Makkár lea sámiid sajádat davviriikalaš politihkas? Sihke sámiide ja váldoálbmogii guoskevaš áššiin lea miellagiddevaš historjjálaš-ekonomalaš oktavuohta, ja nuba sámit galget beassat oassálastit davviriikalaš ovttasbargui.

Čearddalaš dásis galgá áinnas gáhttet sámiid buresbirgejumi ja dorvvolašvuođa. Buresbirgejumi gáhtten lea ekonomalaš ášši ja dihto váttisvuođain fuolakeahttá boahtteáiggi oainnut orrot leamen ortnegis. Sámepolitihkkárat eai leat goittot leamaš álo dan gergosat mieđihit. Sii juhket ideologalaš ákkaid vuođul ovdamearkka dihte Suoma bealde min álbmoga guovtte sadjái: de leat vuos dat čearddalaš sámit ja dasto dat ng. stáhtuskeahtes sámit. Ja de leat vel dieid davviguovlluid eará ássit. Sápmi nuppástuvvá johtilit, ja nuba lea hui dehálaš ahte olbmot bastet bargat ovttas. Nuba Sámedikki dihto gáibádusat sáhttet leat ovdamearkan das, mo boarásmuvvan ideologalaš jurddašanvuohki sáhttá čuohcit dihto sámejoavkkuid ja váldoálbmogii gullevaš oassebeliid gulahallamii.

Dálá servodagas mearkkaša hui ollu olbmuid dorvvolašvuođadovdu, ja dát galggašii leat sámiid hárrái buori muddui ortnegis. Davviriikkaid sosiálapolitihkas olbmuid servodatlaš dárbbut leat váldojuvvon vuhtii ja diet riikkat leat ng. buresbirgejeaddji riikkat. Davviriikkaid sámitge leat beassan oasálažžan dien buresbirgejumis. Muhtun sámit leat goittotge duššindahkagoahtán dien beali ja sin čuoččuhusat muitalit eanet sin iežaset persovnnalaš bahádilis go duohtavuođas. Ja nuppe dáfus dain "sieiva sámiin" dihto sisjovkkožat leat čuoččuhisgoahtán gehppeslágan ákkaiguin "árbevirolas sámeeallima" buoretvuođa buot eará eallinhámiid ektui ja seammás leat fuotnugoahtán daid sámejoavkkuid, maidda gullevaš olbmot eai deavdde sin mielas buot sápmelašvuođaeavttuid. Muhtun gáibádusain giktalit olbmuid "njuolggodoaimmaide" ja dihto dáiddalaš dujiin leat geallamin dáidaga namas ainge garraset doaibmavugiid.

Dihtolágan radikalisma gullá nuorravuhtii. Gal mis vuorraset olbmuinge ollugat leat leamaš goas nu gergosat sihkastit jávkosii daid menddo boaresáigásaš oainnuid. Iešge ledjen viššalit mielde, go dálá sápmelašvuohta ealáskišgođii. Mii sámeaktivisttat háliideimmet davviriikalaš dásis ahte min álbmotge galggai nannoseppot lávket ođđaáigásaš servodahkii dasa gullevaš vuoigatvuođaiguin ja vejolašvuođaiguin: earret eará sámegiella ja -kultuvra galge ealáskahttojuvvot ja sámegiela oahpahus álggahuvvot sámeguovllu skuvllain.

Lean fuomášan ahte sámi stuđeanttat ja njunušservodatberošteaddjit eai leat nu čielgasit muitalan, maid sii duođaidge leat daiguin geahčemeahttun gáibádusaiguin ohcaleamen. Mu mielas orru ahte sii eai šat riekta dieđe, maid dálges galggašii bargagoahtit. Sámit eai dárbbaš šat dán áigge rahčat láibbi ovdii seammaláhkai go ovdal, olbmuin lea eanet ja eanet astoáigi ja dieđuid háhkan lea šaddan ollu álkibun. Oahpu bokte olmmoš lea gergoset atnit ávkin dálá diehtovalljivuođa ja mii sámitge sáhttit ođđaáigásaš mediaid boktet ovdanbuktit oainnuideamet. Ja dát fas lea bajidan ruossalasvuođaid sámiid gaskkas, go buohkat eai dohkket buot áššiid, maid soapmásat čuoččuhit sámiid oktasaš oaidnun.

