mielde dáhpáhuvai kultuvrraid oktiisuddan, mii ii lean eisege tragediija muhto ovdal juo ođđa vejolašvuohta birget diein goavis guovlluin, vaikko sápmelašvuohta dađibahábut buori muddui jávkkaige dien kultuvrraid oktiisuddamis.

Lulliguovlluid eanaoamastandilli vuhttogoahtá sámeguovlluin

Maiddái sámiid eanaoamastangažaldagaid lea álkit áddet, go guorahallá daid viidáset servodatlaš ja historjjálaš rámaid olis. Áddejumit sierra álbmotosiid eanaoamastusas rievddadedje áigodagaid mielde. Oassin sierra servodatgerddiid gaskasaš oktavuođain váldedoallit atnigohte ođđa eanaoamastandoahpagiid, maiguin sii botnje eanaoamastusa sisdoalu alcceseaset ávkin. Dát oppa riikka dásis dahpáhuvvi ovdánanvuohki vuhttui maiddái sámeguovlluin.

Gonagas ja ádelolbmot ledje dađistaga oččodeamen alcceseaset dáloniid eatnamiid. Dáidda viggamušaide ohcaledje ideologalaš ja riekteteorehtalaš doarjaga olgoriikalaš eanaoamastanvugiin, maid mielde Ipmilis válddis ožžon gonagas lei váldegottistis eatnamiid váldooamasteaddji. Vearuhusas luitojuvvon ádelolbmuide gonagas jugii eatnamiid soahte- ja virgebálvalusaid ovddas, dálonat fas ožžo šaddadit eatnamiiddiset, go mákse vearuid.

Ipmilis ožžojuvvon gonagasválddis šattai juo árrat árbevuoigatvuohta. Seammaláhkai geavai ádelárvvuide ja ádelvuhtii gullevaš eanaopmodahkii. Nuba ádelolmmoš sáhtii dál vuovdit, skeŋket, bántet ja testamentet eatnamiiddis, vaikko dat ledje álgoálggos ožžojuvvon feodálavuoigatvuohtan. Seahtojuogu mielde eanaopmodat juogustuvvui sierra luohkáide namahusain "eanaiešláhki". Ádeolbmuid dálut ledje iešlági dáfus ng. frealsaeatnamat, maid dušše ádeolbmot sáhttet hálddašit. Eatnamat, maid dán áigge gohčodivčče stáhtateanan, ledje dalá doahpagiid mielde eanaiešlági dáfus ruvnnaeatnamat, maid ruvdna (stáhtaváldi) sáhtii láigohit ođđadálolaččaide, geain šadde dasto ruvnnadálonat. Eatnamiiddiset eaiggádušši dáloniid eatnamiid fas gohčodedje vearroeanan. Erenoamážit 1700-logus ledje hui gergosat dulkot vearroeatnama dakkárin, ahte dálon oaččui dušše šaddadit eatnamiiddis, maid rievtti mielde oamastii ruvdna. Dáloniid eanaoamastanriekti nannejuvvui dalá Ruotŧa-Suomas easkka 1789:s. Gonagasa ja ádelolbmuid váldegičču boađusin oktoválddi oččodeaddji gonagas attii vuolit seađuid doarjagiin ádelolbmuid dáhtu vuostá "Ovttastus- ja dáhkádusgirjji", man eanaoamastančuoggát mearkkašedje hui ollu dáloniid eanadoalu ovdáneapmái. Ádelolbmuid oktovuoigatvuohta frealsaeatnama oamasteapmái ráddjejuvvui čavgadit ng. säteridáluide ja daidda guoskevaš eanaoamastusaide. Ruvnnadáloniidda dáhkiduvvui árbin johtti hálddašanriekti iežaset dáluide ja vejolašvuohta lotnut dálu vearroeanan. Dáloniidda dáhkiduvvui iežaset vearroeatnamiidda dievas priváhta oamastanriekti.

Mo áššit orro leamen dasto sámiid hárrái? Ruoŧa gonagasat ja riektelágádus ledje álggos dovddastan sámiide vuoigatvuođa oamastit eatnama. Ođđaássi oaččui ásaiduvvat sámiid eatnamiidda dušše gearregiid mieđihan lobi vuođul. Sápmelačča eatnama priváhtaopmodatiešláhki bođii ovdan ee. das, ahte son sáhtii dálona láhkai vuovdit, skeŋket, bántet ja testamentet eatnamiiddis. Sihke ruvnna virgeolbmot ja gearretrievttit buohtastahtte ovttaskas sápmelačča oamastanrievtti iežas vearroeatnamiidda dálona oamastanriektái vearroeatnamiiddásis. 1600-logu loahpageahčen dát áššedulkonvuohki goittot suibbodišgođii. Gánneha muitit ahte dáid vearroeatnamiid eaiggáduššamii guoskevaš nággu gulai oassin oppalaš, oppa riikii guoskevaš jurddašanvuogi ovdáneapmái. Sámit dušše ledje rašit vuođu alde go dálonat, geaid dálut ledje merkejuvvon eanagirjjiide. Jagi 1683 Vuovdenjuolggadusa vuođul ruvdna njulgestaga rivvii alccesis sámiid eanaoamastanrievtti. Vuovdenjuolggadus lei gonagasa addin ásahus, mainna geahččaledje sihkkarastit ruvkkiide dáid dárbbašan muorrameriid. Njuolggadusa vuođul sirregohte giliid ja ruvnna eatnamiid, nu ahte guđege dálondállui addojuvvui dušše "govttolaš mearri" vuovdi, mas árvaledje ledje lean doarvái huksen-, ávnnas- ja boaldinmuora dálu dárbbuide. Daid gili olggobeallai gártan vuvddiid ruvdna válddii alccesis.

Gonagas lei iežas ráđđejeaddjidáhkádusas lohpidan suodjalit vuolibuččaidis heakka ja oamastanrievtti. Dieinna vuovdenjuolggadusain ruvdna goittotge válddii alccesis priváhta opmodaga almmá lágalaš oažžunmearrádusa, dušše hálddahuslaš doaimma vuođul. Gonagasa vuovdenjuolggadusásahus ii sáhttán gomihit gustojeaddji eatnangeavlli, mas logahallojit vuđolaččat eatnama oažžunhámit, dahjege dat doaibmabijut, maiguin eana sáhttá lágalaččat sirdašuvvat eará oamasteaddjái.

Mo sámiid oamastanriekti iežaset sohkaeatnamiidda váldojuvvui eret?

1600- ja 1700-logus eai lean sámeguovlluin galle ruvkke, muhto áiggi mielde ahtanušši saháindustriija ja maŋŋelis vuovdeindustriija lasihedje mealgat vuovdeeatnamiid ekonomalaš árvvu. Juo ovdalgo vuvddiid ekonomalaš árvu lassánišgođii, de stáhtaválddis ledje doarvái ákkat oččodišgoahtit alccesis sámiid "liigeeatnamiid". Ruvdna beasai ná hálddašišgoahtit meahccebivddu ja guolástusa ja dasa lassin vel jođihišgoahtit buot ođđaássandoaimmaid.

Álgoálggus ođđaássi, guhte háliidii vuođđudit ođđadálu sápmelačča eatnamiidda, galggai oažžut dás lobi. Dátge váldi váldojuvvui eret sámiin jagi 1734 váldegottelága vuođul, mii mearkkašii dan ahte sámesiiddaid ásaiduhttindoaimmain mearridanváldi sirdašuvai ruvdnii, mii ii šat ráđđádallan sámiiguin das, mo galggai meannudit ođđaássiid ásaiduhttima hárrái sámesiiddaid guovlluide.

Boares sohka- dahjege vearroeatnamiid hálddašeami massin dagahii dan, ahte muhtun sámit dikte vuođđudit alcceseaset ođđadáluid iežaset vearroeatnamiidda suodjalan dihte ovdduideaset eará sajis boahtán ođđaássiid ja eará sámiid vuostá. Go dálut vuođđuduvvojedje, de eatnašat sámiid vearroeatnamiin gárte goittotge dálu olggobeallai. Vaikko eiseválddit ja báhpat jáhkke 1700-logus sakka eanadoalu fállan vejolašvuođaide, de sámiid eanadoallu ii báljo ahtanuššan: dálus lei dábálaččat dušše soames sávza ja muhtumin dušše okta gussa. Sámiid ođđadálut šadde bivdo- ja čoakkildanealáhusa doarjjabáikin, ja nuba dálu dárbbuid várás huksejuvvui smávvalágan hirsavisti.