Muhto ná ii galggašii leat. Sámiid rikkis kulturárbbis min nuorabut sáhtášedje háhkat sisdoalu iežaset eallimii. Soapmásat eai oro áddemin ahte davviriikalaš servodatmálle váikkuha midjiide. Dálá sámiin leat earálágan oainnut ja dárbbut go ledje dain ovddit buolvvain. Vaikko muhtun idealisttat lávejit sosiálalaš medias deattuhit árbevirolaš sápmelašvuođa áidnalunddotvuođa váldoálbmogiid ealliinvugiid ektui, de mii eat sáhte lávket áiggis maŋásguvlui muhto galgat eallit dán beaivvis ja geahččat eallimis ovddosguvlui. Dán go mii leat ádden, de sáhttit mieđihit ahte buot min vejolaš váttisvuođaid duohken eai leat álo váldoálbmoga doaimmat ja oainnut. Mii sámit galggašeimmet baicce vuos ieža áddet iežamet dárbbuid ja dasto bargagoahtit dáid dárbbuid ovdii.

Dát ii leat goittot álkis bargu. Min vuoiŋŋalaš dárbbuid leat guhká gáhtten oskku bokte, muhto ollugat sámiin leat juo gáidan árbevirolaš oskoeallimis ja dan symbolihkas. Muhto ammal kulturdoaimmaiguin sáhtášii fállat sisdoalu sámenuoraide? Sámi kulturpolitihkka lea leamaš hui oidnosis davviriikkain ja dainna leat geahččalan buktit sámedáidaga váldoálbogiidda gullevaš olbmuid olámuddui. Eahpidan goittot ahte gánnehago dieid doaimmaid várás geavahit nie ollu ruđa, go dalle sáhttet govssáhallat sámeservodaga eará dárbbut. In leat eisege guottiheamen čavges čuohppandoaimmaid, muhto sáhtášii dárkileappot guorahallat ahte maid doaimmaid gánneha vuoruhit ja maid daiguin oažžu.

Gáttášii davviriikalaš sámeorganisašuvnnaid sáhttit birgehallat dáiguin ođđa čuolmmaiguin. Dáin organisašuvnnain leat olbmot, geain lea lea nana oahppu ja diehtu sápmelašvuođas sihke teorehtalaš ja geavatlaš dásis. Muhto čearddalaš ja stáhtuskeahtes sámiid gulahallan lea juo váddáset ášši. Lea ahkit, go diekkár juohku lea šaddan dieid joavkkuid gaskii. Nuba ollu sámit leat massigoahtán jáhkuset dálá ideologalaš sámepolitihkkii.

Ja vel sámiid iešmearridanrievtti viiddidangáibádusain. Jos mii basttášeimmet ollašuhttit dien ášši ekonomalaš ja politihkalaš eallimis, de sáhtášeimmet láhčit juogalágan vuostedeattu dan váldečohkiideapmái, mii lea áitimin maiddái dálá sámeservodaga. Galgá muitit ahte dál EU:a áigge riikkaidgaskasaš politihkas vigget stuorát ja stuorát ekonomalaš ollisvuođaide muhto lihkus dán áššis leat goittot dássážii ovdánan viehka mášolaš vuogi mielde. Eai gallis goittotge dáidde jáhkkit davviriikalaš sámeráđđehussii, mii sáhtášii viidábut váikkuhit min eallimii. Davviriikkaid stáhtaválddit leat nu nannosit vuogáiduvvan dálá vuođu ala ahte dat eai báljo sáhte luohpat iežaset našuvnnalašriikaprinsihpas. Gánneha goittotge leat realista, vaikko dien iešmearridanášši oalle viššalit deattuhit davviriikkaid sámiid oktasaš deaivvademiin. Sámit leat eallán juo guhká sierra riikkain, mii lea sihkkarit váikkuhan sin jurddašanvuohkái, nu ahte oktasaš vuođu lea measta veadjemeahttun gávdnat.