Dálonin álgán sámiid hárrái sámesiiddat masse mearkkašumiset juo 1700-logu loahpageahčen ja sin áššiid dikšugohte girkohearrá jođihan gieldačoahkkimiin ja gearregiin.

Vaikko váldoálbmoga kultuvrra, hálddahusa ja riektelágádusa fápmu ledje muhtun muddui láivudeamen gova sámiid lágalaš oamastanrievttis iežaset sohkaeatnamiidda, de sámiin lea ainge dakkár dovdu dien eanaoamastanáššis ahte áššit eai leat mannan riekta. Go ovddeš sámeguovllut goittotge viehka njuovžilit "molso oamasteaddji", de oppa ekonomalaš, politihkalaš ja vuoigatvuođalaš vuogádat rievddai.

Ng. sámeráji rastá sámesiiddaid guovlluide boahtalan ođđaássit háliidedje vuosttažettiin eatnama ja dan sáhtii fidnet dušše stáhtas, mii jagi 1734 eanalága vuođul eaiggádasttii sámiid ovddeš eatnamiid ja juogadii daid ođđadáluid vuođđudeaddjiide. Dáid joavkkus ledje, dego Tarja Nahkiaisoja čájeha, ollu sámit, Ohcejogas 100 % ja Anárisge 82,5 %. Gánneha goittot fuomášit ahte vaikko moanat sámit ledje vuođđudan ođđadáluid, de dáluhis sámit ledje mealgat.

Sámekultuvrraid juohkáseapmi, ovdamearkan vuos Ruoŧas dáhpáhuvvan ovdáneapmi

Viehka dábálaš muhto boastto áddejumi mielde buot sámit leat álo leamaš boazoeaiggádat ja leat bargan bohccuiguin. Dán jurddašanvuogi lea leamaš doalaheamen dat ahte bohccos ja boazonomadismmas lea leamaš guovddáš sajádat sámenationalisttalaš ideologiijas.

Duohtavuohta lea goittotge nuppelágan. Ii leat dihtosis, goas boazonomadisma bohciidišgođii davviguovlluin, muhto guhká lei dábáleabbo ahte sámeservošat elle godde- ja eará fuođđobivdduin, guolástusain ja luondduburiid čoakkildemiin. Bearrašis sáhtii lean soames boazu, maid atne noađđe- ja geasehanvuojánin sihke hohkahuseallin ja njágahansuodjin goddebivddus. Go goddenálit sogahuvvagohte maŋimustá 1700-logus, de muhtun servošat bargagohte viidáseappot boazodoaluin. Ja dát ii dáhpáhuvvan šat servoša iežas dárbbuid várás muhto ulbmilin lei vuovdit boazobuktatiid riddoguovlluid giehmánniide. Duhátheakka eallu guohtu soames beaivvis dan jeahkála, mii lea das lahkosisn. Nuba ealu šattai jámma sirddašit. Ná ng. stuorraboazodoallu dagai bohccuiguin bargi olbmuin nomádaid. Boazodoallu ja goddebivdu hehttejedje nubbi nuppi dan mađe ollu ahte lei veadjemeahttun bargat seamma guovllus guktuid ealáhusaiguin.

Buot sámit eai goittot álgán stuorraboazodollui muhto jotke ovddeš vuogi mielde meahccebivdduin ja guolástusain. Ná sámit sierranišgohte, ja dalá dutkit juohkigohte sámiid joavkkuide. Sámiid váldojoavkun atne dál bohccuiguin bargi duottarsámiid dahjege boazosámiid, geaid gehčče bargat sámiid dološ eallinvugiin. Eará sámejoavkkuide gulle dutkiid mielde guolásteaddjisámit ja vuovdesámit. Ja sii ledje dutkiid mielas vuolit dásis go boazosámit. Sin atne gefon, joavkkusteaset eretravgan olmmožin, geat ledje boarásmanbeaivái ja geafivuođa dihte geassádan vaikkoba juoga jávregáddái ealašit. Ná sáhtiige muhtun boazosámiide geavvan, muhto dán áššis dutkit válde ovttaskas olbmuid eallinbálgá guoskat oppa boarráset sámi kulturhápmái.

Boazosámiid atne ávkkálažžan, dasgo sii sáhtte atnit ávkin eanadollui dohkkemeahttun guovlluid. Danin stáhtaváldi goittot Ruoŧas vuoruhii čielgasit boazosámiid eará sámejoavkkuid ektui. Juogalágan njuolggadussan lei ahte "sápmelaš galggai bissut sápmelažžan" – nuppiiguin sániiguin bargat bohccuiguin. Sámemánáid várás vuođđudedje nomádaskuvllaid, main oahpaheaddjit čuvvo bearrašiid dáid johtimiid áigge geasse- ja dálveguohtoneatnamiid gaskka. Ná dahkkojuvvui, vai mánát oččošedje nuppe dáfus oahpu ja seammás eai vierošii johttisámieallimis. Oahpahusas guovddážis lei mánáid iežaset eallinbiras ja sin jurddašanvuohki. Dán oahpahanvuogi goittotge moaitigohte das ahte mánáide oahpahuvvui ruoŧagillii ruoŧakultuvra ja maiddái das, ahte sámemánáid oahpahus lei sisdoalu dáfus váilevaš riikkadási oahpahusprográmmaid ektui.

Vuovdesámiid fas gehčče gilvalit eatnamiid alde eará eanadoalloveahkadagain ja sin jáhkke leat dušše heađuštussan. Danin vuovdesámiid suddadišgohte ruoŧakultuvrii, Ruota servodahkii ja eará ruoŧŧelaččaide. Nuba vuovdesámiid mánát šadde gazzat dábálaš oahpu dábálaš ruoŧŧelaš skuvllain.

Boazosámit bohtet!

Dássážii dán čállosis lea leamaš valjis sáhka Ruoŧa duottar- ja vuovdesámiin. Dán juogu bokte lea goittotge álkit áddet áššiid ovdáneami Suomas. Sáhtášii várra dadjat ná ahte Suoma bealde ássi sámit jotke ovddeš eallinvuogi mielde, go fas stuorraboazodoallu ahtanuššagođii Ruoŧas ja Norggas. Áinnas davimus Norgga nuorttageahčen boazologut laske nu, ahte eai lean šat báljo doarvái guohtoneatnamat bohccuide. Nuba bohccot rávžagohte ja nealgugohte, mii fas sáhtii dagahit daidda njoammudávddaid. Guohtoneatmaniid gáržuma ja boazojámuid dihte boazosámit johttájedje eará guovlluide buoret luonddudilálašvuođaide.

Jagi 1751 Strömstada soahpamuša lassebeavdegirjji mielde daidda sámiide, geat ledje ođđa guohtoneatnamiid ozadettiin rasttildan Norgga ja Ruoŧa riikkaráji, dáhkiduvvui vuoigatvuohta joatkit dán vieru sihke ráfi ja soađi áigge dihto njuolggadusaid mielde. Bissovaš fárrenge riikkas nubbái oktan bohccuiguin lei vuosttažettiin dušše almmuhanášši. Ruovttuguovllu báhppa galggai addit duođaštusa das, ahte fárrejeaddjis eai lean čilgekeahtes áššit, dego mávssekeahtes vearut ja diggeáššit doppe dan fárrenriikkas. Dát seamma gáibádus guoskkai buot riikkas eretfárrejeaddjiide. Sápmelaš ii goittotge ožžon oamastit eatnama dahje bohccuid eará riikkas go dušše doppe, man riikkavuloš son lei.

Guohtoneatmamiid vátnuma dihte boazosámit ohcagohte 1800-logu gaskkamuttus ođđa guohtoneatnamiid ja johtigohte bohccuideasetguin maiddái riikkarájiid rastá. Dalle muhtun boazosámibearrašat geavahišgohte dálveguohtonguovlun Suoma eamisámiid sohkaeatnamiid. Suoma beale sámit ledje geavahan dieid guovlluid vuosttažettiin goddebivdui, muhto goddenálit ledje sogahuvvagoahtán. Ođđaboahttit fuobmájedje iežaset gávdnan "ipmilviđá" guohtoneatnamiid. Eiseválddit dávistedje dien fárrenlihkadusa dagahan heajos váikkuhusaide. Nuba Ruošša celkkii eret Strömstada soahpamuša sámiide guoskevaš lassebeavdegirjji Norggain. Bissovašlágan johtin riikkas nubbái lei goittot ainge vejolaš. Boazosámit garvigohte dán soahpamuša nu, ahte sii ohce vuoruid duon dahje dán riikka riikkavulošvuođa. Go eiseválddit vávjigohte dien vuogi, de muhtun boazosámit ásaiduvve loahpalaččat Suoma beallai muhto johte bohccuideaset riikkaráji rastá ja oskkildje ealuset nuppi riikkas ássi fulkkiideaset gehččui. Go eiseválddit cakkadišgohte dán vuogi, de loahpas boazosámit johtigohte bohccuideasetguin dušše Suoma rájiid siste.

Ná Suoma beallai ásaiduvvan ođđaboahttiin riegádii Supmii ođđa sámejoavku, duottar- dahjege boazosámit. Eallinvuogiset dihte dát sámejoavku suomaiduvvagođii maŋŋelis go Suoma eamisámit, geat maiddái bargagohte eanet ja eanet bohccuiguin.

Dán áigge duoid Norggas ja Ruoŧas Suoma beallai fárren boazosámiid maŋisboahttit leat njunnošis váikkuheamen Suoma sámelihkadusas iežaset meari ja eallinvuogi dihte. Sii jáhkket iežaset ovddastit boarráseamos ja áidna sieiva sápmelašvuođa, nugo Ruoŧa beale vuosttas dutkit ja maiddái Ruoŧa stáhta lea goas nu dovddahan. Suoma eamisámiid maŋisboahttiid sii stempalastet láttesogat ođđadáloniid maŋisboahttin ja sii leat gergosat šiitit dáid sámesohkii gullevašvuođa. Dát boazosámit leat ásaiduvvan fásta Suoma beallai easkka jagi 1853 maŋŋá. Dien duohtaáššis beroškeahttá sii leat dál gáibideamen ahte Suoma stáhta galggašii "máhcahit" sámiide gullevaš eatnamiid, ja dáidda sámiide gullet namalassii dušše sii ieža. Ná sii leat gergosat vajálduhttit ahte dieid eatnamiid masse stáhtii Suoma eamisámit, geaid maŋisboahttit baicce sáhtášedje leat dál gáibideamen stáhtas alcceseaset dieid massojuvvon eatnamiid.

Ásaiduhttindoaibma

Ruošša válddi áigge sámiid vikkahišgohte eanet ja eanet priváhta eanaeaiggádin. Dien jurdaga duohken eai lean dušše eiseválddit muhto maiddái eanaspekulánttat, geat dihte ná iežaset fidnet lasi vuovdeopmodaga, ja nuppe dáfus humanisttat, geat jáhkke sámiid váttisvuođaid čoavdašuvvat, jos sis šattašedje iehčanas eanadoallit. Go Suomas šattai iehčanas riika 1918:s, de niege maŋŋit anáraččain stuorra oassi eai oamastan eatnama.

Stáhta muddendoaimmaid bokte sirdašuvve jagiid 1740‒1984 davvigielddain priváhta olbmuide 12 % eanaviidodagas. Dása ledje váikkuheamen sierralágan ásaiduhttinlágat, maiguin láhkaásaheaddjit stivrejedje váldoálbmoga ja eamiássiid ásaiduhttima meari ja hámi. Dát ásaiduhttinlágat guske maiddái muhtun sámiide. Áinnas Anára- ja Ohcejoga sámiin máŋggas, geat ledje báhcán ássat iežaset ruovttuguvlui dábálaš riikkavuložin, ožžo 35‒750 hektára viidosaš dáluid.

Iežas oamastan dáluiguin sámit ožžo dahkat maid ieža háliidedje. Sis lei dáluineaset iehčanas mearridanváldi, muhto ii daid olggobeale stáhtaeatnamiin dahjege ovddeš sohkaguovlluineaset. Iežaset eanaguovlluid olggobealde sámiide guske ainge dat seamma lágaid go dieid guovlluid earáge ássiide.

Sierralágan lágaid dihte seammage guovllus sáhtte lean oktasaš eatnamat, ovttaskas sámiid priváhtaeatnamat, ovttaskas ii-sámiid oamastan eatnamat, stáhtaeatnamat sihke ovttaskas fitnodagaid oamastan eatnamat, ledje dal dát fitnodagat sámiid dahje ii-sámiid oamastusas. Eatnama oamastanhápmi lea váikkuheamen dasa, maid guđege guovllus oažžu dahkat ja makkár juridihkalaš sajádat dáid guovlluid olbmuin lea.

Ng. stáhtaeatnamiid sajádagas mearrida goittotge loahpa loahpas Riikkabeaivvit. Riikkabeivviin ii leat fas leamaš olus dadjamuš das, mii sámiid ja sámiid oamastan priváhtaeatnamiin dahje priváhtavuvddiin dáhpáhuvvá. Dát leat dagahan bahča ja ain dálge joatkašuvvi soahpameahttunvuođa ng. čearddalas sámiid, duođalaš eamiálbmoga ja Meahciráđđehusa gaskkas. Meahciráđđehusa váldi vuođđuduvvá aivve fal meahciráđđehusláhkii. Meahciráđđehusa váldi lea maiddái iskkaduvvon máŋggain giččuin, main Meahciráđđehus lea dássážii álo vuoitán. Meahciráđđehusa ráddjekeahtes válddi doarju maiddái Alimus riekti.

Sámit ožžot iežaset kulturiešstivrejumi bajásdoallamii mealgat ruđa stáhtas, muhto dat ii leat eisege "gefiiddoarjja" nugo muhtumat orrot navdimin muhto lea oaivvilduvvon doarjjan sámekultuvrra bajásdoallamii. Sámiid dálá kulturiešstivrejupmi lea ráddjejuvvon iešstivrejupmi. Ja ieš dat váldogažaldat lea ainge dat, ahte geas lea váldi mearridit stáhtaeatnamiin ja man guhkás. Sámiid hárrái váldogažaldahkan lea sámiid iešmearridanriekti dahjege dán iešstivrejumi viiddideapmi guoskat oamasteami dáfus sierra surggiide. Ožžotgo sámit mearridit iežaset dáluid olggobeale guovlluin, ja jos ožžot, de main áššiin, maiguin mandáhtaiguin ja man guhkás dát vuoigatvuohta olášii oamasteami dáfus? Mearridago dáin áššiin boahtteáiggis Sámediggi, Meahciráđđehus dahje juoga eará instánsa? Sámediggi lea gáibidan ahte sámiide guoskevaš sierrarievttit galggašedje ollit máŋggalágan áššiide eará oassebeliid ovdduin beroškeahttá. Sámiide guoskevaš sierrarivttiid vuođul mearriduvvon sierranjuolggadusat sáhtášedje gáržžidit earáid go sámiid guolástusa, boazodoalu, ruvkedoaimma, eanaláigoheami dahje eará ekonomalaš doaimmaid. Ja gánneha fuomášit ahte Sámediggi ii leat gáibideamen suige vuoigatvuođaid Suoma eamiássiide muhto Supmii jagi 1853 maŋŋá fárren álbmotjovkui, mii čuoččuha iežas leat dán riikka áidna eakti álgoálbmot.

Mo dás duohko?

Sámenationalisttalaš lihkadusa njunušjoavku iskkada gáidat váldoálbmogis ja seammás dat viggá bođuid Suoma stáhtas, mii dán joavku mielas soardá sámiid. Dán lihkadua ulbmilin lea ovttastahttit buot sámiid oktan sámeriikan, Sápmin. Dáid jurdagat doalahuvvojit retorihka ja eará idelogalaš vugiiguin, vaikko dieid jurdagiid guottiheaddjit šiitet iežaset áigumušaid.

Suoma sámit leat dievasválddálaš riikkavuložat, geaid politihkalaš-juridihkalaš sajádat lea dán áigge ovttadássásaš riikka eará ássiiguin. Nuba buot sámiide gusket dat seamma lágat, mat gusket Suoma earáge riikkavuložiidda. Alimus hálddahusrievtti čoavddus jagis 2015 čájeha ahte dasa lassin gávdnojit dušše sámiide guoskevaš riikkaigaskasaš soahpamušat, mat láhcet vuođu Suomas jođihuvvon álgoálbmotpolitihkkii. Suopma lea dovddastan sámiid álgoálbmogin, muhto dát ii vel daninassii čoavdde dan ahte mat lasserievttit sámiin leat Suoma eará ássiid ektui. Diet lea dušše vuosttas lávki dan guvlui ahte Suopma lea ng. riektestáhtan geatnegahtton čielggadit iežas álgoálbmogii gullevaš rivttiid. Easkka dákkár čielggadusa vuođul sáhttá árvvoštallat, makkár ekonomalaš ja eará doaimmaiguin stáhtaeatnamiin sáhttá bargat, ja mo váldojuvvojit vuhtii dieid eatnamiid álgoeaiggádiid, Suoma "eamisámiid" lágalaš oamastanrievttit, ja nuppe dáfus Supmii jagi 1853 maŋŋá fárren boazosámiid álgoálbmotrievttit – ja dasa lassin vel dáid guovlluid eará olbmuid rievttit.

Vaikko dán čállosa lea álki steampalastit "sámevuostásažžan", de dat ii leat oaivvilduvvon boazosámiid vuostá muhto dušše historjjá vearisteaddji diehtemeahttunvuođa ja juogalágan dájuheami vuostá. Dán čállosis geahččalit vuosttažettiin čájehit, man mohkkás áššis dás lea jearaldat ja seammás maiddái dan ahte Suoma eamisámiid maŋisboahttit leat rievtti mielde Lappi stáhtateatnamiid oamasteaddjit. Dákkár ášši ii sáhte eambbo čoavdilit hoahpus dahkkojuvvon láhkamearrádusaiguin. Juogalágan gaskaboddosaš čovdosii, vaikkoba juogalágan soahpamuša vuođul lea várra dárbu dálá riidos dilis ráfáidahttin dihte. Muhto bissovaš čovdosa sáhttá juksat dušše dalle, jos dahkkojuvvo dáin áššiin vuđolaš guorahallan, mii heive bures oktii Suoma vuođđolágain, suopmelaččaid ja sámiid riektevirolašvuođaiguin ja maiddái Suoma geatnegahtti riikkaidgaskasaš soahpamušaiguin.

Sámenationalisttalaš lihkadus ii vikka čoavdit dálá moivvi, vaikko doallá das stuora jiena, muhto ovdal juo doalaha dálá giččuid. Liikká gávdnojit vejolašvuođat čoavdit dálá riidodili. Suoma stáhta galggašii álggahit ráđđádallanproseassa dálá konflivtta čoavdin dihte. Suoma sámediggi lea čájehan ahte dat ii oza čovdosa muhto viggá baicce lasihit soahpameahttunvuođa, man bokte etnonationalisttalaš politihkkárat geahččalit populisttalaš vugiiguin doalahit iežaset radikála profiilla.

Jos soahpamuš ja láhka gaskaboddosaš čovdosiid hárrái dahkkojuvvošii čehpet, nu ahte Suoma eamisámiid, erenoamážit anáraččaid álgoálbmotrievttit váldojuvvošedje vuđolaččat vuhtii, de dat sáhtášii juoba láhčit vejolavuođa ILO-soahpamuša ratifiseremii juo ovdalgo eanariektegažaldagat livčče loahpalaččat čovdojuvvon juridihkalaš dásis.

Čálli lea guhká bargan virggálaš dásis sámeáššiiguin. Son lea čállán čállosa ovttasráđiid Gunnar Petterssoniin, Sámi histrorjái oahpásmuvvan aviisalbmáin.

Ruovttoluotta